Marcos 13

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Izesú nene monó zagusavegutí nolimigo, izegipala zuhagutí makolímo láa loko lo amimó: Tisalemaka, ánigozo. Imane geha numuni lagámini ali tolova iki ginamó neve.
1 Jesu Tafaror Bar bihamiy ana veya, ana bai’ufununayah orot ta eo, “Bai’obaiyenayan kwi’itin! Kabay gewagewasin maiyow naatu bar hiwowowab ana’itin gewasin maiyow.”
2 Loko lokago, Izesú láa loko lo amimó: Áimáa numuni napa imanemú nolape. Itína nene ha nego nánigamóza, minoko lova gala ve keza imaneló gehani apiliki tele vizikiko gehani nene amupiló amupiló iki mililiki itekutí gululupaso asú inogo ive.
2 Jesu iya’afut eo, “Iti bar gagamin kwi’i’itin boro men kafa’imo kabay ta ana efanamaim kwana’itinimih, etei boro nihururuw nara’iy nasawar.”
3 Loko loake, Izesú nene izegipala zuha Olivi agokaloka kelémoko iteake, monó zagusave helegaloka nego, neneló minake, Pitá Zemusí Zoní Etulú kezagó Izesú noitoka vake loká itake lamó:
3 Jesu yen in Olive Oyaw tafan Tafaror Bar batabat rounane imaim mare ma’am basit Peter, James, John naatu Andrew wa’iwa’iramaim hina biyan hitit,
4 Itína netakumú lanimó nene nanahé gamena utó itive, itó lani gamena nene alitanogo noiko nana anosa utó okiko ánigatune. Lo lemezo.
4 hibatiy, “Kuo anowar mar boro biy iti sawar hinamatar? Naatu ina’inanen boro abisa ni’obaiyi ana so’ob veya ina ebiyubin.”
5 Liki likago, Izesú láa loko lo kimimó: Ehe, gizapa ilo. Ve makolímo lokogoka vizekatize.
5 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Mata toniwa’an men yait ta nan nikubibiruwimih.
6 Vegená mukilite nanitiki není nugulizató liki okulumakutí lumu ve gihila nezama nouve liki vegená mukí kogoka vizinigave.
6 Sabuw moumurih na’in boro ayu wabu’umaim hinao, ‘Ayu’uban iti!’ Naatu moumurih maiyow boro hinanawiyih hai ef hinasair.
7 Lekeza haitopaitó lovámini gakola nigiliki itó lovatini konó nigiliki nene mulutini itemino. Ámina netá utó itimóza netá matá velesá asú aminogo ive.
7 Baiyow nidun iti yubinamaim o ef yokamaim kwananonowar men kwanabir, sawar iti na’atube boro hinamatar, baise men kwananot mar yomanin i natit.
8 Numutó namató vegená makó nenete gala venini lova ali nikimiko, agulizaki ve makolímini zuhagi itó makolímini zuhagi lova hizinigave. Itó mukí mikasiuka imimá noiko gaúna gamena mukí utó itimóza, ámina netá utó itimó nene venalite izegipa getanigi miluma giliaká niamó nenémini oko utó inogo ive.
8 Tafaram ta boro namisir tafaram ta hairi hiniyow, aiwob ta boro aiwob ta hairi hiniyow. Nati’imaim iriyoy tafaram etei boro nab, naatu baimar kakafin boro namatar. Iti sawar hinamamatar i babin taubumih kek ebobotukwar na’atube.
9 Lá onoize, lekelisi gizapa keké viziki ilo. Gakó hoza alilikimiiki gonitó likilímiki vinigave. Itó monó numúikú numúikú nene segi nogosanitunú likipilitamó neve. Není nugulizá lekelitoka minakumule liki kugulizaki ve napatini itó kiapegini kovogisaló likilími milikiko keí kovogisaló oti miniki není mogona li kiminigave.
9 Kwa i kwanakaifi gewas mata toniwa’an, kwa boro hinafatumi naatu hinabuwi kwanan baibabatiyi isan, Kou’ay Baremaim boro hinaborabirabi, bonawiyenayah hai ukwarih naatu aiwob nahimaim kwanabat ayu wabu’umaim tur Gewasin hai tur kwana’owen.
10 Lá itamóza, gamena litá oko asú aminogo ive. Goí oko Ómasímini gakó lamaná nene numutó namató puu loko vitive liki li hutilí i asú inigave.
10 Baise wan tur gewasin tafaram wanawanan sabuw etei isah kwanabinan.
11 Likigizató aliki likilímiki viki goní ilikitata gamena nene, nanave loko litupe liki lakagata giliko gena amino. Gamena nene zupa Sikalahulímo likigikagú gakó mololikimikiko áminagó nene lilo. Lélisi lupe lamiki Sikalahulímini gakó loló ino.
11 Naatu hinafatumi baibabatiy isan kwananan men tur isan kwaniyababan kwanabirumih, tur o ana veya abisa a notamaim etitit i kwanao, anayabin men kwa kwao’omih, baise Anun Kakafiyin.
12 Ámina zupahé nene uvolaho makolímo agunala agizató alekoko goní omikiko agunala nene apili hilinigave. Amelaho nene gipala agizató alekoko goní omikiko nene gipala apilinigave. Izegipáini nenete izóikini améikini lova ali kimiiki likiko izóikini améikini kipili hilinigave.
12 “Oro’orot boro taiyuwih taituwah babah hinao hinamorob, regaregah boro natunatuh babah hinao hinamorob, kek boro hinitafasar hinah tamah babah hinao hinamorob.
13 Není nugulizá lekelitoka minakumule liki vegená mukilite mukahá likipilinigi niamóza, vegená makolite gamenáini asú amititó monó ahulamiki alévolé iki vitamó nene Ómasímo kugutó vizinogo ive.
13 Sabuw etei boro hinifa’ifa’i anayabin ayu isou, baise orot yait nabatabatkikin yomaninamaim boro yawas nab.
14 Minoko lekeza nene mu likizapa iti netá golesa nene minamoaká apatoka apá ale golesa oaká netá nenémo oteneiko ánigatave. [Imane gakó gatatanimó neneka imane nolu gakokumú gele guni ozo.] Ámina gamenaló Zutaia mikasiuka nita vegená nene golisi iliki agokaloka ititakumule.
14 “Gurugurusen ana sawar itinin birubir kakafin marasika nati’imaim men batabat boro nabatabat kwana’i’itin ana veya, sabuw iyab Judea tema’am boro hinabihir hin oyawamaim hinatit, o yait kubiyab iti tur anayabin i naso’ob.
15 Keí numupitó nita vegená nene golisi iliki limiki numúikú henoníini ma aliki vamitakumule.
15 Orot yait ana bar afe’en ema’am men narubir o nare ana bar wanawanan narun ana sawar nabow.
16 Itó mikú noiti ve nenémo luhoaká gó alitove loko numunaloka atiginá oko vamitikumule.
16 Orot yait ma masaw ebob men namatabir bar ana faifuw nabaimih,
17 Kee, izegipa kagatupagi nita venaki izegipa namuni aminí nikimita venaki nene ámina gamenaló nene nana itamó neve.
17 Nati ana veya’amaim baibin iyab yah auman naatu kek tibitotomanen boro yababan gagamin maiyow hinab!
18 Lekelisi nolu netá nene golini gamena utó amitive liki Ómasiloka liki minalo.
18 Kwanayoyoban saise iti sawar men yakukur ana veya namatar.
19 Ámina gamenaló genavagi netá utó itimó nenémo Ómasímo apí oko netá matá ale utó i gamenalotí emane utó osá ami netá nene minoloko itike itike imane gamenaló utó amive. Nolu gamenaló utó okoko nenémini veletó goha utó aminogo ive.
19 Anayabin iti bai’akir kakafin boun emamatar i aneika God tafaram bimatar iti na’atube men matar naatu boro men namatar maiye.
20 Guivahanímo ámina miluma gilita gamena ale atuhá amitimó nene, vegená makó ma kavasavagi minamitamó nemóza, kelémo etó onoi vegenakumule loko ámina gamena nene ale atuhá inogo ive.
20 Baise Regah nati veya men tayayakabum na’at, sabuw boro men yawas hitab, baise i ana sabuw rurubiniyih isah iti veya yakabum.
21 Nene gamenaló ve makolímo ánigalo, gologí oletati vema imaneloka utó okave, itó ánigalo, volaneloka utó okave loko lo likimitimó nene, ámina gakó gili zagemilo.
21 Naatu nati ana veya orot yait isa nao, ‘Kwanuw Keriso enan kwa’itin’, o iban ‘Iti ema’am!’ Men kwanitumitum.
22 Ámina gamenaló nene gologí oleketati ve sozámini itó Ómasímini agepagutí gakó liaká ve sozámini utó iiki vegenalite sigaga lita netaki soza avevezaha sunigi aliiki Ómasímo kelémo etó onoi vegená kogoka vizitupe liki lá inigave.
22 Anayabin Keriso na’atube naatu dinab orot na’atube boro hinatit ina’inan ta ta, naatu baifofofor fairih hinasinaf sabuw hinabonawiyih hai ef hinasair, naatu hai ef nama’am na’at God ana roubinen sabuw auman boro hai ef hinawasa’ir.
23 Ehe, nolu netá nene utó onamigo mota lo lekeme asú okuve. Nenemú gizapa alévolé iki minalo.
23 Sawar iti etei isah ao kwanonowarabo namatar, imih kwanakaifi gewas!
24 Ámina gamenaló ámina genavagi netá asú okiko, ho noiteko litá oko límugusi zekiko ikanímo hize sata amiko,
24 Baise nati bai’akir hinamamatar ana veya,
25 sonohí nenete okulumatotí atohiki velehé nilimiko, okulumakú amuzavagi netá mómoká i asú niko
25 daman auyomane boro hinihururuw hinare,
26 okulumakutí lumu ve gihila neza zámuzánegi itó lapanánegi nene límusi amupiló nolumugo ániganigave.
26 “Nati ana veya’amaim Orot Natun boro kasakasaw wanawananamaim nanan kwana’itin ana fair bonamanamarin auman.
27 Lá okiko, agelogini kimiselekugo, kelémo etó onou vegená ho noititokatí ho nolimitokatí itó ezega emegatí itó mikasi nekisa vokisaukatí kilími nupa inigave.
27 I boro ana tounamatar niyafarih hinatit tafaram tutufin wanawanan ana huhun etei kwafe’en imaim hinarun hinatit God ana roubiniyen sabuw hinabow hinan yomanin hinatit.
28 Gohunagitana zamú anoza gakola nemó nene gili vevesiki gililo. Izanámo nene nagamila nego agila guluma sekago lekeza ánigiake ho gamena mota alitokave liki giliaká niave.
28 “Ai fofou rourinamaim ebi’obaiyi kwana’itin, ai famefamenamaim rourin narusasar kwana’i’itin kwa boro kwanao ai abeb ana veya tit,
29 Itó ámináminiki lo lukumu netá nene utó noiko ánigiiki ve napate nene gatekú omo ávatiha okave liki litaze.
29 ef i nati ta’imon sawar iti hinamatar kwana’i’itin, kwa i kwanaso’ob veya i nakabom, iyubin etawan awan ebatabat.
30 Neza lamaná lo likimitoze, gililo. Imane gamenaló nia vegená velesá hili asú inamiko nolu netá mukí nene utó inogo ive.
30 Anababatun a tur ao’owen, sabuw iti tema’am boro hinama’am sawar namatar hina’itinibo hinamorob.
31 Okulumaki mikasigi tolova itáiha, není gakó nene ma gopa oko tolova aminogo ive.
31 Mar tafaram boro nasawar, baise ayu au tur boro men nasawar.”
32 Lá onoimóza, ámina gamenamú ve hamoláate keké gelemave, itó okulumakú ageló keza ma gelemave, itó Ómasímini gipala noutímina ma gelemuve. Améneho hamokó áisigó geleneive.
32 “Men yait ta veya o fur so’obamih, tounamatar no maramaim na’atube i Natun, baise Tamah akisinamo so’ob.
33 Ato gamenamú lekeza ma gelemanazo, ehe, gizapa i guni iki minalo.
33 Mata toniwa’an kwanabat yewayew, anayabin veya men kwaso’ob mar biy boro namatar.
34 Lá oko neve. Ve makolímo venoni vinogo nooko numuni apala ahuloko vinogo noike gelekelé izegipala nene mukí hoza nene etó etó oko kigizakú moloko netá matalaló gizapa initatave loko ahulokimiake gatetó gizapa ve nene gizapa oko minozo loko lomiake vimó.
34 Ana itinin i nanawan orot na’atube, orot bainanawanamih ana’akir wairafih boro ta’ita’imon bowabow nitih. Naatu orot etawan kaifin isan ya’iyai boro nau, matan toniwa’an etawan nakaif nama.
35 Nenemú numuni amelahoma ati gamena nene gánavaló ahe akovevé ahe gó anuva noikohe gokululuva notovoikohe lekeza ma gelemanazo, nenemú gizapa i guni iki minalo.
35 Imih mata toniwa’an, anayabin kwa men kwaso’ob orot bar matuwan i boro biy namatabir, rabirab nan, o fai inusabobor, kwasiy hinao ana veya, o yasi’uw,
36 Lokovó akiniko galinali oko ánigolikimikatize.
36 naniyan meyemeye natitit na’at men kwana’inu’in natitamih.
37 Lo nolukumu gakó nene lekelikumukó lamuve, vegená mukikumú noluze. Lekeza nene gizapa iki minalo, loko limó.
37 Abisa au’uwi, i sabuw etei isah ao’o, ‘Mata toniwa’an!’”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.