Lucas 20
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 Jeesus oli taas eräänä päivänä temppelissä opettamassa ja julistamassa hyvää uutista. Ylipappeja, lainopettajia ja muita kansan johtomiehiä tuli silloin kuulustelemaan häntä.
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 He vaativat häntä selittämään, millä valtuudella hän oli ajanut kauppiaat temppelistä.
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 »Teen teille kysymyksen ennen kuin vastaan itse», Jeesus sanoi.
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 »Saiko Johannes valtuudet kastaa Jumalalta vai ihmisiltä?»
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 He pohtivat asiaa keskenään: »Jos sanomme, että Johanneksen sanoma oli taivaasta, hän kysyy, miksi sitten emme uskoneet siihen.
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Jos taas sanomme, että Jumala ei lähettänyt Johannesta, kansa käy kimppuumme. Se kun uskoo vakaasti, että Johannes oli profeetta.»
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 Lopulta he vastasivat: »Emme tiedä.»
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Jeesus puolestaan sanoi: »En minäkään sitten vastaa kysymykseenne.»
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Hän alkoi taas puhua ihmisjoukolle. Se sai kuulla tällaisen vertauksen: »Mies istutti viinitarhan, vuokrasi sen viininviljelijöille ja matkusti itse useiksi vuosiksi ulkomaille.
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Viininkorjuuaikaan hän lähetti yhden miehistään maatilalle hakemaan osaa sadosta. Mutta vuokraajat pahoinpitelivät miehen, ja hän joutui lähtemään tyhjin käsin pois.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Omistaja lähetti toisen miehen, mutta hänelle kävi yhtä huonosti.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Vielä kolmaskin mies yritti suorittaa tehtävän: myös hänet hakattiin.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 ’Mitä minä nyt teen?’ omistaja mietti. Sitten hän keksi. ’Lähetän sinne oman rakkaan poikani. Häntä he nyt sentään kunnioittavat.’
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Kun vuokraajat näkivät pojan, he sanoivat: ’Hän perii tilan isänsä kuoltua. Mutta nyt on meidän tilaisuutemme! Tapetaan poika, niin maa on meidän.’
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 He raahasivat omistajan pojan viinitarhan ulkopuolelle ja tappoivat hänet.
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Minä sanon sen teille: hän tulee, tuhoaa entiset vuokraajat ja vuokraa viinitarhan muille.»
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Jeesus vilkaisi heihin ja kysyi: »Mitä Raamattu sitten tarkoittaa sanoessaan, että rakentajien hylkäämästä kivestä tulee kulmakivi?»
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 Ja hän jatkoi: »Jokainen, joka kompastuu tuohon kiveen, ruhjoutuu. Ne, joiden päälle kivi kaatuu, murskautuvat.»
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Kun ylipapit ja muut kansan uskonnolliset johtajat kuulivat hänen kertomuksensa, he olisivat halunneet saada Jeesuksen heti vangituksi, sillä he tajusivat pahojen viininviljelijöiden tarkoittavan juuri heitä. Levottomuuksia peläten he eivät tahtoneet itse pidättää Jeesusta, vaan yrittivät saada hänet sanomaan jotain sellaista, josta Rooman maaherra saisi aiheen pidätykseen.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 He lähettivät Jeesuksen luo tarkkailijoitaan, jotka kysyivät muka vilpittömästi:
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 »Tiedämme, että opetuksesi on aina oikeaa etkä anna minkään horjuttaa itseäsi. Sinä opetat niin kuin Jumala tahtoo.
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Sano meille, onko oikein maksaa veroja Rooman hallitukselle?»
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 Jeesus näki heidän lävitseen ja sanoi:
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 »Näyttäkää minulle kolikko. Kenen kuva ja nimi siinä on?»
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Hän sanoi: »Antakaa keisarille kaikki, mikä hänelle kuuluu, ja myös Jumalalle kaikki, mikä hänelle kuuluu.»
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 He eivät siis onnistuneet saamaan häntä ansaan väkijoukon edessä, ja ihmetellen Jeesuksen vastausta he vaikenivat.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 — ausente —
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 — ausente —
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Kuulimme perheestä, jossa oli seitsemän poikaa. Vanhin meni naimisiin ja kuoli lapsettomana.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Hänen veljensä solmi avioliiton lesken kanssa mutta kuoli myös ilman perillistä.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 Kaikille veljeksille kävi samalla tavalla.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Lopulta vaimokin kuoli.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 Olemme nyt ymmällä: kenen vaimo hänestä tulee kuoleman jälkeisessä elämässä, kun hän ehti olla kaikkien näiden veljesten kanssa naimisissa!»
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 — ausente —
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 — ausente —
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 He eivät myöskään enää kuole. Tässä suhteessa he ovat kuin enkeleitä. He ovat Jumalan lapsia, sillä he ovat heränneet kuoltuaan uuteen elämään.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 — ausente —
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 — ausente —
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 »Hyvin sanottu!» totesivat paikalla olleet lainopettajat.
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Kysymykset tyrehtyivät siihen.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 Jeesus kysyi nyt vuorostaan heiltä: »Miksi Kristusta sanotaan Daavidin jälkeläiseksi?
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 — ausente —
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 — ausente —
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 Miten Messias voi olla sekä Daavidin poika että hänen Jumalansa?»
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 Sitten hän sanoi oppilailleen kaikkien kuullen:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 »Varokaa noita oppineita, jotka mielellään kulkevat hienoissa viitoissa ja haluavat, että ihmiset kumartelisivat heille kaduilla. He rakastavat kunniapaikkoja synagogissa ja juhlissa.
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 He rukoilevat pitkään ja näennäisen hartaina, mutta havittelevat kuitenkin leskien omaisuutta. Siksi heidän osakseen tulee Jumalan ankarin tuomio.»
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.