Romanos 4

Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Abraham it uwat regah biyanamaim sawar abisa himatar, imaim itah soso’ob isah boro mi’itube tanao?
2 — ausente —
2 Anayabin Abraham ana bowabowamaim yamutufuren nabaib na’at, i karam ana ef ema’am boro nao ra’ara’at, baise men God nanamaim.
3 Raamattuhan sanoo, että Aabraham uskoi Jumalaa, ja tämän uskon vuoksi Jumala hyväksyi hänet omakseen.
3 En baise, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo? “Abraham God itumitum naatu i ana baitumatumamaim God yamutufuren ana i’inanen itin.”
4 — ausente —
4 Orot ebowabow isan tibibaiyan, nati i men ana siwar tibitin baise ana bowabow isan baiyan tibitin.
5 — ausente —
5 Orot yait ana bowabow men i’itin, baise ibitumitum God i sabuw kakafih eyayamutufurih. Nati orot boro yamutufuren ana’i’inanen Godane nab, anayabin ebitumatum, men ana bowabowamaim.
6 Kuningas Daavid puhui tästä kuvatessaan onnelliseksi sitä ihmistä, jonka Jumala ilman hänen omaa ansiotaan julistaa syyttömäksi.
6 Buk Atamaninamaim David i tur ta’imon eo, orot yait yamutufuren ana’i’inanen God bitin boro baigegewasin nab, men ana bowabowamaim. Imih David iti na’atube eorereb eo,
7 »Onnellisia ovat ne, joiden synnit on annettu anteeksi ja poistettu», hän sanoi.
7 “Orot yait
8 »Miten riemuitseekaan ihminen, jota Herra ei enää vaadi tilille synneistä.»
8 Nati orot i boro baigegewasin nab,
9 Entä tuleeko tämä onni sitten vain niiden osaksi, jotka uskovat Kristukseen mutta samalla noudattavat myös juutalaisten lakia? Vai saavatko sen myös ne, jotka eivät noudata juutalaisten sääntöjä, vaan ainoastaan turvautuvat Kristukseen? Miten kävi Aabrahamin? Jumala hyväksyi hänet hänen uskonsa tähden. Tapahtuiko se yksin uskosta vai sen vuoksi, että hän myös noudatti juutalaisten sääntöjä?
9 Iti baigegewasin i sabuw iyab hai ar kanabih hi’a’afuw akisih isah, ai hai ar afuwa’e tema’ama auman isah? Baise boun tanowar, “Abraham i ana baitumatumamaim God dogoron botabir ana ef mutufurin rouw eo.”
10 Vastaus löytyy toisesta kysymyksestä: milloin Jumala otti Aabrahamin omakseen? Se tapahtui ennen kuin hänestä tuli juutalainen – ennen kuin hänet ympärileikattiin.
10 Iti sawar i mi’itube matar? Abraham ana ar afuwina’e ma’am ana veya matar o ana ar hi’a’afuw ufunamaim matar? Baise anao kwananowar, Abraham i wan God ana baibasit wanawanan run, imaibo ana ar i uf hi’afuw.
11 Ympärileikkaaminen oli sen merkkinä, että Aabraham jo uskoi ja että Jumala jo oli hyväksynyt hänet. Aabraham on siis niiden hengellinen isä, jotka uskovat niin kuin Aabraham ja pelastuvat noudattamatta juutalaisten säädöksiä.
11 Naatu nati ar afu’afuw i Abraham ana baitumatumamaim yamutufuren baib ana i’inanen. Iti sawar i Abraham ana ar kanabin auman ma’am ana veya matar. Isan imih sabuw iyab hai ar kanabih auman baise hina baitumatumayah himamatar tamah i Abraham, anayabin i hai baitumatumamaim God hai ef mutufurin rouw eorereb.
12 Aabraham on myös ympärileikattujen juutalaisten hengellinen isä. Eivät ympärileikkausmenot siis heitäkään pelasta, sillä Aabraham kelpasi Jumalalle yksin uskonsa tähden, ennen kuin hänet oli ympärileikattu.
12 Naatu Abraham auman i tamah, men ar afu’afuw akisin, baise Abraham ana baitumatumamaim ana’ar kanabin auman ma reremor tibi’ufunun auman.
13 Jumala lupasi siis antaa koko maailman Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen. Jumala ei tehnyt sitä sen vuoksi, että Aabraham noudatti hänen lakejaan, vaan siksi, että Aabraham uskoi Jumalan pitävän lupauksensa.
13 Abraham wawawan bairi God tafaram nowahimih baitih isan eo’omatanih ana veya i men ofafar bobosiyasiyar isan. Baise ana baitumatumamaim ana ef mumutufor isan.
14 Jos siis vielä väitätte Jumalan lupauksen koskevan niitä, jotka ovat »tarpeeksi hyviä», niin väitätte samalla, ettei hänen uskoville antamallaan lupauksella ole mitään merkitystä ja että uskominen on mieletöntä.
14 Anayabin sabuw iyab ofafar tebobosiyasiyar isan God ana omatanen nabitih na’at, baitumatum i boro nan ana’an en namatar naatu God ana omatanen i owararin.
15 Asian ydin on tämä: kun me yritämme päästä Jumalan lapsiksi elämällä hänen lakiensa mukaan, emme pysty noudattamaan niitä ja ansaitsemme siis Jumalan vihan. Ihminen voi elää rikkomatta lakeja vain silloin, kun niitä ei ole!
15 Ofafaramaim ya so’ar emamatar, baise efan menamaim ofafar men ema’am, asto’oben men ema’ama.
16 Jumalan lupaama pelastuminen siis otetaan vastaan uskolla – ilmaisena lahjana. Me saamme sen riippumatta siitä, noudatammeko juutalaisten tapoja, jos uskomme niin kuin Aabraham, sillä uskoon kuuluvissa asioissa Aabraham on jokaisen ihmisen isä.
16 Isan imih omatanen etei i baitumatumamaim emamatar, saise manaw kabeber Godane nan Abraham wawawan etei isah, men sabuw iyab ofafar tebobosiyasiyar akisih isah. Baise baitumatumayah auman Abraham bitumatum na’atube. Anayabin it etei ayubit isanane tamat i Abraham.
17 Juuri sitä Raamattu tarkoittaa sanoessaan, että Jumala teki Aabrahamista monien kansojen isän. Jumala ottaa jokaisesta kansasta omakseen kaikki ne ihmiset, jotka luottavat häneen niin kuin Aabraham. Tämän lupauksen on itse Jumala antanut – hän, joka herättää kuolleet ja joka tietää tulevat tapahtumat yhtä hyvin kuin menneet.
17 Bukamaim iti na’atube eo, “Ayu o asinafi tafaram tutufin etei tamah imatar. Imih iti omatanen isan Abraham God ana tur itumitum,” anayabin God i murumurubih ebiyayawasih, naatu sawar yanonowat eo hitit tibirerereb.
18 Kun siis Jumala lupasi antaa Aabrahamille pojan, jonka jälkeläisistä kerran tulee suuri kansa, Aabraham uskoi Jumalaa, vaikkei sellaisen lupauksen toteutuminen ollut mahdollisuuksien rajoissakaan!
18 Abraham sawar God eo’omatan men itah, baise baitumatumamaim nuhin fot ma kakaif yomaninamaim tafaram maumurih na’in tamah matar. Bukamaim isan eo na’atube matar, “O natunat boro daman na’atube.”
19 Koska hänen uskonsa oli vahva, hän ei murehtinut sitä, että oli liian vanha tulemaan isäksi – olihan hän satavuotias – ja että hänen vaimonsa Saara, joka oli yhdeksänkymmentävuotias, oli myös aivan liian vanha saamaan lapsia.
19 Abraham ana kwamur i ra’at, biyan i morob, naatu aawan Sarah yan wanawanan kek ana bar auman i morob, baise Abraham ana baitumatum i men ririm.
20 Mutta Aabraham ei epäillyt, vaan uskoi Jumalaa. Hänen uskonsa ja luottamuksensa kasvoivat jatkuvasti, ja hän ylisti Jumalaa ihmeestä, ennen kuin se oli edes tapahtunutkaan.
20 Naatu men kafa’imo God ana omatanen isan erekasiy auman ma’amih, baise ana baitumatum eabar totofar bat God ana merar yi bora’ara’ah.
21 Hän oli aivan varma siitä, että Jumala kykeni tekemään kaiken, mitä oli luvannutkin.
21 Abraham ana naniyan tutufin etei bai so’ob God i fairin, abisa isan eo’omatan i karam boro nasinaf.
22 Aabrahamin uskon tähden Jumala hyväksyi hänet omakseen.
22 Ana’an iti isan, Abraham ana baitumatumamaim ana yawas mumutufor isan God bai.
23 Tästä asiasta ei ole kirjoitettu vain Aabrahamin vuoksi.
23 Iti tur, “Ana ef mutufurinamaim God baib” i men Abraham akisin isan hikirum.
24 Samalla tavoin kuin Jumala hyväksyi Aabrahamin, hän hyväksyy myös meidät, kun me uskomme häneen, joka herätti kuolleista Herramme Kristuksen.
24 Baise it auman isat hikirum, it iyabowat ata ef emumutufor naatu iyabowat tabitumatum God Jesu ata Regah morobone biyawas maiye isan.
25 Jeesus kuoli, että me saisimme syntimme anteeksi, ja hänen ylösnousemuksensa takaa sen, että Jumala on ottanut meidät lapsikseen Kristuksen teon tähden.
25 Jesu it ata kakafin isan God ibasit hi’asabun, baise morobone iyawas maiye, saise it tanawiyit tanan God nanamaim tayamutufurit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.