Mateus 25
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 »Kertomus kymmenestä morsiusneidosta kuvaa, millainen Jumalan valtakunta on.
1 “Nati ana veya’amaim mar ana aiwob itinin i boro baibitar nah ten biyah numin tabin boubun itinamih hai ramef hibow hinan na’atube.
2 — ausente —
2 Baibitar five i not wairafih, naatu baibitar five i men not wairafih.
3 — ausente —
3 Baibitar men not wairafih hai ramef hibow, baise karisin men ta hirirabar hibaimih.
4 — ausente —
4 Baibitar five not wairafih hai ramef hibow naatu kibubumaim karisin hirirbaren hibow auman hin.
5 Kun sulhasta ei kuulunut, tyttöjä alkoi väsyttää ja he nukahtivat.
5 Tabin boubun ana orot men saise na, baibitar isan hima hikakaif matah fot hi’inurir hi’in.”
6 Keskiyöllä he heräsivät huutoon: ’Sulhanen tulee! Tulkaa ottamaan häntä vastaan!’
6 “Fainaiwan sabuw fanah sibisib hinowar, ‘Tabin boubun ana orot enan kwana kwa’itin.’”
7 Tytöt hyppäsivät pystyyn ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
7 “Imaibo baibitar ten hi’inu’in himisir, hai ramef matah hibobaituturen naatu hito’aben.
8 Silloin ne viisi, jotka olivat unohtaneet varata tarpeeksi öljyä, huomasivat, että heidän lamppunsa pian sammuisivat, ja pyysivät öljyä toisilta.
8 Baibitar men not wairafih turahinah not wairafih isah hio, ‘A karisin turin kwaibaisi, aki ai ramef temomorob.’”
9 Nämä vastasivat: ’Ei meillä niin paljon ole. Menkää ostamaan itsellenne lisää.’
9 “Baise baibitar five not wairafih hiyafutih hio, ‘Men karam boro kwa turin anit naatu aki turin anab. Gewasin boro kwanan sabuw biyahimaim kwabo isa kwanatobon.’”
10 Mutta kun he olivat lähteneet, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiina odottamassa, pääsivät hänen kanssaan häihin. Juhlapaikan ovi suljettiin heidän jälkeensä.
10 “Basit baibitar karisin tobonamih hinan ufut, tabin boubun ana orot natit, baibitar five hibobuna hima’am bairi hin tabin ana yasisir wanawanan hirun etawan hitufabon.”
11 Myöhemmin toiset viisi tyttöä palasivat. He huusivat oven takana: ’Avatkaa meille ovi!’
11 “Men manin baibitar five hina hitit hi’afririy ‘Regah, Regah, etawan kubotawiy arun!’”
12 Sulhanen vastasi: ’Tulette liian myöhään, menkää pois!’
12 “Baise orot efatait eo, ‘Anababatun a tur ao’owen, ayu men aso’ob kwa iyab.’”
13 Olkaa koko ajan valmiina. Ette tiedä, minä hetkenä minä tulen.
13 “Isan imih mata to niwa’an kwanama, anayabin veya o sumar men kwa so’ob, mar biy boro iti sawar hinamatar.”
14 Valaisen asiaa vielä toisella kertomuksella. Eräs mies oli lähdössä ulkomaille. Hän kutsui apulaisensa luokseen ja antoi heidän käyttöönsä rahaa, jotta he sijoittaisivat sen hänen puolestaan.
14 “Maramaim mar ana aiwob itinin ta i iti na’atube. Orot ef yok bainanawan isan bobobunabuna ana veya; ana akir wairafih e’afih hina ana sawar kaifen isan faramih.
15 Yksi apulaisista sai viisi säkkiä kultaa, toinen kaksi ja kolmas yhden säkillisen. Mies oli tarkkaan harkinnut, miten paljon kullekin kannatti antaa. Sitten hän lähti matkalle.
15 Hai so’ob ana fofoninamaim orot ta ana kabay 5,000 itin, orot ta 2,000, orot ta 1,000. Imaibo i ana nanawan busuruf in.
16 Eniten saanut alkoi heti tehdä sijoituksia ja voitti pian toiset viisi kultasäkkiä.
16 Akir wairafin 5,000 baib in banikamaim yari’iy in bowabow, 5,000 tafan hiya’abar bai.
17 Se, jolla oli kaksi säkkiä, voitti toiset kaksi.
17 Akir wairafin bairou’abin i na’atube sinaf. Kabay 2,000 bai in imaim ma bikukumiyaw 2,000 tafan hiya’abar bai.
18 Mutta se, joka oli saanut yhden säkin kultaa, kaivoi maahan kuopan ja pani rahat sinne talteen.
18 Baise akir wairafin ta ana kabay 1,000 baib i mutufor in hub bai regah ana kabay hub iwan taunafut in.
19 Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi kotiin. Hän kutsui apulaisensa tekemään rahoista tiliä.
19 “Hima manin maiyow, imaibo akir wairafih hai orot ukwarin matabir na tit, naatu hai bowabow nuteteyan itah.
20 Viisi säkkiä saanut toi hänelle kymmenen.
20 Naatu akir wairafin kabay 5,000 baib na run ana regah nanamaim eo, ‘Regah o 5,000 itu, baise ayu abowabow tafanamaim 5,000 abaib i iti kubai.’”
21 Isäntä kiitteli häntä hyvästä suorituksesta. ’Olet osoittautunut luotettavaksi tämän pienen tehtävän hoitamisessa. Voin nyt antaa sinulle lisää vastuuta’, hän sanoi. ’Sen kunniaksi pidämme juhlan!’
21 “Regah iya’afut eo, ‘A merar ayiy, o i bowayan orot gewas naatu bosunusunubayan, bowabow gidigidih ibosunusunub kukakaifen gewas, imih boro anayara’ahi inayen sawar gagamih inakaifen. Kuna kurun au yasisir turin kubai!’
22 Mies, jolla oli ollut kaksi säkkiä kultaa, ilmoitti: ’Minäkin olen voittanut toiset kaksi säkillistä.’
22 “Naatu akir wairafin bairou’abin kabay 2,000 baib na run eo, ‘Regah o a kabay 2,000 ibitu i iti, naatu abowabow tafanamaim 2,000 abaib i iti kubai.’
23 ’Hienoa!’ isäntä sanoi. ’Olet ollut uskollinen tämän pienen summan hoitamisessa. Nyt saat lisää töitä.’
23 “Regah eo, ‘A merar ayiyi, o i bowayan orot gewas naatu bosunusunubayan, sawar matan ta ibosunusunub kukakaifen gewas. Imih boro anayara’ahi inayen sawar moumurihika inakaifen. Kuna kurun au yasisir turin kubai.’
24 — ausente —
24 “Imaibo akir wairafin baitonin kabay 1,000 baib na run eo, ‘Regah ayu aso’ob, o i a tur fokarin, turanah hai masaw o aribe kufafaur naatu turanah nowah o kutatanumabe kutaratar.
25 — ausente —
25 Imih ayu o isa abir. A kabay abai an hub agais aibun inu’in, iti abai ana abit maiye kwitin.’
26 Isäntä hurjistui: ’Laiska sinä olet! Kun kerran tiesit, että vaatisin voiton itselleni,
26 “Ana Regah iya’afut eo, ‘O i orot kakaf nokonokow anababatun! O iso’ob, ayu i tebob nonowatih afafour naatu tetatanum nonowatih ataratar.
27 olisit edes voinut panna rahat pankkiin kasvamaan korkoa.
27 Gewasin au kabay banikamaim itayi ta’in tabowabow, ayu atanan, saise tafan hitaya’abar auman hitutu atab.’
28 Ottakaa tältä rahat ja antakaa ne sille, jolla on jo kymmenen kultasäkkiä.
28 “Naatu orot ukwarin eo, ‘Kabay iti orot umanamaim kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay 10,000 baib i kwaitin.
29 Joka käyttää hyvin sen, mitä hänelle on uskottu, saa vielä lisää. Joka taas lyö laimin tehtävänsä, menettää vastuunsa.
29 Anayabin orot yait uman ebi’e’etaw boro sawar tafan hinaya’abar moumurihika nabow isan nakaram. Baise orot yait uman nutanub ema’am biyanamaim sawar etei’imak boro hinabosairen.
30 Heittäkää tuo huono apulainen ulos talostani!’
30 Imih iti akir wairafin nukunukuwin kwabai kwan kwarauw ufun gugumin wanawanan ere, nati imaim nama narerey wan nayob nitafofofor.’
31 Minä, Ihmisen Poika, palaan kerran kuninkaana. Kaikki enkelit ovat kanssani, kun istun taivaan valtaistuimelle.
31 “Orot Natun ni’aiwob nanan ana maramaim ana tounamatar kakafiyih boro bairi hinan ana urama’am bonamanamarin tafan namare.
32 Silloin kokoontuvat kaikki kansat eteeni. Erottelen ihmiset niin kuin paimen erottelee lampaat vuohista.
32 Naatu tafaram wanawanan sabuw tutufin etei boro hinaru’ay Jesu nanamaim hinabat. Imaibo i boro sabuw nakusib rou’ab hinamatar, nabatanenayan sheep naatu goat bairi ekukusibih na’atube.
33 Lampaiden paikka on oikealla puolellani, vuohien vasemmalla.
33 Sheep i boro uman ana asukwafune hinabat naatu goat boro uman ana beyawane hinabat.”
34 Minä, Kuningas, sanon oikealla puolellani oleville: ’Te Isäni siunaamat! Tulkaa valtakuntaan, joka on odottanut teitä maailman luomisesta asti.
34 “Imaibo aiwob orot boro sabuw uman ana asukwafune isah nao, ‘Kwa i Tamai ebigegewasini, kwana mar ana aiwob nowamih kwabai. Anayabin tafaram matara’e ana veya God kwa isa yabuna.
35 Kun minun oli nälkä, te ruokitte minua. Kun minun oli jano, annoitte minulle vettä. Kun olin teille vieras, avasitte minulle korinne.
35 Ayu bayumih amomorob bay kwaitu, sikau mamamah harew kwaitu atom, abinanawan au merar kwayi a baremaim ama ra’at ama.
36 Kun minulla ei ollut vaatteita, te annoitte niitä minulle. Kun olin sairaana tai vankilassa, te kävitte minua katsomassa.’
36 Segar ama’am faifuw kwaitu aus, asawow ainu’in, kwakaifu naatu dibur bar ama’am kwana kwainanawanu.’”
37 He ihmettelivät: ’Herra, milloin me tapasimme sinut nälkäisenä ja annoimme sinulle ruokaa? Tai janoisena ja annoimme juotavaa?
37 “Sabuw gewasih boro hiniya’afut hinao, ‘Regah mar biyika bayumih imomorob ai’it bay ait, o sika mamamah harew ait itom?
38 Tai tuntemattomana, jota autoimme? Tai alastomana, jolle annoimme vaatteet?
38 Naatu biyika inanawan inan ai’it a merar ayiy abuwi ai sebomaim imara’at? O segar ima’am faifuw ait ius?
39 Milloin sinä olit sairas tai vanki, jota kävimme katsomassa?’
39 Naatu mar biyika isawow inu’in akaifi, o dibur bar ima’ama ainanawani?’”
40 Minä, Kuningas, vastaan heille: ’Kun autoitte muita ihmisiä, autoitte minua.’
40 “Aiwob orot boro niyafutih nao, ‘Anababatun au’uwi, nati ana veya’amaim ayu taitu gidigidih isah kwasisinaf, i ayu isau kwasinaf.’”
41 Sitten käännyn niihin päin, jotka ovat vasemmalla puolellani, ja sanon: ’Menkää tiehenne, te kirotut! Joudutte ikuiseen tuleen, joka on tarkoitettu saatanalle ja pahoille hengille.
41 “Imaibo sabuw ana beyawane hinabatabat isah boro nao, ‘Biyau’umaim kwatit sa’ab kwan. Kwa i orarafen wanawanan kwarun, Demon Mowan ana tounamatar bairi isah wairaf wanatowan hibobogaigiwas kwan imaim kwarun bairi e’arahi.
42 Ette antaneet minulle ruokaa, kun minun oli nälkä. Ette halunneet antaa minulle juotavaa, kun minun oli jano.
42 Ayu aa amomorob, men abisa ta kwaitu aan, sikau mamamah harew men kwaitu atom.
43 Kieltäydyitte majoittamasta minua kotiinne, kun outona etsin yösijaa. Olin alaston, ettekä antaneet minulle vaatteita. Olin sairaana ja vankilassa, mutta ette käyneet luonani.’
43 Ai nanawan anan men au merar kwayi a sebomaim amara’at. Segar ama’am faifuw men kwaitu ausimih, a sawow ainu’in, o dibur baremaim ama’am men kwana kwainanawanu.’”
44 He vastasivat: ’Herra, milloin sinä kärsit nälkää ja janoa, olit yksinäinen, vieras, alaston, sairas tai vanki emmekä auttaneet sinua?’
44 “Naatu i boro hiniya’afut hinao, ‘Regah, mar biyika o aa imomorob, o harewamih sika mamamah, o ibinanawan, o segar ima’am, o isawow inu’in, o dibur bar ima’am men aibaisimih?’”
45 Minä vastaan: ’Kun kieltäydyitte auttamasta avuttomia ihmisiä, minä jäin ilman apua.’
45 “Imaibo i boro niyafutih nao, ‘Anababatun a tur ao’owen, ayu taitu gidigidih men kwabibaisih, nati i men kwakok ayu kwatibaisu.’”
46 He saavat ikuisen rangaistuksen, mutta ne, jotka olivat tehneet oikein, pääsevät ikuiseen elämään.»
46 “Naatu nati sabuw i boro hinan ma’ama wanatowan ana baimakiy hinab. Baise sabuw gewasih boro hinan yawas ma’ama wanatowan hinab hinama hiniyasisir.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 25, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.