Lucas 19
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 — ausente —
1 Jesu na Jericho tit naatu nati bar merar wanawanan remor inan,
2 — ausente —
2 basit nati’imaim orot totobuyoy wairafin wabin Zakias, kabay o’onayah hai orot ukwarin ma’am tit.
3 halusi välttämättä nähdä hänet. Väkijoukon keskeltä hän ei lyhyenä miehenä nähnyt mitään.
3 Kok kwanekwan Jesu ana yumat ta’itin, baise i orot kabumin sabuw rou’ay gagamin na’in nan hisumisum i men karam boro Jesu ta’itin.
4 Siksi hän juoksi edelle ja kiipesi tien vieressä kasvavaan viikunapuuhun tähystelemään.
4 Naatu sabuw aunah i’iyon nunuw in ai sycamore afe’en yen mare ma Jesu nan ta’itinimih, anayabin Jesu ef nati’iwat inan.
5 Kun Jeesus tuli sille kohdalle, hän katsoi ylös ja puhutteli Sakkeusta nimeltä: »Sakkeus, tule heti alas! Aion tänään tulla vieraaksi kotiisi.»
5 Baise Jesu na nati ai anamaim titit ana veya an kutan bat, naatu ai afe’en nuw ra’at eo, “Zakias saise kura’iy, anayabin ayu akokok boun o abaremaim airit tanama.” Jesus Zachaeus ai afe’en ma’am isan eafa’af ra’at|alt="Jesus talking to Zachaeus in tree" src="CN01776B.TIF" size="col" loc="Luk 19.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.5"
6 Sakkeus tuli nopeasti alas ja vei iloisena Jeesuksen kotiinsa.
6 Zakias matan kabiy kayam rena haw tit, kawasa auman Jesu ana merar yi
7 Ihmiset olivat tyytymättömiä. He mutisivat: »Kaikenlaisten syntisten luo hänkin viitsii mennä.»
7 Sabuw etei’imak hi’i’itin men hiyasisir naatu higam hio, “Iti orot i bowabow kakafin wairafin ana nanawan orotomih matar hairi tenan ana bar.”
8 Mutta Sakkeus sanoi Jeesukselle: »Olen valmis antamaan puolet omaisuudestani köyhille, ja jos huomaan ottaneeni joltakin liikaa veroja, korvaan sen hänelle nelinkertaisesti.»
8 Zakias misir eo, “Regah ayu i boro au sawar founafoun ana kuru’um turin yababan wairafih anitih, naatu sabuw iyab aifufuwih hai sawar abowabow boro hai sawar tafanamaim matah kwakwafe’en auman anaya’abar anitih.”
9 — ausente —
9 Jesu misir Zakias iu, “Boun iti baremaim God ana yawas natit orot ebiyawasi, anayabin iti orot auman i Abraham uwan ta.
10 — ausente —
10 Orot Natun i sabuw iyab hikasiy tema’am nuwihih bow naatu baiyawasih isan na.”
11 Koska Jeesus nyt oli lähellä Jerusalemia ja ihmiset luulivat, että Jumalan valtakunta alkaisi pian, hän esitti tällaisen vertauksen oikaistakseen heidän käsitystään:
11 Jesu na Jerusalem tit biyubin auman, sabuw abisa Jesu eo hinowar hinan hinotanot i God ana aiwob iti boro’omo tatit ana naniyanabe, baise Jesu i kofan maiye oroubonamaim iuwih eo,
12 »Aatelismies lähti pitkälle matkalle valtakuntansa pääkaupunkiin, missä hänet kruunattaisiin oman alueensa kuninkaaksi.
12 “Ana veya ta orot gagamin tafaram ta’amaim roubinin aiwob baitin, imaibo matabir maiye isan in tafaram ta ef yok na’in imaim tit.
13 Ennen lähtöään hän kutsui kymmenen palvelijaansa luokseen ja antoi heille kullekin leiviskän verran rahaa, että he sijoittaisivat sen mahdollisimman hyvin hänen poissaollessaan.
13 Baise na isan bobobunabuna ana veya, ana akirwairafih etei 10 e’af hina gold taita’imon faramih naatu iuwih. ‘Kabay iti abit kwanab, imaim kwanama kwanabowabow ayu ana matabir.’
14 Osa kansasta kuitenkin vihasi häntä ja ilmoitti, ettei hyväksynyt häntä kuninkaakseen.
14 Baise i taiyuwin ana tafaram sabuw hifa’ifai naatu men hikok nati orot ti’aiwob, imih sabuw hiyafarih hin hitit hio, ‘Aki men akokok iti orot aki isai ni’aiwob.’
15 Palattuaan hän kutsui koolle ne kymmenen miestä, joille oli antanut rahaa, saadakseen selville miten he olivat toimineet ja kuinka paljon voittaneet.
15 Baise nati orot aiwob hitin naatu matabir na ana bar tit. Imaibo ana akirwairafih iyab kabay bitih hina hitit ibatiyih, kok taso’ob, kabay itih hibowabow baibi’ab tafan hiya’abar hibow.
16 Ensimmäinen mies oli päässyt erittäin hyvään tulokseen: hänellä oli alkupääomaan verrattuna rahaa kymmenkertaisesti.
16 Orot ta wan run eo, “Regah ayu au kabay itu ama abowabow tafan i ten hiya’abar abai.’
17 ’Hienoa, sinä olet hyvä työntekijä!’ kuningas sanoi. ’Koska olet hoitanut vaatimattoman tehtävän uskollisesti, annan nyt johdettavaksesi kymmenen kaupunkia.’
17 Ana regah eo, ‘O i bowayan orot gewas, au bowabow kikimin abit ikaif gewas, imih bar merar etei ten abit inakaifen.’
18 Myös seuraavan miehen saavutus oli loistava – voitto oli viisinkertainen.
18 Orot bairou’abin run eo, ‘Regah ayu kabay itu ama abowabow tafan etei five aya’abar abai.’
19 Kuningas sanoi: ’Hyvä, saat hallintaasi viisi kaupunkia.’
19 Naatu ana orot ukwarin iyasisir eo, ‘O i bar merar etei five abit inakaifen.’
20 Kolmas mies sen sijaan palautti vain saman summan, jonka oli saanut. Hän selitti: ’Pidin sitä säästössä,
20 Naatu orot baitounin run eo, ‘Regah a kabay ibitu i abai an koukufet wanawanan asum ai boun inu’in iti abai ana abit maiye.
21 koska pelkäsin sinua. Sinun kanssasi on vaikea olla tekemisissä, kun sinä otat sellaistakin mikä ei ole sinun ja korjaat sieltä mihin et ole kylvänyt.’
21 Ayu o isa abir, anayabin o a tur fokarin, turanah arih o aribe asir kubowabow kwanekwan, naatu turanah hai masaw o kubobobe asir kufafour kwanekwan.’
22 Kuningas huusi: ’Veltto vätys! Sinua kohtaan olenkin kova, niin kuin sanoit. Jos kerran niin hyvin tiesit, millainen olen,
22 Regah misir iu, ‘O i bowayan orot kakaf nokonokow! Nati a tur i’o’omaim boro natatabir nafatumi! O iso’ob ayu i au tur fokarin, sabuw hai sawar abowabow kwanekwan, naatu hai masaw ayu abobobe afafour.
23 miksi et vienyt rahaani edes pankkiin, että olisin saanut nostaa sen korkoineen?’
23 Gewasin au kabay banikamaim itayai tabowabow amatabir anan saise tafan hitaya’abar atab.’
24 Hän käski vieressä seisovien ottaa mieheltä rahat pois ja antaa sille, joka oli voittanut eniten.
24 Naatu tatabir sabuw nati’imaim hibatabat iuwih, ‘Iti orot uman kabay gold kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay etei ten bowabow i kwaitin.
25 ’Mutta hänellähän on tarpeeksi ennestäänkin’, he huomauttivat.
25 Baise hitatabir hio, ‘Regah nati orot i ana kabay etei ten bowaka.’
26 Kuningas vastasi: ’Aina käy niin, että ne, joilla on jo ennestäänkin, saavat lisää, ja ne joilla on vain vähän, menettävät senkin.
26 Iyafutih eo, ‘A tur ao’owen, sabuw iyab umah i’e’etaw sawar moumurih tebowabow boro tafan hinaya’abar nab, baise sabuw iyab umah nutanub tema’am aurin boro sawar en, naatu abisa kikimin nati biyahimaim tema’am boro hinabosairen.
27 Ja nyt – tuokaa tänne kapinaan nousseet vastustajani ja teloittakaa heidät silmieni edessä.’»
27 Naatu boun i akokok sabuw iyab ayu bai’aiwob isan men hikokok kwabow kwana iti nou’umaim kwarouw temorob.”
28 Lopetettuaan kertomuksensa Jeesus lähti kulkemaan oppilaidensa edellä Jerusalemia kohti.
28 Iti na’at eo ufunamaim sabuw au nah i’iyon, wan au Jerusalem yen in.
29 Kun he tulivat Öljymäelle Beetfagen ja Betanian lähelle, Jeesus lähetti kaksi oppilastaan
29 Yen na tafaram Bethage naatu Bethany hairi sisibihimaim tit, Olive Oyaw an, basit ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih naatu wan iyafarih
30 edellään seuraavaan kylään. Heidän piti etsiä sieltä tien viereen sidottu aasinvarsa, jolla kukaan ei ollut vielä ratsastanut.
30 eo, “Kwanan bar merar ta nati namaim kwanatit naatu kwanarur auman donkey boubun hi’utan ebatabat boro kwana’itih, nati donkey i men yait ta bai afe’en yen remoramih. Kwana rufam kwanab kwan iti kwanatit.
31 »Jos joku kysyy, miksi otatte sen, sanokaa vain, että Herra tarvitsee sitä.»
31 Naatu orot ta nati’imaim na’iti nibatiy nao, ‘Aisim kwarurufam?’ ana tur kwana’owen, ‘Ai Regah ekokok.’”
32 Oppilaat löysivät täsmälleen sellaisen varsan, josta Jeesus oli puhunut.
32 Orot hairi hiremor hin, sawar abisa Jesu eo na’atube etei isah himatar.
33 Omistajat tulivat vaatimaan heiltä selitystä juuri kun he olivat irrottamassa varsaa.
33 Hina hitit donkey boubun hirurufam, ana matuwan itih naatu ibatiyih, “Aisim au donkey kwarurufam?”
34 Oppilaat vastasivat: »Herra tarvitsee sitä!»
34 Hiya’afut hio, “Ai Regah ekokok.”
35 He veivät varsan Jeesukselle ja riisuivat sen selkään vaatteitaan, ja Jeesus istui niille.
35 Basit ihamiyih hirufam hibai hin Jesu biyan hitit, naatu hai biya baibiyon tafah hibosaisiren donkey tafan hiyabar uman hibai yen tafan mare.
36 — ausente —
36 Sabuw hai faifuw tafah hibosaisiren ef yan hiyabar tafanamaim remor in.
37 — ausente —
37 Na Jerusalem tit biyubin auman, ef ta Olive Oyaw na’at re inan i awanamaim hitit naatu ana bai’ufununayah sabuw moumurih na’in Jesu ina’inan iwa’an hi’itah isan fanah sib God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio.
38 »Kunnia Jumalan lähettämälle kuninkaalle! Eläköön kuningas! Taivaatkin iloitsevat! Kunnia taivaan Jumalalle!» ihmiset huusivat.
38 “God ata aiwob nigegewasin, Regah wabinamaim nan, tufuw maramaim nama naatu God auyomtoro’ot isan fair nama!”
39 Jotkut fariseukset huomauttivat väentungoksen keskeltä: »Opettaja, sinun pitäisi hillitä oppilaitasi, kun he huutavat tuollaista.»
39 Pharisee afa nati rou’ay wanawanamaim Jesu hiu, “Bai’obaiyenayah, a bai’ufununayah kukwararih awah tefot.”
40 Jeesus vastasi: »Jos he olisivat hiljaa, nämä kivet puhkeaisivat huutamaan.»
40 Baise Jesu iyafutih eo, “I ana’uwih awah nafot, kabay iti ti’inu’in boro fanah nasib God hinabora’ara’ah.”
41 Kun he yhä etenivät lähemmäksi Jerusalemia ja Jeesus näki kaupungin edessään, kyyneleet tulivat hänen silmiinsä.
41 Jesu na Jerusalem tit iyubin nuw bar hiwowab batabat i’itin ana veya ana yababan ra’at rerey eo,
42 Hän sanoi itkien: »Ikuinen rauha oli ulottuvillasi, mutta torjuit sen, ja nyt on liian myöhäistä.
42 “Tufuwamaim ma isan ana ef iti boun enan akisin itaso’ob. Baise boro men ina’itin, anayabin mata hibofafar.
43 Vihollisesi piirittävät sinua, rakentavat vallin ympärillesi ja ahdistavat sinua joka puolelta.
43 Mar boro enan a rakit sabuw boro roun roun hina’ar bebera’uh a ef hinarufut, run tit isan boro nafokar,
44 Sinut ja lapsesi murskataan, eivätkä vihollisesi jätä kiveä kiven päälle, sillä olet hylännyt mahdollisuuden, jonka Jumala sinulle antoi.»
44 hinabat hinayuw hinarab, hinagurus, natunatun wanawanamaim tema’am etei boro hinarouw hinamorob. kabay iti etei boro hinarab hinagurus nasawar, boro men ta hinihamiy ana efanamaim na’inumih, anayabin God ana sabuw baiyawasihimih nan o men i’inanimih!”
45 Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa kauppiaita pois myyntipöytiensä takaa.
45 Jesu na Tafaror Bar wanawanan run, ana was efanamaim sabuw sawar hiya hima hitotobon itih naatu nunih ufun hitit.
46 Hän huusi: »Raamattu sanoo: ’Minun temppelini on tarkoitettu paikaksi, jossa rukoillaan, mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan.’»
46 Iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God iti na’atube eo hikirum, ‘Ayu au Bar i yoyoban ana bar, baise kwa kwabai kwabotabir na bainowan hai wawa’ir watu matar!’”
47 Tämän jälkeen hän opetti joka päivä temppelissä. Ylipapit, muut uskonnolliset johtajat ja vaikutusvaltaiset ihmiset alkoivat tosissaan miettiä, miten saisivat hänet hengiltä.
47 Nati’imaim Jesu mar etei Tafaror Baremaim ma sabuw i’obaibiyih. Baise firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu sabuw hai ukwarih hikok kwanekwan i mi’itube hitarab temorob.
48 He eivät kuitenkaan keksineet mitään, sillä kansa oli hänen puolellaan ja kuunteli tarkasti hänen jokaista sanaansa.
48 Baise ef hinunuwet men ta hitita’urimih, anayabin sabuw etei’imak i Jesu ana tur akisin hinonowar naatu men hikok boro tur ta hitasa’ir.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.