Lucas 1
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 — ausente —
1 Are Theophilus,
2 — ausente —
2 Abisa hikikirum i sabuw iyab iti sawar matar matah yan hi’itin hio hinonowar i hikirum, naatu sabuw iyab iti tur isan hibow hibibinan i hio hinowar hikirum.
3 Halusin kuitenkin vielä tutkia kaiken tarkasti alusta loppuun ja kertoa asiat sinulle järjestyksessä.
3 Isan imih Theophilus o i gewas maiyow, ayu iti sawar himamatar isan kiruminamih anot, imih sawar no aneika anutitiy, sabuw ai babatiyih hai an abow gewas, naatu akubaitutur o isa iti a kikirum,
4 Huomaat, että voit luottaa siihen, mitä sinulle on opetettu.
4 saise o boro inaso’ob sawar iti etei o hibi’obaiyi i turobe.
5 Kerron ensiksi juutalaisesta papista, Sakariaasta, joka eli siihen aikaan kun Herodes oli Juudean kuninkaana. Sakarias oli temppelipalvelija ja kuului Abian osastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli juutalaista Aaronin sukua.
5 Judea wanawanan Herod bi’aiwob ana maramaim, firis wabin Zechariah i Abaijah ana kou’ay wanawanan ma firis ana bowabow bowabow, naatu aawan Elizabeth ana tufuw an i Aaron ana rara’ane na tufuw.
6 Sakarias ja Elisabet olivat hyviä ja hurskaita ihmisiä ja halusivat sydämestään noudattaa Jumalan lakia.
6 Iti orot aawan hairi God matanamaim hai yawas i gewasin, God ana ofafar naatu ana tur etei hibosiyasiyar hibi’ufunun.
7 He olivat lapsettomia, sillä Elisabet ei ollut voinut saada lasta, ja nyt he molemmat olivat jo iäkkäitä.
7 Baise hairi natunatuh en hima hin hiregah hibabine, anayabin Elizabeth i a’arin.
8 Kerran, kun oli Abian osaston vuoro palvella temppelissä, Sakarias oli siellä hoitamassa tehtäväänsä.
8 Veya ta Jerusalem Tafaror Bar gagamin wanawanan firis ana bowabow isan matan fufur tebowabow na’atube, Zechariah ibo ana veya na tit Tafaror Bar wanawanan ana bowabow isan run.
9 Arvalla ratkaistiin, kuka saisi mennä temppelin pyhimpään osaan polttamaan suitsuketta Herran edessä. Tämä kunnia tuli Sakariaan osaksi.
9 Firis hai binanakwaramaim eo na’atube, gem kakafiyin tafanamaim fi’ufiu afunin isan hibi’arow Zechariah wabin tit, basit na Regah ana Tafaror Bar wanawanan run.
10 Jumalanpalvelukseen kokoontuneet ihmiset seisoivat toimituksen ajan temppelin pihalla ja rukoilivat.
10 Naatu Tafaror Bar wanawanan fi’ufiu Zechariah ea’afun ana veya’amaim, sabuw etei i bar ufunane hibat hiyoyoyoban.
11 — ausente —
11 Regah ana tounamatar, gem kakafiyin tainin asukwafune fi’ufiu ea’afunimaim tit irerereb bat.
12 — ausente —
12 Zechariah tounamatar tit batabat itin yan hamu iwa’an ana bir ra’at,
13 Enkeli sanoi: »Älä pelkää, Sakarias! Tulin kertomaan, että Jumala on kuullut rukouksesi ja vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan. Sinun pitää antaa hänelle nimeksi Johannes.
13 baise tounamatar eo, “Zechariah men inabir! God a yoyoban nowar. O aaw Elizabeth boro yan namatar naatu nataub kek orot nayai o wabin John iniwab.
14 Kun lapsi syntyy, te ja monet muutkin tulette hyvin iloisiksi. Pojasta kasvaa suuri Jumalan mies.
14 Nati kek orot natutufuw ana veya o ya wanawanan boro yasisir kawasa awan nakaratan, na’atube sabuw moumurih maiyow auman boro hiniyasisir,
15 Viiniin tai väkeviin juomiin hän ei koske, ja hän on syntymästään saakka täynnä Pyhää Henkeä.
15 anayabin Regah matanamaim i boro orot gagamin ta. Iti kek wine o harew fokarih men natom, naatu God Anunin Kakafiyin boro niwanasum auman nama’ama natufuw.
16 Hän saa monet juutalaiset kääntymään Herran, heidän Jumalansa, puoleen.
16 I boro Israel sabuw maumurih na’in nabow hinamatabir maiye Regah hai God isan.
17 Johanneksessa on sama voima ja Henki kuin aikoinaan profeetta Eliassa, ja hän valmistaa ihmisiä Kristuksen tuloon. Hän opettaa heitä rakastamaan Herraa, niin kuin heidän esi-isänsä rakastivat, ja elämään niin kuin Jumala tahtoo.»
17 Naatu God ana dinab orot Elijah ana fair baib na’atube boro nab Regah aunan ni’iyon nan, kek tamahinah bairi dogoroh nikitabir hinan hinita’imon maiye; sabuw baifanasairayah dogoroh nikitabir hinan mutufor ma ana not gewasin hinab, naatu Regah ana sabuw nabobunabuna’ih.”
18 Sakarias sanoi enkelille: »Se on mahdotonta! Minä olen jo vanha mies, ja vaimonikin on iäkäs.»
18 Zechariah tounamatar iu, “Iti i boro mi’itube anitumatum? Anayabin ayu i ai regah, naatu aawau auman ibabine sawar.”
19 Siihen enkeli sanoi: »Olen Gabriel, Jumalan palvelija. Jumala itse lähetti minut luoksesi kertomaan tämän iloisen uutisen.
19 Tounamatar iya’afut eo, “Ayu i Gabriel God nanamaim abatabat, imih ayu iyafaru o airit oisan tur gewasin abai ana o a tur ao’owen,
20 Koska et uskonut minua, menetät puhekykysi siihen asti, kunnes lapsi syntyy. Saat nähdä, että ennustukseni varmasti toteutuu.»
20 baise ayu au tur men itumitum, imih o boro mena nabit, inama nanan sawar mataramih ao ana veya’amaim namatar, abisa ao’omatan nan niturobe.”
21 Väkijoukko odotti Sakariasta pihalla ja kummasteli hänen viipymistään.
21 Nati ana maramaim sabuw ufunane hima’am hai kasiy ra’at, Zechariah manin maiyow Tafaror Bar wanawanan ma’am isan.
22 Kun Sakarias lopulta tuli ulos, hän ei pystynyt puhumaan, mutta hänen eleistään ihmiset ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn.
22 Naatu Zechariah Tafaror Barene titit ana mar, tur oisan menan bit, sabuw nati’imaim hi’itin hiso’ob ina’inan ta isan matar, naatu tur o isan menan bit umanamaim imanuman bairi hio.
23 Sakarias jäi työvuoronsa loppuun asti temppeliin ja palasi vasta sitten kotiin.
23 Zechariah ana bowabow Tafaror Bar wanawanan sasawar ufunamaim matabir maiye na ana bar tit.
24 Pian tämän jälkeen Elisabet alkoi odottaa lasta ja eristäytyi muista ihmisistä viideksi kuukaudeksi.
24 Nati ufunamaim a wan Elizabeth yan matar, sumar etei umatroun na’atube baremaim nutanub ma.
25 »Herra on hyvä», hän totesi onnellisena. »Enää minun ei tarvitse hävetä lapsettomuuttani.»
25 Elizabeth eo, “Regah bounabo ibaisu au biya’ohow, orot babin matahimaim etei’imak bosair.”
26 Kuukauden kuluttua Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretiin, erääseen Galilean kaupunkiin.
26 Elizabeth ana sumar umatroun ta’imon ana maramaim God ana tounamatar Gabriel iyafar in Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Nazareth imaim tit.
27 Hän ilmestyi siellä Maria-nimiselle tytölle. Maria oli neitsyt ja kihloissa kuningas Daavidin sukuun kuuluvan Joosefin kanssa.
27 Nati’imaim babitai ta biyan numin Joseph, aiwob orot David ana agir ta i ana rum hiomatan ma’ama biyan tit, babitai wabin Mary.
28 Enkeli tervehti Mariaa kunnioittavasti ja jatkoi: »Jumala on siunannut sinua ja on kanssasi.»
28 Tounamatar na babitai biyan tit eo, “Tufuw isa nama! Regah o isa i yan ebaib kwanekwan, naatu baigegewasin o ebit.”
29 Hämmästynyt ja pelästynyt Maria ei ymmärtänyt, miksi enkeli hänelle näin sanoi.
29 Mary iti tur nonowar ana veya biyababan na’atube bai naatu ana kasiy ra’at iti merarayow ana’an isan.
30 »Älä pelkää, Maria», enkeli jatkoi. »Jumala on päättänyt antaa sinulle suuren siunauksen.
30 Baise tounamatar eo “Mary, men inabirumih, anayabin God o isa ebiyasisir gagamin maiyow.
31 Alat pian odottaa lasta ja saat pojan. Anna hänen nimekseen Jeesus.
31 O boro ya namatar inatoub kek orot inayai, naatu wabin Jesu iniwab.
32 — ausente —
32 I boro orot gagamin naatu God auyomtoro’ot Natun narouw nao, naatu Regah God boro aiwob nitin, marasika ana’agir David bitin na’atube.
33 — ausente —
33 Naatu Jacob ana rara’ane i boro ni’aiwob wanatowan, naatu ana aiwob i boro nama wanatowan, wanatowan ana yomanin en.”
34 Maria kysyi enkeliltä: »Miten minä, joka olen neitsyt, voisin saada lapsen?»
34 Mary tounamatar isan eo, “Ayu i biyau numin. Iti i boro mi’itube namatar?”
35 Enkeli vastasi: »Sinuun tulee Pyhä Henki; Jumalan voima valtaa sinut. Sen tähden lapsesi on pyhä Jumalan Poika.
35 Tounamatar iya’afut eo, “Anun kakafiyin boro niwani, naatu God ana fair boro natarsumi, imih iti kek Kakafiyin natutufuw i boro God Natun hinarouw hinao.
36 Sukulaisesi Elisabetin uskottiin jääneen lapsettomaksi. Kuusi kuukautta sitten hän on vanhoilla päivillään kuitenkin alkanut odottaa lasta.
36 Naatu o tura Elizabeth sabuw a’arin hirouw hio baise boun babine tafan yan matar ana sumar umatroun ta’imon sawar.
37 Jumalallehan on kaikki mahdollista.»
37 Anayabin God isan sawar etei’imak i men ta fokarinamih.”
38 Maria sanoi: »Olen Herran palvelija ja valmis kaikkeen, mitä hän tahtoo. Tapahtukoon niin kuin sanot.» Silloin enkeli hävisi hänen näkyvistään.
38 Mary eo, “Ayu i Regah ana akir wairafin, abis isou kuo na’atube namatar.” Naatu tounamatar Mary itumar tit.
39 — ausente —
39 Nati ana veya’amaim, Mary matan kabiy bobuna ra’iy yen in Judah wanawananamaim oyaw na’atune bar merar gagamin ta imaim tit,
40 — ausente —
40 Zechariah ana bar wanawanan run Elizabeth ana merar yi. Mary Elizabeth ana merar eyiy|alt="Mary greeting Elizabeth" src="CN01609b.tif" size="col" loc="Luk 1.40" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.40"
41 Kun Maria tervehti Elisabetia, tämä tunsi lapsensa liikahtavan ja tuli täyteen Pyhää Henkeä.
41 Elizabeth Mary ana merarayow nonowar ana maramaim, yan wanawanan kek inu’in ia’ayob, nati’imaim Anun Kakafiyin Elizabeth iwan
42 Elisabet huudahti Marialle iloisesti: »Jumala on siunannut sinua enemmän kuin ketään muuta naista! Lapsestasi kiitetään ja ylistetään Jumalaa.
42 fanan aumetawat eo, “God ana baigegewasin o ebit baibin etei tafahimaim, naatu ya wanawanan a ub auman God ebigegewasin!
43 On suuri kunnia, että Herrani äiti tulee tapaamaan minua.
43 Aisim sawar gagamin na’in iti na’atube isou matar, au Regah hinah na ebinanawanu?
44 Kun tulit sisään ja kuulin äänesi, lapsenikin liikahti ilosta.
44 O a merarayow anonowar ana mar, kek yau wanawanan inu’in yasisir auman ia’ayob.
45 Sinä uskoit Jumalan pitävän sanansa, ja siksi hän on antanut sinulle tämän suuren siunauksen.»
45 O a baitumatumamaim baigegewasin ibai, God eo’omatani boro nan turobe namatar!”
46 — ausente —
46 Mary eo,
47 — ausente —
47 Naatu yau wanawanan yasisir awan karatan,
48 Halusin palvella häntä, ja hän muisti minua, tavallista tyttöä. Kaikki tulevat sukupolvet sanovat minua Jumalan siunaamaksi.
48 Anayabin i ana akir wairafin wabin men gagamin baise nuh, imih boun ebubusuruf sabuw etei boro ayu baigegewasinayan hinarouw hinao.
49 Pyhä, kaikkivaltias Jumala on tehnyt minulle jotain suurta.
49 Anayabin sawar gagamih God Fairin ayu isou sinaf.
50 Hän osoittaa sukupolvesta toiseen hyvyyttä jokaiselle, joka kunnioittaa häntä.
50 I ana kabeber i aunan etuwatuw, sabuw hitufuw tema’am,
51 Miten valtava on hänen voimansa! Hän on nöyryyttänyt ylpeät,
51 God umanamaim sawar fairih sinaf,
52 syössyt hallitsijat valtaistuimilta ja asettanut vaatimattomat kunniaan.
52 Aiwob fairih hai ura ma’ama’amaim bow yara’iyih,
53 Hän on ruokkinut nälkäiset sydämet, mutta lähettänyt rikkaat tyhjinä pois.
53 Sabuw aa himomorob, sawar gewasihimaim ituwih,
54 Ihmeellisesti hän on auttanut palvelijaansa Israelia.
54 Ana omatanen ata a’agir eo’omatanih i kaif,
55 Hän lupasi esi-isillemme – Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen – että armahtaisi heidät ikuisiksi ajoiksi, eikä ole unohtanut lupaustaan.»
55 Abraham nuh kakabibir na’atube,
56 Maria oli Elisabetin luona kolmisen kuukautta ennen kuin palasi kotiinsa.
56 Mary sumar etei tounu na’atube Elizabeth hairi hima, imaibo matabir maiye na ana bar tit.
57 Elisabetin odotusaika kului loppuun, ja hänelle syntyi poika.
57 Elizabeth ana toub isan veya na tit, naatu toub ana kek orot yai.
58 Naapurit ja sukulaiset saivat pian kuulla, miten hyvä Jumala oli ollut Elisabetille, ja kaikki olivat iloisia.
58 Tain tuwan naatu ana ofonah, God ana baigegewasin gagamin na’in Elizabeth bitin ana tur hinowar hina ana merar hiyi bairi hiyasisir.
59 Kun lapsi oli kahdeksan päivän ikäinen, sukulaiset ja ystävät saapuivat ympärileikkausjuhlaan. He ajattelivat, että lapsen nimeksi pantaisiin isän mukaan Sakarias.
59 Naatu fur ta’imon ufunamaim, kek ana’ar mo’on afuwin wabin baiwabin isan tain tuwan etei hina. Tain tuwan hikokok kek wabin i boro Zechariah, tamah wabinamaim hitiwabimih hio,
60 Mutta Elisabet sanoikin yllättäen: »Ei hänestä tehdä Sakariasta, vaan Johannes.»
60 baise hinah eo, “En! Kek wabin i boro John taniwab.”
61 Vieraat ihmettelivät: »Eihän suvussanne ole ketään sennimistä.»
61 Sabuw hio, “O taituwa wabih men ta nati na’atube ema’ama boro kek wabin nati taniwab.”
62 Viittomalla he kysyivät asiaa lapsen isältä.
62 Basit umahimaim kek tamah isan himan wabin menatan kokok baiwabin isan hibatiy.
63 Sakarias pyysi kirjoitusvälineet ja kirjoitti kaikkien hämmästykseksi: »Hänen nimensä on Johannes.»
63 Zechariah eo fef hibai hina hitin imaim kirum eo, “Kek wabin i John.” Sabuw etei hifofofor men kafaita.
64 Heti tämän jälkeen hän pystyi taas puhumaan, ja ensimmäiseksi hän alkoi kiittää Jumalaa.
64 Nati ana veya’amaim Zechariah menan bit ma’am menan kerer busuruf tur eo, God bora’ara’ah.
65 Koko paikkakunta joutui ihmetyksen valtaan, ja tapauksesta puhuttiin kaikkialla Juudean vuoristoalueella.
65 Taintuwan etei awah hae’e hai baifofofor ra’at, baise abisa himamatar ana tur tasasar tit tafaram Judea wanawanan sabuw etei hinowar.
66 Jokainen, joka kuuli siitä, jäi kyselemään mielessään, mitä tästä lapsesta oikein tulee. Herra näytti aivan erityisellä tavalla olevan hänen kanssaan.
66 Sabuw etei iti sawar matar ana tur hinonowar isan hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti kek narara’at ana itinin i boro mi’itube?” Anayabin Regah uman i iti kek biyanamaim ma’am.
67 Sakarias täyttyi Pyhällä Hengellä ja sai Jumalalta sanoman:
67 John tamah Zechariah Anun Kakafiyin targabuw, God ana ewamaim tabor eo.
68 »Ylistäkää Herraa, Israelin Jumalaa, joka on tullut kansansa luo ja ostanut sen vapaaksi.
68 “Regah tanabora’ara’ah, Israel sabuw hai God, anayabin i ana sabuw baiyawasih isan natit,
69 Hän lähettää meille Pelastajan, joka kuuluu hänen palvelijansa Daavidin kuningassukuun.
69 Baiyawasenayan fairin anababatun David ana rara’ane enan,
70 — ausente —
70 marasika ana dinab wanawanahimaim eo’omatanih na’atube.
71 — ausente —
71 boun it boro ata kamabiy sabuw umahine, naatu sabuw fairih tibifa’ifa’it umahine niyawasit.
72 — ausente —
72 Ana obaibasit kakafiyin bimatar imaim nuh ata a’agir kabeber itih,
73 — ausente —
73 naatu iti obaibasit i marasika God ata agir Abraham eomatan,
74 — ausente —
74 imih boun it ata kamabiy sabuw umahine baiyawasit isan natit ebiyawasit, naatu fair ebitit God isan men erebir auman tanabow,
75 — ausente —
75 God matanamaim tanakakaf naatu tanayasairit ata ef mutufurinamaim tanakwafir wanatowan, wanatowan.
76 Pieni poikani, sinusta tulee suuren Jumalan profeetta. Sinä valmistat tietä Herralle.
76 Naatu o ayu natu, o boro God auyomtoro’ot ana dinabumih inamatar, Regah aunan ini’iyon inan ana ef inayabuna,
77 Kerrot hänen kansalleen, miten se voi saada syntinsä anteeksi ja pelastua.
77 ana sabuw yawas isan inakubuna hai tur ina’owen bowabow kakafih hinihamiyen God hai kakafih nanotawiyen yawas hinab.
78 — ausente —
78 Anayabin ata God, i ana manaw kabeber wairafin, i wanawananamaim marakaw marane boro nakusisiar nare,
79 — ausente —
79 sabuw iyab guguminamaim tema’am naatu murumurubih hai youninamaim tema’am tafatamaim namarakaw, at narumutufur nanawiyit tanatit tufuw ana efamaim tanaremor.”
80 Poika kasvoi Jumalan lapsena. Tultuaan aikuiseksi hän oleskeli autiomaassa ennen kuin alkoi julkisen toimintansa Israelin kansan keskuudessa.
80 Kek biyan naatu ayubin hairi ana fofonin ra’at yen orot matar, naatu run in arar yan imaim ma ana fair bai, imaibo tit ana bowabow Israel sabuw etei nahimaim busuruf bow.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.