Lucas 9
Finnish: Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (New Testament) (FIN_BIB) vs AAI
1 Jeesus pyysi eräänä päivänä kaksitoista oppilastaan luokseen ja antoi heille vallan ajaa ihmisistä pahoja henkiä ja parantaa kaikkia sairauksia.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Hän lähetti heidät kertomaan kaikille Jumalan valtakunnan tulosta ja parantamaan sairaita.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 »Älkää ottako mukaanne matkasauvaa, laukkua, ruokaa tai rahaa», hän neuvoi. »Älkää myöskään ottako kahta takkia.
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Majailkaa kussakin kylässä vain yhdessä talossa.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Jos jonkin kaupungin asukkaat eivät halua kuunnella teitä, lähtekää sieltä ja karistakaa pölyt jaloistanne osoituksena Jumalan vihasta.»
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 He alkoivat kiertää kylissä, kertoa hyvää uutista ja parantaa sairaita.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Galilean hallitsija Herodes ei tiennyt mitä ajatella, kun tiedot Jeesuksen tekemistä ihmeistä kantautuivat hänen korviinsa. Jotkut sanoivat: »Johannes Kastaja on herännyt henkiin»,
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 ja jotkut muut väittivät: »Elia on tullut takaisin tai joku toinen vanhan ajan profeetta noussut haudasta.» Tällaiset huhut kiertelivät koko maassa.
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 »Minähän annoin tappaa Johanneksen», Herodes sanoi. »Kuka oikein on tämä mies, josta kuulen kummallisia huhuja?» Hän yritti päästä näkemään Jeesusta.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Kun apostolit olivat palanneet kierrokseltaan Jeesuksen luo ja kertoneet, mitä olivat tehneet, he vetäytyivät kaikessa hiljaisuudessa Beetsaidan kaupunkiin.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Mutta väkijoukot huomasivat sen ja lähtivät perässä. Jeesus otti ihmiset vastaan, puhui heille taas Jumalan valtakunnasta ja paransi sairaat.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Illan suussa Jeesuksen kaksitoista oppilasta tulivat hänen luokseen ja pyysivät, että hän lähettäisi ihmiset lähiseudun kyliin ja maataloihin syömään ja yöpymään. »Eihän tässä asumattomassa maankolkassa mistään ruokaa saa», he sanoivat.
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Mutta Jeesus vastasi: »Antakaa te heille syötävää!» »Me? Meillä on vain viisi leipää ja kaksi kalaa», he sanoivat. »Et kai odota, että lähtisimme ostamaan ruokaa koko joukolle?»
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 Paikalla oli noin viisituhatta miestä. »Käskekää ihmisten istua maahan noin viidenkymmenen hengen ryhmiin», Jeesus sanoi.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Oppilaat tekivät niin.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi taivaalle ja siunasi ne. Sitten hän mursi leivistä ja kaloista oppilailleen paloja, joita nämä jakoivat ihmisille.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Jokainen söi tarpeekseen, ja lopuksi kerättiin vielä kaksitoista täyttä korillista tähteitä.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Jeesus tuli eräänä päivänä oppilaidensa luo rukoiltuaan lähistöllä yksinään ja kysyi: »Kuka minä ihmisten mielestä olen?»
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 »Johannes Kastaja tai Elia tai joku entisajan profeetta, joka on herännyt kuolleista», he vastasivat.
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 Sitten hän kysyi: »Kuka minä sitten teidän mielestänne olen?» Pietari vastasi: »Messias – Jumalan lähettämä Kristus!»
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Jeesus pyysi vakavasti, että he eivät kertoisi sitä kenellekään.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 »Minunon kärsittävä paljon», hän sanoi. »Juutalaisten johtajat – kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat – torjuvat minut, ja sitten minut surmataan, mutta kolme päivää myöhemmin virkoan jälleen eloon.»
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Hän sanoi kaikille: »Jokaisen, joka haluaa seurata minua, on luovuttava omista mieliteoistaan ja mukavuudestaan, otettava joka päivä ristinsä ja pysyttävä lähelläni.
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Jokainen, joka menettää minun tähteni elämänsä, pelastaa sen, mutta joka pitää elämästään kiinni, kadottaa sen.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Mitä hyötyä siitä on, jos ihminen voittaa omakseen vaikka koko maailman, mutta samalla tuhoaa itsensä?
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Kun kerran palaankirkkaudessani ja Isäni ja pyhien enkelien kirkkaudessa, häpeän jokaista, joka nyt häpeää minua ja sanojani.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Tosiasia on, että jotkut teistä tässä seisovista eivät kuole, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.»
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 Kahdeksan päivää myöhemmin Jeesus lähti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa vuorelle rukoilemaan.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Kun hän rukoili, hänen kasvonsa alkoivat säteilläja vaatteensa tulivat häikäisevän valkoisiksi.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Hänen viereensä ilmestyi kaksi miestä, Mooses ja Elia, jotka rupesivat keskustelemaan hänen kanssaan.
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 Hekin säteilivät kirkkautta. Miehet puhuivat Jeesuksen kuolemasta, joka tapahtuisi Jerusalemissa Jumalan suunnitelman mukaan.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Pietari ja toiset kaksi olivat väsyneinä nukahtaneet. Nyt he säpsähtivät hereille ja näkivät Jeesuksen kaikessa loistossaan ja hänen vierellään seisovat miehet.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Kun Mooses ja Elia olivat lähdössä, tokaisi hämmentynyt Pietari tajuamatta oikein mitä sanoi: »Opettaja, tämä on ihmeellistä! Rakennetaan tänne kolme majaa: yksi sinulle, yksi Moosekselle ja yksi Elialle!»
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Hän ei ollut vielä lopettanut lausetta, kun heidän yläpuolelleen muodostui kirkas pilvi. Kun se peitti heidät sisäänsä, he olivat kauhuissaan,
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 mutta pilvestä kuuluikin ääni: »Tämä on minun Poikani, jonka olen valinnut – kuunnelkaa häntä.»
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Äänen vaietessa oppilaat eivät nähneet paikalla enää muita kuin Jeesuksen. Vasta paljon myöhemmin he kertoivat tapahtumasta muille.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Suunnaton ihmispaljous oli heitä vastassa, kun he seuraavana päivänä laskeutuivat vuorelta.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Eräs mies huusi väkijoukon keskeltä: »Opettaja, täällä on ainoa poikani.
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Paha henki hyökkää usein hänen kimppuunsa, niin että hän alkaa kirkua, häntä kouristaa ja vaahtoa valuu hänen suustaan. Se toistuu vähän väliä.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Olen pyytänyt oppilaitasi ajamaan hengen pois, mutta he eivät pystyneet siihen.»
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 »Voi teitä jäykkäniskaisia ja epäuskoisia ihmisiä», Jeesus sanoi oppilailleen. »Miten kauan minun on kestettävä teitä? Tuo poika tänne!»
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Kun poika oli tulossa, demoni iski hänet maahan, ja häntä alkoi pahasti kouristaa. Mutta Jeesus käski demonia lähtemään, paransi pojan ja ohjasi hänet takaisin isänsä luo.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Pelko ja kunnioitus valtasi ihmiset, kun he näkivät tämän osoituksen Jumalan voimasta. Heidän hämmästellessään ihmeitä, joita Jeesus teki, tämä sanoi oppilailleen:
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 »Kuulkaa, mitä minä sanon, ja painakaa mieleenne: ihmiset pettävät minut, Ihmisen Pojan.»
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 Mutta oppilaat eivät tajunneet, mitä hän tarkoitti, eivätkä uskaltaneet kysyä häneltä.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 He alkoivat väitellä, kuka heistä oli suurin.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat, talutti pienen lapsen heidän viereensä
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 ja sanoi: »Joka ottaa huolehtiakseen tällaisesta pienestä lapsesta, ottaa vastaan minut. Ja jokainen, joka avaa sydämensä minulle, avaa sen myös Jumalalle, joka lähetti minut. Suuruutenne mitataan sillä, miten pidätte huolta toisista.»
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Sitten Johannes, yksi oppilaista, tuli sanomaan hänelle: »Opettaja, näimme jonkun ajavan sinun nimessäsi ulos pahoja henkiä ja kielsimme häntä, koska hän ei kuulu meidän ryhmäämme.»
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 Jeesus sanoi: »Sitä teidän ei olisi tarvinnut tehdä. Jos joku ei ole teitä vastaan, hän on puolellanne.»
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Kun Jeesuksen taivaaseen palaamisen aika lähestyi, hän alkoi määrätietoisesti suunnata kulkuaan Jerusalemiin päin.
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 Eräänä päivänä hän lähetti miehiä edellään varaamaan heille majapaikkaa samarialaisesta kylästä.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Miehet käännytettiin takaisin. Kyläläiset eivät halunneet olla missään tekemisissä heidän kanssaan, koska he olivat menossa Jerusalemiin.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Kun tieto tapahtuneesta tuli oppilaiden korviin, Jaakob ja Johannes sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, käskemmekö tulen iskeä taivaasta alas ja polttaa heidät poroksi?»
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Jeesus moitti heitä tästä,
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 ja he jatkoivat matkaansa toiseen kylään.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Heidän kulkiessaan tuli joku sanomaan Jeesukselle: »Haluan seurata sinua mihin tahansa.»
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Mutta Jeesus vastasi: »Muista, ettei minulle ole paikkaa, mihin painaisin pääni. Ketuilla on luolat ja linnuilla pesät, mutta minulla, joka olen tullut taivaasta, ei ole kotia maan päällä.»
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Eräälle miehelle Jeesus sanoi: »Tule minun oppilaakseni.» Mies vastasi: »Minun pitäisi ensin hoitaa eräs tärkeä asia.»
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Jeesus sanoi: »Anna niiden, joilla ei ole ikuista elämää, murehtia tämän maailman asioista. Sinun tehtäväsi on julistaa Jumalan valtakunnan tuloa kaikille ihmisille.»
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Vielä joku sanoi: »Minä tulen mukaasi, Herra, mutta saanhan ensin käydä puhumassa vanhempieni kanssa.»
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Hänelle Jeesus vastasi: »Joka ryhtyy Jumalan valtakunnan työhön, mutta hajottaa voimansa kaikkeen muuhun, ei sovi saamaansa tehtävään.»
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.