Marcos 12
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 Jeesus kertoi noihin aikoihin ihmisille muutamia vertauksia.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Rypäleiden korjaamisen aikaan hän lähetti yhden miehistään perimään hänelle kuuluvan osan sadosta.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Mutta vuokralaiset löivät miestä ja ajoivat hänet pois.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Omistaja lähetti silloin toisen miehen. Häntä kohdeltiin vieläkin huonommin: hän sai kovan iskun päähänsä.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Seuraava mies, jonka omistaja lähetti, tapettiin ja muut myöhemmin lähetetyt joko hakattiin tai tapettiin,
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 kunnes oli enää vain yksi mies jäljellä: omistajan ainoa poika. Lopulta omistaja lähetti hänet ajatellen, että häntä he varmasti kuuntelisivat.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Mutta kun vuokraajat näkivät hänen tulevan, he sanoivat: ’Tuosta tulee tämän paikan omistaja, kun hänen isänsä kuolee. Tapetaan hänet – ja viinitarha on meidän!’
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 ja niin he ottivat pojan kiinni, murhasivat hänet ja heittivät ruumiin viinitarhan muurin yli.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Mitä arvelette omistajan tekevän, kun hän saa kuulla tapahtuneesta? Hän tulee ja surmaa heidät kaikki ja vuokraa viinitarhan muille.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Ettekö muista lukeneenne Raamatusta tällaista jaetta: ’Kivestä, joka ei kelvannut rakentajille, on tullut kulmakivi – rakennuksen arvokkain kivi.
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Herra on tämän tehnyt, se on meistä todella ihmeellistä.’»
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Juutalaisten kansanjohtajat halusivat pidättää Jeesuksen heti paikalla tämän vertauksen tähden, sillä he tiesivät, että sen kärki kohdistui heihin – he olivat kertomuksen kelvottomia viinitarhureita. Mutta he eivät uskaltaneet koskea häneen, sillä he pelkäsivät kansanjoukkoa. He menivät matkoihinsa,
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 mutta lähettivät muita uskonnollisia ja poliittisia johtomiehiä puhumaan hänen kanssaan, että saisivat hänet sanomaan jotain, minkä nojalla hänet voitaisiin pidättää.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 »Opettaja», nämä urkkijat sanoivat, »me tiedämme, että sinä puhut totta – maksoi mitä maksoi. Sinä et puhu ollaksesi ihmisille mieliksi, vaan opetat mitä Jumala sanoo. Kysymyksemme on tämä: onko oikein maksaa veroja Rooman keisarille?»
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Jeesus huomasi heidän virittämänsä ansan ja sanoi: »Näyttäkää minulle kolikko, niin minä vastaan teille.»
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Kun he olivat antaneet hänelle rahan, hän kysyi: »Kenen kuva ja nimi tässä on?»
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 »No niin», Jeesus sanoi, »jos se kerran on hänen, niin antakaa se sitten hänelle. Mutta antakaa Jumalalle se mikä on Jumalan!» Tämä vastaus tukki heidän suunsa.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Sitten astuivat esiin saddukeukset, jotka eivät usko ylösnousemukseen. He puolestaan kysyivät:
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 »Opettaja, Mooses antoi meille lain, jossa sanotaan, että kun mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä on mentävä naimisiin lesken kanssa, ja lapset tulevat kuolleen veljen nimiin.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin ja kuoli jättämättä jälkeensä lapsia.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Niinpä toinen veli meni lesken kanssa naimisiin, mutta pian hänkin kuoli lapsettomana. Sitten seuraava veli nai lesken ja kuoli ilman lapsia,
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 ja niin edelleen, kunnes kaikki veljekset olivat kuolleet ilman ainuttakaan lasta. Lopuksi myös nainen kuoli.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Sano nyt, kenen vaimoksi tuo nainen joutuu, kun kuolleet nousevat ylös – hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa?»
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Jeesus sanoi heille: »Teidän ongelmanne on siinä, ettette tunne Raamattua ettekä Jumalan voimaa.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Sillä kun nämä seitsemän veljestä ja tuo nainen kerran nousevat kuolleista, niin he eivät enää ole avioliitossa, vaan he ovat kuin enkelit.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Ja mitä tulee ylösnousemuksen toteutumiseen, niin ettekö ole lukeneet, mitä Mooseksen kirjassa kerrotaan palavasta pensaasta? Jumala sanoi Moosekselle: ’Minä olen Aabrahamin Jumala ja minä olen Iisakin Jumala ja minä olen Jaakobin Jumala!’
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Jumala ei todellakaan ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Teillä on asioista kokonaan väärä käsitys.»
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Yksi keskustelua kuunnellut lainopettaja oli pannut merkille Jeesuksen terävän vastauksen ja tuli kysymään: »Mikä on kaikista käskyistä tärkein?»
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Jeesus vastasi: »Se, jossa sanotaan: ’Kuule Israel! Herra, meidän Jumalamme, on yksi ja ainoa Jumala.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Rakasta häntä kaikesta sydämestäsi, sielustasi, mielestäsi ja voimastasi.’
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi yhtä paljon kuin itseäsi.’ Nämä ovat käskyistä suurimmat.»
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Kysyjä vastasi: »Olet oikeassa – on vain yksi Jumala eikä ole ketään muuta Jumalaa.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Tiedän, että kaikkia uhreja tärkeämpää on rakastaa Jumalaa koko sydämestään, ymmärryksestään ja voimastaan ja toisia ihmisiä niin kuin itseään.»
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Jeesus huomasi miehen ymmärtäneen, mistä oli kysymys, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.» Sen jälkeen ei kukaan enää uskaltanut esittää kysymyksiä.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Opettaessaan myöhemmin kansaa temppelialueella Jeesus kysyi kuulijoilta: »Miksi teidän hengelliset johtomiehenne väittävät, että Messiaan täytyy olla kuningas Daavidin jälkeläinen?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Itsehän Daavid sanoi – ja Pyhä Henki puhui näin hänen välityksellään: ’Jumala sanoi Herralleni: istu oikealla puolellani, kunnes alistan vihollisesi sinun valtaasi.’
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Kun Daavid kutsui häntä Herrakseen, kuinka hän voi olla Daavidin poika?»
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Jeesus neuvoi ihmisiä: »Varokaa lainopettajianne. He pukeutuvat kyllä kovin mielellään rikkaiden ja oppineiden viittoihin ja haluavat kaikkien kumartavan heille, kun he kävelevät kauppapaikoilla.
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Hyvin mielellään he istuvat synagogien parhailla istuimilla ja juhlapäivällisten kunniapaikoilla,
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 mutta kuitenkin riistävät leskiltä heidän kotinsa ja sitten – peittääkseen todellisen luontonsa – teeskentelevät hurskasta: latelevat julkisilla paikoilla pitkiä rukouksia. Siksi on heidän tuomionsa ankara.»
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Sen jälkeen Jeesus meni temppelin kolehtiarkkujen luo ja katseli, kun ihmiset pudottivat niihin rahaa. Jotkut, jotka olivat rikkaita, antoivat suuria summia.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Sitten eräs köyhä leski pudotti pari kolikkoa.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Jeesus kutsui oppilaansa luokseen ja sanoi: »Tämä köyhä leski antoi todellisuudessa enemmän kuin nuo kaikki rikkaat yhteensä.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Hehän antoivat vain vähän ylijäämästään, mutta leski lahjoitti viimeiset lanttinsa.»
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.