João 12
Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI
1 Pejonenexa baja pascuavënëfiesta, saica seis pamatacabibeje. Nexata bajarapamatacabi Jesús baja pona Betania tomarabelia. Bajarapatomarata ponapona Lázaro, ponë Jesús asaëyaexana petëpaenëmi.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Bajarajota Jesús pexaejava toexanatsi caniviyopijijava. Bajarajota Marta pexaejava tsanaponapona. Lázaro nanabaneca pamesata Jesús nabaneca.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 Nexata María carena epatuabotellabëyota petuxujuviaceitera, nardovënëra. Bajarapora bitso penamatamotsira. Nexata bajarapaaceitera María tsitaxuepana Jesús. Bajaraxuacujinae icatsia pematanata taxuiquica. Daxita bo tuatuajë tuxudereecaruta.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Nexata Jesús pijajiviyajuvënënë, Judas Iscariote, Simón pexënato, ponë itsamatacabi Jesús canajetsijitsiatsi pijavajabitsaë pecobeyabelia, jumaitsi:
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 —¿Detsa xuajitsia apo canajetsi bajarapatuxujuvira. Matamopitsipa trescientos denario. Bajarapapalata rajutsipa bepejiobivi bajarapacuenia peyavenonaenexa, jai Judas Iscariote.
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Itsiata bajarapacuenia Judas apo jumaitsi pesivanajamatabëxainaexae bepejiobivi. Judas raja penacobetoxotsinë. Jesúsbana pijapalatadoro pevetsiaexanaenëxaetsi, Judas nacobetoxotabiaba bajarapapalatayajuvënëjava.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 Nexata Jesús jumaitsi Judasjavabelia petiriva yabara:
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 Daxitamatacabi raja bepejiobivi jinavanapa itsaxuayo pajinavanapame paneyavenonaenexa. Itsiata baitsi jane xanë daxitamatacabi apo ponaponaenë tsane paxamëjavata, jai Jesús Judasjavabelia.
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 Ayaibitsaëtoxaneto judíovi vënëlivaisitanetsi Jesús pepatsijava Betania tomarata. Judíovi nexata ponalia Betania tomarabelia petaenexatsi Jesús. Itsiata bajarapamonae apo ponaelia petaenexa ëJesús. Ponalia petaenexanua Lázaro, ponë Jesús asaëyaexana, petëpaenëmi.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 Nexata sacerdotevi penamatacaitorobivi daxita baja sivanajamatabëjëpa pebeyaxuabinexatsi Lázaro, Jesús yajava.
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 Bajarapamonae najamatabëjëpa pebeyaxuabinexatsi Lázaro. Tsipaji judíovi ayaibitsaëto natsanapona sacerdotevivecua petaexae Lázaro piasaëtsaponaponaejava petëpaecujinae. Nexata bajarapajudíovi jumecovënëtapona Jesús Dioso pexënatocuene.
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 Jivi ayaibitsaëtoxaneto pata Jerusalén tomarata pascuafiesta petaenexa. Nexata bajarapamonae Jesús vënëlivaisitanetsi pepatsijavanexa Jerusalén tomarata. Jesús naropota Betania tomaraverena.
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 Nexata bajarapamonae Jesús pevajënae baxuucubaba benaxarebobaxutonë. Bajarapamonae pona baja pecopiapitsinexa Jesús. Itsa panamutoverena Jesús najetaruca, bajarapanamutuabelia bajarapamonae pona. Itsa baja bajarapamonae Jesús copiapita, bajarapamonae vavajai tsabuataponae.
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 Nexata Jesús caxitajarabaxuaba burro. Bajarapaburro Jesús jumaponatsi pepatsinexa Jerusalén tomarata. Jesús burrojumata pepatanajetarucaejavanexa Jerusalén tomarata, Dioso pejumelivaisibaxutota tajëvelia jumaitsi mapacueniaje:
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 PaJerusalén tomarapijivimë, pëtsa pajunavame. Pataename pepo papecaevetsinënexa penajetarucaejava. Pejanaburroyota yapatanajetarucaena,
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 Itsa bajarapacuenia Jesús pata Jerusalén tomarata, copiapata jane baja pacuenia Dioso pejumelivaisibaxutota tajëvelia jumaitsi Jesús yabara. Bajarapamatacabi Jesús pijajivi tae ata bajarapacuene, itsiata abaxë apo yapëtae pecopiapatsijava bajarapacuene. Matapania baja Jesús pepuaponae athëbëabetsia, Jesús pijajivi yapëtane pecopiapatsijava baja pacuenia Dioso pejumelivaisibaxutota tajëvelia jumaitsi Jesús yabara.
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 — ausente —
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 — ausente —
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 Nexata fariseovi itsa tane bajarapacuene, najumaitsi:
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 Ayaibitsaëto jivi pata Jerusalén tomarata Diosojavabelia pevajëtsinexa pascuavënë fiestamatacabita. Bajarapamonaeyajuvënëvi itsamonae Grecia nacuapijivi.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 Nexata Grecia nacuapijivi cujibaliatsi Felipe. Felipe Betsaida tomarapijinë. Betsaidatomara eca Galilea nacuata. Nexata Grecia nacuapijivi jumaitsi Felipejavabelia:
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Felipe nexata pona Andrésjavabelia petsipaebinexa pacuenia Grecia nacuapijivi jumaitsi. Nexata Felipebeje Andrésbeje ponabeje petsipaebinexabeje Jesúsjavabelia.
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëbejejavabelia:
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 Xaniajanë pacuenia pacatsipaebijitsiatsi. Trigoxuto itsa apo ubitsi irabelia, saya tsitecanuca caexutoyo. Itsiata itsa ubatsi, pejuvicujinae xutsabana vajaubixutoyomi penacopatsinexa pejanaboto. Nexata itsa nacuaita bajarapaboto, ayaijava pexu capitsapa.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 Bajara pijinia itsi jivi ata. Pajivi jamatabëjumaitsi ata tsane petëpaeyaniva: “Xanë nayajivitaeyaponaponaenajë tanebejiobiaexanaeyaniva, tanebeyaxuabiyaniva ata,” jamatabëjai ata tsane, itsiata tëpaena. Nexata Diosovecua naxuabiana. Biji rajane pajivi nesivanajamatabëcopatsiaya jamatabëjumaitsi tsane: “Jema nebejiobiaexanaena. Jema nebeyaxuabiananua Jesús pijajivitonëxaenë,” jamatabëjai tsane, bajarapajivi xainaena matacabi apo pevereverecaejava.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 Pajivi jamatabënetonacueneba, bajarapajivi nepënaponaena. Nexata pajivi netonacuenebiana, neyajavaponaponaena itsajota ponaponaenajë. Pajivi netonacuenebiana, bajarapajivi yabara taxa Dioso jumaitsi tsane: “Bajarapajivi sivajamatabëcuenebarëyanë,” jai tsane, jai Jesús Felipebeje Andrésbejejavabelia.
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 Jesús bëpënëa jamatabëjumaitsi:
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 Nexata Jesús Diosojavabelia jumaitsi:
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Jivibitsaëto bajarajota penubenaevi jumetane bajarapajume. Nexata bajarapamonae jumaitsi:
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 Nexata Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 Aeconoxae rabaja copiapatsiana Dioso penaneconitsiaexanaematacabinexa daxita pijaneconi pexainaevi. Vecuaxuabiananua dovathi, ponë mapanacuata jivi itorobabiaba pibisiacuene pexanaenexa.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 Itsa neyotarutsiana cruzajavabelia tanebeyaxuabinexa, nexata daxitajivi jitsipaeyaexanaenajë xanë tanesivanajamatabëcuene copatsinexa, jai Jesús.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Bajarapacuenia Jesús tajëvelia jumaitsi jivijavabelia jivi peyapëtaenexa pacuenia Jesús tëpaejitsia.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 Nexata bajarapamonae jumaitsi Jesúsjavabelia:
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 Nexata Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 Xanë rabaja pexaniajailivaisita pacajamatabëcueneitayotsianatsi. Taponaponaematacabibeje abaxë mapanacuataje, panesivanajamatabëcopatsianame. Bajarapacuenia nexata jamatabëcuenenaitayotsiaya pajinavanapaename, jai Jesús bajarapamonaejavabelia.
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Jesús ayaicuene pexanaejava Dioso pesaëta judíovi pitabarata exanapona. Judíovi tae ata bajarapacuene, itsiata apo jumecovënëtsi Cristocuene.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Nexata judíovi itsa apo jumecovënëtsi Cristocuene, copiapata jane baja pacuenia bajayata tajëvelia yaquina Diosojumepaebinëmi, profeta Isaíaspijinë. Judíovi Cristocuene apo pejumecovënëtsijavanexa yabara, bajayata Isaíaspijinë peyaquinaelivaisita tajëvelia jumaitsi mapacueniaje:
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Bajaraxuata Cristo patsi ata, judíovi apn jumecovënëtsi Cristocuene. Isaíaspijinë peyaquinaelivaisita, judíovi yabara icatsia tajëvelia jumaitsi mapacueniaje:
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 Bajarapamonae Dioso itaxutotsëcënaeyaexanaena. Ajamatabëcuenetajaya exanaenanua. Bajarapacuenia Dioso exanaena bajarapamonaejavabelia. Nexata bajarapamonae tae ata tsane pinijicuene Dioso pesaëta pexanaejava, itsiata bajarapamonae apo yapëtae tsane pajamatabëcuenelivaisi xaina petaejava. Nexata bajarapamonae Diosojavabelia apo najamatabëcuenepënëyorotsi tsane perujujamatabëcuenevecua. Nexata apo jamatabëcuenexaniavaetsinë tsane,
40 “God iwa’an matah hifim
41 Bajarapacuenia Isaíaspijinë yaquina tsipaji bajayata Isaíaspijinë bemajitsinaebota tane Jesús ayaijamatabëcuene pexainaenëcuene. Bajaraxuata bajayata Isaíaspijinë bajarapacuenia Jesús vajunupaeba baja cajena.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Itsiata judíoviyajuvënëvi ayaibitsaëto jumecovënëta Cristocuene. Judíovi pevetsivi ata jumecovënëta Cristocuene. Bajarapamonae judíovi pevetsivixae, apo navajunupaebi pejumecovënëtsijava Cristocuene. Tsipaji cujunava fariseovi. Bajarapamonae bëpënëa jamatabëjumaitsi:
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Tsipaji bajarapamonae jitsipa penajuaevetsivi pesivabarëyajavatsi Dioso pesivabarëyajavatsi matatoxenetsia.
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 Jesús jumaitsi ayaijumeta jivijavabelia:
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 Pajivi necueneyapëtaena, bajarapajivi taneitorobinëtsica ata cueneyapëtaena.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Xanë rabaja pexaniajailivaisita jamatabëcueneitayotsianajë mapanacuapijivije. Nexata pajivi jumecovënëtsiana Cristocuenenë, apo ajamatabëcueneitaquiri tsane.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 Pajivi jumeyapëtae ata tsane tatsipaebilivaisi, itsiata itsa apo jumecovënëtsi tsane bajarapalivaisi, bajarapajivi naneconitsiana Diosojavabelia. Itsiata xanë bajarapajivi apo naneconitsiaexanaenë tsane. Tsipaji xanë apo patsinëtsica tananeconitsiaexanaenexa mapanacuapijivije. Biji rajane xanë patsicajë tacapanepaenexa mapanacuapijivije.
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 Pajivi nenayajiviitavetsiana, apo nejumecovënëtsinua tsane tatsipaebilivaisi ata, bajarapajivi taxa Dioso naneconitsiaexanaenatsi. Bajarapajivi taxa Dioso naneconitsiaexanaena pamatacabi naneconitsiaexanaena daxita pijaneconi pexainaevi tatsipaebilivaisi apo pejumecovënëtsixae.
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 Tsipaji xanë tajamatabëcueneta apo paebinë bajarapalivaisi. Taxa raja, ponë nitorobica, nitoroba bajarapalivaisi jivi tatsipaebinexa.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 Yapëtaniji baja cajena jivi pexainaejavanexa matacabi apo pevereverecaejava itsa jumecovënëta taxa pitorobilivaisi. Nexata bajarapalivaisi itsa tsipaebaponajë jivijavabelia, tsipaebaponajë pacuenia taxa Dioso nitoroba tatsipaebinexa, jai Jesús jivijavabelia.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.