Mateus 9

Version Pular Fuuta-Jallon (FUF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ɓawto ɗun Iisaa bakii ɗon e laana, o lumboyi weendu ndun, o yahi ka saare makko.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Ɓe addani mo maaya-ɓanduujo waaliiɗo e ɓoggi-dimborɗi. Ɓay Iisaa yi'ii gomɗinal maɓɓe ngal, o wi'i maaya-ɓanduujo on: «Wakkilo yo boobo an. Junuubaaji maa ɗin yaafaama.»
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Onsay woɓɓe e jannooɓe fii Sariya on wi'indiri: «Oo neɗɗo no hoynude Alla!»
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Nde tawnoo Iisaa no andi miijooji maɓɓe ɗin, o wi'i ɓe: «Ko honɗun joganiɗon ɗii miijooji bonɗi ka ɓerɗe mon?
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Enee, hakkunde wi'ugol ‹junuubaaji maa ɗin yaafaama› e ‹immo yahaa›, ko honɗun e ɗii ɗoo ɓuri weeɓude?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Fii no andiron wonde *Ɓii-Aaden on no mari bawgal ka aduna ɗoo fii yaafagol junuubaaji», o wi'i jukkuɗo on: «Immo ƴettaa ɓoggi-dimborɗi maa ɗin, hootaa ka maa.»
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 On immii, o hooti ka makko.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Ɓay jamaa on yi'ii ɗun, ɓe huli, ɓe mawnini Alla, on yeɗuɗo yimɓe ɓen sifa ngal bawgal.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Wa ko Iisaa iwata ɗon, o yi'i goɗɗo no wi'ee Matta no jooɗii ka ƴantirde sagalle. O wi'i mo: «Aru, jokkaa mi!» Kanko Matta o immii, o jokki mo.
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Ɓawto ɗun, Iisaa jooɗii fii ɲaamugol ka suudu Matta, tawi *ƴantooɓe sagalle e junuubankeeɓe ɗuuɗuɓe no jooɗodi e makko, wondude e taalibaaɓe makko ɓen.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Ɓay *Fariisiyaaɓe ɓen yi'ii ɗun, ɓe wi'i taalibaaɓe makko ɓen: «E ko fii honɗun karamoko mon ɲaamidanta e ƴantooɓe sagalle ɓen e junuubanke'en?»
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Ɓay wonii Iisaa nanii ɗun, o wi'i: «Hinaa selluɓe ɓen hatonjini e ɲawndoowo, kono ko ɲawɓe ɓen.
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Allaahu non no daali: ‹Ko yurmeende mi faalaa, wonaa sadaka.› Awa, yahee andinoyoɗon ko woni firo ɗun. Ko fii min, wonaa noddugol feewuɓe ɓen mi arani, kono ko junuubankeeɓe ɓen.»
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Onsay taalibaaɓe Yaayaa ɓen ari e Iisaa, ɓe wi'i mo: «Ko fii honɗun menen e Fariisiyaaɓe ɓen men hooranta, hara taalibaaɓe maa ɓen kan alaa hoorude?»
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Iisaa jaabii ɓe wi'i: «Taw si njaatigiiɓe jom jomba no haani yoomude yeru hiɓe wondi e jom jomba? Ɲalaaɗe aroyay nde jom jomba pottinaa e hakkunde maɓɓe, onsay ɓe hooray.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Hay gooto ƴettataa ceelol bagi keso, walkira dolokke kiɗɗo. Ko fii ceelol ngol pooɗay dolokke on, haa wuddere nden ɓurta yaajude.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Njaram kesan men loowetaake e nder bootooji guri kiɗɗi. Si hinaa ɗun, guri ɗin seekoto, njaram ɗan hibba, bootooji guri ɗin kadi bona. Kono njaram kesan ko e nder bootooji guri kesi loowetee, ɗi fow ɗi maroda.»
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Wa fewndo ko Iisaa yewtata ɓe ɗii konguɗi, hooreejo goo hewti, jiccii yeeso makko, wi'i: «Jiwo an on maayii jooni jooni! Kono aree *fawon juuɗe mon ɗen e hoore makko, o wuuritay.»
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Iisaa e taalibaaɓe mun ɓen immii jokki mo.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Onsay debbo wonnooɗo soncaade gila duuɓi sappoo e ɗiɗi ari wontiri ɓaawo Iisaa, o meemi kombol dolokke makko on.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Ko fii hari on debbo no miijoo wonde: «Si mi waawii tun meemude dolokke makko on, mi ndikkay.»
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Onsay Iisaa yeƴƴitii. Ɓay o yi'ii mo, o wi'i: «Wakkilo, yo jiwo an! Gomɗinal maa ngal sellinii ma.» On debbo selli e on saa'i tigi.
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Ɓay Iisaa hewtii ka suudu on hooreejo, o yi'ii ko wuttooɓe ceri ɓen e jamaa on woni e nder jiiɓoldu kon,
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 o wi'i ɓe: «Pottitee, jiwo on maayaali, o ɗaani.» Ɓe jali mo.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Ɓay wonii jamaa on yaltinaama, onsay o naati, o nangi jungo jiwo on, jiwo on immii.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Fii ɗun andii e leydi ndin fow.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Wa ko Iisaa iwata ɗon, bumɓe ɗiɗo jokki mo, no ewnoo wi'a: «Yurminee men, yo ɓii Daawuuda!»
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Ɓay o hewtii ka suudu, bumɓe ɓen ɓadii mo. Iisaa wi'i ɓe: «Hiɗon sikka miɗo waawi waɗude ɗun?»
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Onsay o meemi ɓe gite ɗen, o wi'i: «Yo ɗun woniran on wano gomɗinirɗon non.»
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Gite maɓɓe ɗen wunti. Iisaa yamiri ɓe ɗunɗoo, o sattini, o wi'i: «Reenee wota gooto andu.»
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Kono nde ɓe yaltirnoo, ɓe nangi e fillagol e nder leydi ndin fow ko Iisaa waɗani ɓe kon.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Wa ko Iisaa e taalibaaɓe mun ɓen fokkitata, ɓe addani mo mboboojo mo jinna nangi.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Ɓay wonii jinnawii ngin raɗaama, mboboojo on wowli. E nder ko jamaa on ŋalɗi kon, ɓe wi'i: «Haa hande sifa ɗun yi'aaka e leydi Isra'iila ndin!»
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Kono Fariisiyaaɓe ɓen kaɲun wi'i: «Ko tippude e lanɗo jinnaaji ɗin o woni raɗorde jinnaaji ɗin.»
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Tawi Iisaa no yiilotonoo e ca'e ɗen fow e koɗooli ɗin, janna ka nder juulirɗe maɓɓe, waajoo fii Kibaaru Moƴƴo *laamu Alla ngun, ɲawnda kadi kala nawnaaje e ɲabbeeli.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Ɓay o yi'ii jamaa on, o yurmaa, ko fii hari hiɓe aybi, hiɓe ŋakkiraa ballo wa baali ɗi alaa ngaynaako.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Onsay o wi'i taalibaaɓe makko ɓen: «Baagol ngol no ɗuuɗi, kono wa'ooɓe ɓen ɗuuɗaa.
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Awa jooni, toree non Jom baagol ngol yo o addu wa'ooɓe ka baagol makko.»
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.