Lucas 16
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 Jeesus kertoi oppilailleen: »Eräs varakas mies palkkasi talouspäällikön hoitamaan raha-asioitaan, mutta pian lähti kiertämään huhu, että talouspäällikkö oli hyvin epärehellinen.
1 Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Ana veya ta orot guguw wairafin ana bowayan orot ukwarin sawar kakaifen kakaf isan ana tur nowar.
2 Työnantaja kutsui miehen puheilleen. ’Tiedätkö, mitä olen saanut selville? Sinä olet varas. Tee tili toimistasi, sillä saat lähteä.’
2 Basit orot ukwarin eaf na ibatiy, ‘O a bowabow isan tur anonowar i men gewasin. Ayu akokok a bowabow isan inao gewas ananowar? O a bowabowamaim i esasawar.’
3 Talouspäällikkö mietti, miten selviäisi. ’Minun on lähdettävä täältä, mutta ruumiillista työtä en jaksa tehdä ja kerjäämäänkään en rupea.
3 Ana bowayan orot ukwarin ma binotanot eo, ‘Ayu au regah i au bowabowamaim ebobotaitu, ayu men fairu boro me anakwair anatar, naatu fefeyan isan boro biyau na’ohow.
4 Nyt tiedän, mistä saan ystäviä! He huolehtivat minusta, kun lähden täältä.’
4 Baise aso’ob boro sawar ta anasinaf, saise au bowabow nasawar anatitit au ofonah afa boro au merar hinay hinabuwu bairi anama.’
5 — ausente —
5 Basit akirwairafih iyabowat orot guguw wairafin ana sawar hibow imaim hima hibowabow eaf hina, orot ta wan run ibatiy, ‘O au regah ana sawar bai’ab kubobotan boro inibaiyan?’
6 — ausente —
6 Akirwairafin iya’afut eo, ‘Olive iroro’on ana momon etei 3,000 litres ana fofonin kibub wanawanan ebatabat.’ Orot ukwarin fef itin eo, ‘Kumare kibub wanawanan iroro’on 1,500 litres ana fofonin kukirum.’
7 ’Mitä sinä olet velkaa?’ hän kysyi sitten seuraa valta.
7 Orot bairou’abin ibatiy, ‘O au regah ana sawar bai’ab kubobotan boro inibaiyan?’ Akirwairafin iya’afut eo, ‘35,000 litres ana fofonin rafiy abobotan.’ Fef itin eo, ‘Kumare 17,500 kukirum.’
8 Saatuaan kuulla asiasta rikas mies ei voinut olla ihailematta talouspäällikkönsä nerokasta ratkaisua. Ovathan tämän maailman ihmiset ovelampia kuin ne, jotka tahtovat elää Jumalan mielen mukaan.
8 Naatu orot guguw wairafin orot ana sawar kaifenayan kirum bisawar ufunamaim ana bowabow i’itin ana maramaim ana merar yi bora’ara’ah. Anayabin sabuw iyab iti tafaram nowan i hai not rerekabin nati na’atube hikirum hifufuwen o tur maiyow kurarouw, baise marakaw ana sabuw men nati na’atube tesisinaf.
9 Mutta neuvoisinko teitä hankkimaan itsellenne ystäviä petoksella? Hekö sitten auttaisivat teitä pääsemään taivaaseen?
9 Naatu a tur ao’owen, tafaram ana sawaramaim sabuw kwanibaisih bairi kwani’of, saise nati sawar o biyamaim nabi’en ana veya maramaim boro a merar hinay hinabuwi bairi kwanama.
10 Varmaa on, että jollette ole pienissä asioissa rehellisiä, ette ole suurissakaan. Jos harrastatte pientä vilppiä, olette epärehellisiä myös saadessanne paljon vastuuta.
10 “Orot yait sawar gidigidih hitumitum hibitin ekakaifen gewas, sawar gagamih auman boro hinitin nakaifen gewas, naatu orot yait sawar gidigidih hibitin men ekakaifen gewas, sawar gagamih auman boro men nakaifen gewas.
11 Jos teidän hoidettavaksenne ei voi uskoa maallista omaisuutta, niin vielä vähemmän taivaan aarteita.
11 Imih o iti tafaram ana sawar hitutumi hibit men kukakaifen gewas, mar ana sawar gewasih hinabit boro men inakaifen gewasomih.
12 Jos ette ole luotettavia hoitaessanne toisten ihmisten rahoja, kuinka sitten pystyisitte hoitamaan sellaista omaisuutta, joka on uskottu teidän omaksenne?
12 Sabuw afa hai sawar o hitutumi hibit men kukakaifen gewas, o a sawar hinabit boro mi’itube inakaif gewas?
13 Kukaan ei voi olla samalla kertaa kahden isännän palveluksessa. Jos yritämmekin, alamme ennen pitkää vihata toista ja pitää toisen puolta tai arvostaa toista ja halveksia toista. On mahdotonta palvella sekä Jumalaa että omaisuutta.»
13 Bowayan orot ta’imon men karam boro orot gagamih rou’ab isah nabow, baise nakok bowamih orot ta nab naatu ta nihamiy, o orot ta isan nisnubanub naatu ta isan niskwarakwarab. O men karam boro God naatu Kabay hairi isah inabow.”
14 Fariseukset, jotka olivat hyvin rahanahneita, hymähtelivät ivallisesti.
14 Pharisee Jesu eo hima hinonowar himisir Jesu hi’i’iyab himarib, anayabin i kabay hai momorob.
15 Jeesus sanoi heille: »Teitä luullaan hyviksi ja hurskaiksi, mutta Jumala tuntee sydämenne pahuuden. Teeskentelette niin hyvin, että onnistutte pettämään ihmisiä, mutta Jumala kauhistuu menettelyänne.
15 Jesu misir iuwih eo, “Kwa sabuw matahimaim kwasisinaf gewas saise sabuw iti orot gewas rauwamih, baise God kwa dogor wanawanan etei i nuwatet sawar. Anayabin sawar nati na’atube sabuw hi’itah gagamih hirouw teora’ara’at, God matanamaim nati sawar i hai yabih en.
16 Ennen Johannes Kastajaa saitte elämänohjeet Mooseksen laista ja profeettojen kilvoituksista, mutta Johannes julisti hyvää uutista: Jumalan valtakunta oli pian tulossa. Innokkaat ihmisjoukot yrittävät nyt työntyä sinne.
16 Moses ana ofafar naatu dinab oro’orot hai tur imaim hibinan hinan John Baptist ana veya’amaim tit. Baise boun i Tur Gewasin God ana aiwob isan hibusuruf tibibinan, naatu sabuw moumurih na’in hisinaftobon hibusuruf tirur.
17 Tämä ei kuitenkaan merkitse, että laki olisi vähääkään menettänyt voimaansa. Se on yhtä luja ja horjumaton kuin taivas ja maa.
17 Mar tafaram hairi i hamehamen maiyow boro sahiniwa’an, baise ofafar Buk Atamaninamaim hikikirum ana kouk yowanen kikimin ta boro men hinakusa’ir.
18 Niinpä jokainen, joka eroaa vaimostaan ja menee naimisiin jonkun toisen kanssa, tekee aviorikoksen, samoin jokainen, joka menee naimisiin eronneen naisen kanssa.»
18 Orot yait aawan nakwahir, babin ta nabi’aawan i ana moser takweb, naatu orot yait nati babin hikwahir ma’am bai ebi’aawan i auman ana moser takweb.
19 »Eräs varakas mies vietti iloista ja ylellistä elämää ja pukeutui loisteliaasti», Jeesus kertoi.
19 “Marasika orot ta sawar wairafin ma’am ana veya, ana sawar etei gewasih, ana bar tot samir wanawanan ma mar etei hiyuw bow nan douduf in re’er.
20 — ausente —
20 Naatu ana bar ufunane fur awanamaim i orot wabin Lazarus, yababan wairafin biyan fehefeheriy, mar etei nati’imaim teyare ema efefeyan.
21 — ausente —
21 Ana kok i mi’itube orot ana bay taa momor gem babanamaim hitare’er i tabow taa, bi’akir naatu haru auman tena ana feher teremarem.
22 Lopulta hän kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin luo paikkaan, minne Jumalan hyväksymät ihmiset pääsevät kuoltuaan. Myös rikas mies kuoli, ja hänet haudattiin,
22 Basit veya ta orot yababan wairafin morob tounamatar hire hinawiy hin maramaim Abraham biyasisir biyan hitit sisibinamaim mare. Naatu orot sawar wairafin morob hibai hire hiyai.
23 mutta hän joutui kadotukseen. Kärsiessään siellä hän näki kaukana Lasaruksen, joka oli Aabrahamin seurassa.
23 Ayubin in wairaf wanatowanin wan yen biyababan gagamin maiyow bai, nuwra’at no yate ef yok na’in Abraham itin, sisibinamaim Lazarus batabat.
24 ’Isä Aabraham, sääli minua!’ hän huusi. ’Lähetä Lasarus tänne ja pyydä häntä kastamaan vaikka sormenpäänsä veteen ja kostuttamaan kieltäni, sillä näissä liekeissä on kauhea olla.’
24 Basit eaf ra’at, ‘Tamai Abraham! Ayu wairaf e’arahu biyababan gagamin na’in abaib, kukabibiru Lazarus kwiyafar uman harew yan eotore menau inub, menau tobeya!’
25 Mutta Aabraham sanoi hänelle: ’Muistat kai, poikani, että koko elämäsi ajan sait kaikkea mitä tahdoit, mutta Lasaruksella ei ollut mitään. Hänen vuoronsa on nyt saada lohdutusta ja sinun kärsiä.
25 Baise Abraham eo, ‘Natu inanot o tafaramamaim ima’am ana veya, sawar gewasih etei o isa karam. Lazarus ana sawar i kakafih. Baise boun i Lazarus ana veya tit ebiyasisir naatu o ayababan ana veya tit kubiyababan.
26 Sitä paitsi meitä erottaa syvä kuilu, niin että jos joku haluaisikin tulla täältä sinne, hän ei pääse. Samoin sieltä ei kukaan pääse tälle puolelle.’
26 Naatu ata founamaim i ku’itin, fan gagamin na’in inu’in, imih sabuw iyab aki biyai’ine boro men karam o isa hinarabon, na’atube o biyane aki isai men karam boro hinarabon.’
27 Rikas mies sanoi silloin: ’Voisitko sitten lähettää hänet perintötilallemme
27 Basit orot sawar wairafin eo, ‘Tamai Abraham abifefeyani, Lazarus iniyafar nan tamai ana bar natit.
28 varoittamaan viittä veljeäni, etteivät he joutuisi kuoltuaan tähän hirveään paikkaan?’
28 Anayabin nati’imaim ayu taitu nah etei five tema’am nimatnuwih, saise i auman men hinan iti biyababan ana efanamaim hinatit biyah nababanamih.’
29 Mutta Aabraham vastasi: ’Jumalan laki ja profeettojen kirjoitukset varoittavat heitä kylliksi. Veljesi voivat lukea niitä milloin vain.’
29 Baise Abraham iya’afut eo, ‘Tait i Moses ema’am naatu dinab oro’orot tema’am, boro i hinimatnuwih naatu abisa hinao’o, nowar hina kok tur hinanowar.’
30 Rikas mies sanoi: ’Eivät he lue Raamattua. Mutta jos joku kuollut palaisi puhumaan heille, he varmasti luopuisivat synneistään.’
30 Orot sawar wairafin iya’afut eo, ‘Tamai Abraham, nati i men karam, baise ana gewasin orot ta morobone namatabir maiye nan hai tur na’owen boro hai bowabow kakafih tisisinaf hinihamiyen hina’in tabir yawas gewasin hinab.’
31 Aabraham vastasi: ’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, he eivät kuuntelisi, vaikka joku kuollut heräisi eloon.’»
31 Baise Abraham iya’afut maiye eo. ‘Moses naatu dinab oro’orot hinao men hinanowar hai yawas hinabobotabir na’at, orot morobone nan nao boro men hai yawas hinabotabir.’”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.