Lucas 8
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Nene zupa velelaló nene Izesú eza apá koma napaló mohona ike vegená nene monó lo kemeko Ómasímini gizapaló minoakalímini gakó lamaná lo keme keme oko mohona imó. Mohona noigo, ámegetiki mihina niamoláa nene izegipala zuha 12-a
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 itó vená lugáa amunaló emane kigikagutí holosi kepeleko kimisilimoláa itó kivisekago niago kelémo zokamoláa keitokatí makó Maliá agulizá Magatalalo liki milamó, agikagutí holosi 7 kepeleko kimisili vená,
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 itó makó agulizá Zoaná eza Heloteni hozaló gizapa ve Kuzani venala, itó Susaná itó vená lugáa keza moni henokanonigi miniake Izesugini nasahilí ikitiki minamó.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Numutó namató ve némitó ve Izesutoka vóvotiki alegesá iki minamó. Lá niago, ánigoake anoza gakó makó láa loko lo kimimó:
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 Zuha netá atilí oaká ve makolímo netá gihiláa atilí inogo vimó. Mikuka atilí omo novigo, gihila lugáa gapoló alemó zekago, vegenalite lisiki matelé zemó. Itó gaha namate ake ni asú amó.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Itó gihila lugáa nene gehani amupiló lemeko minake, goloko iteakaláa itekamóza, mikasi nogoza minamigo osagava vizeake hilimó.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Itó gihila lugáa nene lilihámini luhusa nene mikasigú ha netó lemeko minake goloko itike liliha nenémo zemikago, nogotamó.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Makó nene mikasi lamanakú lemeko minake goloake, gihila mukí zimó. Hamó zámo nene gihila 100 zimó. Loko lo asú oake, gakó napagutí láa loko limó: Lakagatagi minatamó neneta, gakó imane gili hee liki gililo, loko limó.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Loko lokago izegipala zuhate anoza li gakokumú loká itago,
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 eza láa loko lo kimimó: Ómasímini gasovaló minoakalímini asuguná gakó lekeza gilitave loko lonoimóza, lugáa keza nene anoza gakokó gilitaze. Lá niiki netá matá kogómulatunú nene ánigatamóza ánigi vevesaminigave, itó kagatatunú gakoláagó gilitamóza, mogonáa gili vevesaminigave.
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 Itó anoza gakó imane nolumó nenémini mogonáa lá oko neve. Zuha netá gihiláa nene Ómasímini gakó neve.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Gihiláa gapoló lemeko minamó nenéminiki minatamó keza monó gilitamó nene kigikagú limitimóza, áminasitó Satá nene gili alévolé ikiko Ómasímo kugutó vizekative loko aniteko ámina gakó nene ipá oko aleko voaká noive.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Itó gihila lugáa gehani amupiló lemeko goloaká imó nenémini iki minatamó keza monó nigiliki laga kivisekago giliaká niamóza, kigikagú luhusáini alemigove liki gamena alínipa alinago giminikú moloaká netá utó okago monóma ahuliaká niave.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Gihila lugáa lilihagú lemeko minamó nenéminiki minatamó keza monó giliakaláa gilitamóza, kugupémini netakumú gelekeleláa niminiko, moni henokanonímini lagavámo kigikagú lemeake monóma zemikago, keitoka gihila utó oko guzá losá amive.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Gihila lugáa mikasi lamanakú lemeko minamó nenéminiki minatamó keza monó giliiki kigika ali guni iiki legesó iki ali minikago, keitoka monolímini gihila utó oaká noive.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Hí vémo liví legeoko somotunú ze hitatimó neve, itó hí vémo legeoko sepekú lolosá gitimó neve. Lá oko nomive. Itita vegená nene hize hanatoketative loko legeoko holomaló molanogo ive.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Ámináminoko Ómasímini asuguná onoi netá nene mino-loko voko tolova amitive. Minoko utó o asú inogo ive. Halá genei netá nemó nene ámina oko utó o asú okoko hitaminogo ive.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Monó alinita vegená nene vatí iki gizapa iki ali minatamó nene Ómasímo goha miní ameko makó kiminogo ive. Itó makó keza monóma lamaná iki gizapa amitamó nenete alenoupe liki litamóza, goha ipá oko alekiko hanuva minatamó neve. Nenemú lekeza gakó imane nigiliki gili guni iki gililo, loko limó.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Gamena makó nene mukí vegenalite Izesuni hizi vigiake niago, Izesuni izolage izegipa agunamotamolave ake vegenakumú olovó ziake mini hetó minamó.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Lá niago, ve makolímo ánigoake Izesuni nene izokage izegipa gugunamotamokama geí ániganigi amó nene hetoka niave.
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Loko lo amekago, Izesú nene vegenáma láa loko lo kimimó: Ómasímini gakó giliiki gili alitamó imanete není izónege izegipa nugunamotamóne niave, loko limó.
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Gamena makó zupa Izesú ave izegipala zuhagegi nagamikú lapegú itemó. Itiake, Izesú nene nonohuló likeko vola helegaloka vitune loko lokago, giliake, vamó.
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Nivake, Izesú nene agómula ahihí okago, avó akonoigo una napa nalike nonohulóma golesa oake valahuká nozike sipimámini agikagú lemeko vaí oake, nagamí nonohulokú hilisá amó.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Lá niake, Izesuni alími oteke láa liki li amemó: Gizapa velemaka, leza nagamí nonohulokú simá nanogo nouhá lae. Liki likago, Izesú oteake, unamagi nagamí valahukámagi gahá kemekago, kii nolike zou limó.
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Zou lokago, lekeza gili alévolé iakatini hí neve. Loko lo kemekago, izegipala zuhate keza ámina netá ánigiake, kelegesá legekago, sigaga lake ligili hagili niake, agae, ve imanémo hepeki nagamí valahukaki gakó lokimikamó nene gili alikasimó nenazo, ve imane haitolímini netive, liki lamó.
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Lá okago, Galilaia nonohuló helegaloka Gelegesa vegenalitini mikasiuka vi anitemó.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Neneló anitiake nagamí gahevaloka nitego, numuni apá napalokatí ve makó ake Izesuki hotu lasimó. Ámina vémini agikagú nene holosi golesa mukí minikago gamena hána gó luhamike minake numukú akosá amigo, hanuva geha mulikú gonosi milimiligukó akoko mohona oaká i ve minamó.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 — ausente —
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 — ausente —
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Loko lokago, Izesú loká otake limó: Gugulizaka éagave. Loko loká omikago, holosi vaí iki agikagú minamó nenazo, neza nugulizáne nene ami mulusi nouve loko limó.
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Loko lokago, holosimate meikú limisele molamitane liki negénegeka lamó.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 Liki likago, ámina mikasiló iza gululusi mukí nene agokaú gale niki niago, limiselekako izatini kigikagú limitune liki negénegeka likago, gele kemekago,
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 holosi golesa nenete ámina vémini agikagutí itiake vake izatini kigikagú itiake limikago, ámina iza keza olíi miliake meiniló limiake nonohulokú limiki nagamí niki hutiake helemó.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Limiki hilikago, iza gizapa vemate ánigiake ololu liki taoniloka itó numuni amegesaloka viki avetó iki li kimikago
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 vegená keza ámina utó i netá ániganigi viake, Izesutoka anitiake holosi agikagutí kimiselekago va vema nene luhoaká gó luhoake itó geleakaláa lamaná okago, Izesuni agisauka gakó geleko noigo, ánigiake kelegesá ligimó.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Lá niago, ámina netá ániga vete holosivagi mina ve lamaná ikumú nene ánigi mina vegená avetó i kememó.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Lá ikago, Gelegesa mikasiuka amelage keza kelegesá goha legekago, Izesú eza nene mikasinini ahulooko vitive liki li amemó. Li amikago, eza atiginá oko vinogo nagamikú lapegú itimó.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 Noitigo, holosi agikagutí kimiselekago va vemámo Izesuki minatíive loko negénegeka lokago, Izesú gele amemike láa loko lo amimó:
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 Geza numukaloka voko Ómasímo loló ogeta netá lamanalímini gakoláa nene vegenaka lo kemezo loko amiselekago, ámina vemámo atiginá oko vike Izesú loló ota netakumú nene apá amelagini lo utó oko lo keme asú imó.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Lá okago, vegená keza vola helegaloka Izesukumú ageva iki niago, atiginá oko omo anitekago, ánigiake, geké vaké limikago,
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 — ausente —
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 — ausente —
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 holúikú vená makó minamó nene ikanímo apelekago númase gapo molova molova oko noigo, kilisimasi 12 oko novigo lusa ve nene moni keme asú imóza, keza lusa geha geha asú amitimó okago ahulitamó.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Ámina venalímo Izesuni amegesaloka oake, luhoaká gó gahevaloka ale gilimó. Ale nogiligo áminasitó nene golaniva utamó.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Lá noigo, Izesú loká oketoko éaho nugupeloka ale gilive loko lokago, vegená keza egamega ikago, Pitá láa loko limó: Gizapa velemaka, vegená sii sii liki nivamó nenazo, makolímo noitive.
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Loko lokago, Izesú láa loko limó: Óe, makolímo nugupeló ale nogiligo, zámuzáne makó nene nugupelotí novigo noguluke noluve.
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Loko lokago, vená eza mogonáne mota utó noinazo loko geleake, luvoluvo zeake Izesuni agihúna geake, vegenalitini kovogisaló nene avisi netalímini mogona itó ale nogilike zokamó nenémini mogona lo utó okago gili asú amó.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Nigelego Izesú láa loko lo amimó: Mohónemaka, nenikumú gele alévolé anitímo gelémo zokokave. Mulukagú hulu iko vozo.
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Loko noligo, monó numukú agulizaki vemámini numukutí ve makolímo oake láa loko limó: Mohokama mota helekave. Lá okanazo, tisate nene goselé gapo hanuvamú okatize, ahulikozo.
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Loko lokago, Izesú geleake Zailoni láa loko lo amimó: Geza gehelele vizemiko gele alévolé okogó minatanimó nene, mohoka goha otinogo ive.
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Loko loake, numutó vo aniteake vegená makó nene ámina numukú itemitave loko lokimikago, hetó niago, Pitá Zoní Zemusí itó mohó izolahiko amelahiko kezagó kelémoko itimó.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Iteke ve vená keza ámina mohó ive nama itiki niago, ánigoake goha alémo otitikumú geleneike anoza gakó láa loko lo kimimó: Ive amilo. Mohóma nene helemive. Hanuva avó akonoive.
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 Loko lokago, mota heleneimó nemóza liki giliake giza itamó.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Giza imikago, Izesú nene agizató aleake sele loko mohó geza otezo loko lokago,
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 áminasitó ameni atiginá okago otimó. Otekago, nosánetá aliiki mohóma amiko native loko loketamó.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Lokimikago, izolahiko amelahiko keza gelesimó nene golivagi netá loló imó. Lá okago, Izesú nene ámina netakumú gakó avetó iki vegená li kememitave loko lo hukoketamó.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.