Lucas 15
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs ACF
1 Epärehelliset veronkantajat ja muut huonomaineiset ihmiset tulivat usein kuuntelemaan Jeesuksen puheita.
1 E Chegavam-se a ele todos os publicanos e pecadores para o ouvir.
2 Tämä taas antoi juutalaisten uskonnollisille johtajille ja laintuntijoille aiheen moittia häntä siitä, että hän oli tekemisissä sellaisten halveksittujen ihmisten kanssa – ja jopa söi heidän kanssaan!
2 E os fariseus e os escribas murmuravam, dizendo: Este recebe pecadores, e come com eles.
3 — ausente —
3 E ele lhes propôs esta parábola, dizendo:
4 — ausente —
4 Que homem dentre vós, tendo cem ovelhas, e perdendo uma delas, não deixa no deserto as noventa e nove, e vai após a perdida até que venha a achá-la?
5 Sitten kantaisit sen iloisena olallasi kotiin.
5 E achando-a, a põe sobre os seus ombros, jubiloso;
6 Kutsuisit ystävät ja naapurit luoksesi siitä ilosta, että kadonnut lampaasi löytyi.
6 E, chegando a casa, convoca os amigos e vizinhos, dizendo-lhes: Alegrai-vos comigo, porque já achei a minha ovelha perdida.
7 Samoin taivaassakin ollaan iloisempia yhdestä kadonneesta syntisestä, joka palaa Jumalan luo, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä muusta, jotka eivät ole eksyneet.
7 Digo-vos que assim haverá alegria no céu por um pecador que se arrepende, mais do que por noventa e nove justos que não necessitam de arrependimento.
8 Tai toinen esimerkki: Nainen kadottaa yhden kymmenestä arvokkaasta hopearahastaan. Hän sytyttää lampun ja tutkii ja lakaisee talonsa jokaisen kolkan, kunnes löytää rahansa.
8 Ou qual a mulher que, tendo dez dracmas, se perder uma dracma, não acende a candeia, e varre a casa, e busca com diligência até a achar?
9 Sitten hän kutsuu tapauksen kunniaksi luokseen ystävänsä ja naapurinsa.
9 E achando-a, convoca as amigas e vizinhas, dizendo: Alegrai-vos comigo, porque já achei a dracma perdida.
10 Niin Jumalan enkelitkin riemuitsevat, kun yksi syntinen kääntyy.»
10 Assim vos digo que há alegria diante dos anjos de Deus por um pecador que se arrepende.
11 Selvittääkseen asiaa lisää hän kertoi vielä yhden vertauksen: »Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
11 E disse: Um certo homem tinha dois filhos;
12 Nuorempi pyysi isältään: ’En haluaisi odottaa kuolemaasi asti, vaan ottaisin jo nyt oman osuuteni perinnöstä.’ Isä suostui ja jakoi omaisuutensa poikiensa kesken.
12 E o mais moço deles disse ao pai: Pai, dá-me a parte dos bens que me pertence. E ele repartiu por eles a fazenda.
13 Muutama päivä myöhemmin nuorempi poika pakkasi tavaransa ja matkusti kauas ulkomaille. Siellä hän tuhlasi kaikki rahansa juhlimiseen ja huonoon elämään.
13 E, poucos dias depois, o filho mais novo, ajuntando tudo, partiu para uma terra longínqua, e ali desperdiçou os seus bens, vivendo dissolutamente.
14 Näihin aikoihin maahan tuli nälänhätä, ja hänkin joutui kärsimään siitä.
14 E, havendo ele gastado tudo, houve naquela terra uma grande fome, e começou a padecer necessidades.
15 Hän sai erään maanomistajan ottamaan hänet sikojenhoitajaksi.
15 E foi, e chegou-se a um dos cidadãos daquela terra, o qual o mandou para os seus campos, a apascentar porcos.
16 Poika oli niin nälissään, että jopa sioille tarkoitetut palot näyttivät hänestä hyvältä. Mutta hän ei saanut syödä niitäkään.
16 E desejava encher o seu estômago com as bolotas que os porcos comiam, e ninguém lhe dava nada.
17 Kun hän lopulta tuli järkiinsä, hän mietti itsekseen: ’Kotona on isäni työmiehillä yllin kyllin syötävää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
17 E, tornando em si, disse: Quantos jornaleiros de meu pai têm abundância de pão, e eu aqui pereço de fome!
18 Lähden kotiin ja sanon isälle: Olen tehnyt syntiä sekä sinua että Jumalaa vastaan
18 Levantar-me-ei, e irei ter com meu pai, e dir-lhe-ei: Pai, pequei contra o céu e perante ti;
19 enkä ole enää sen arvoinen, että sanoisit minua pojaksesi. Etkö kuitenkin voisi antaa minulle työtä kotona?’
19 Já não sou digno de ser chamado teu filho; faze-me como um dos teus jornaleiros.
20 Hän lähti kotiin isänsä luo. Hän oli vielä kaukana, kun isä näki hänen tulevan. Sydän täynnä rakkautta ja sääliä isä juoksi poikaa vastaan. Hän sulki pojan syliinsä ja suuteli häntä.
20 E, levantando-se, foi para seu pai; e, quando ainda estava longe, viu-o seu pai, e se moveu de íntima compaixão e, correndo, lançou-se-lhe ao pescoço e o beijou.
21 Poika sanoi: ’Isä, olen tehnyt syntiä Jumalaa ja sinua vastaan enkä ole sen arvoinen, että sanoisit minua enää pojaksesi…’
21 E o filho lhe disse: Pai, pequei contra o céu e perante ti, e já não sou digno de ser chamado teu filho.
22 Mutta hänen isänsä sanoi palvelijoille: ’Tuokaa tänne talon hienoin puku, pankaa jalokivisormus pojan sormeen ja kengät hänen jalkaansa.
22 Mas o pai disse aos seus servos: Trazei depressa a melhor roupa; e vesti-lho, e ponde-lhe um anel na mão, e alparcas nos pés;
23 Teurastakaa syöttövasikka, sillä nyt on syytä juhlaan.
23 E trazei o bezerro cevado, e matai-o; e comamos, e alegremo-nos;
24 Tämä poikani oli kuollut, mutta palasi elämään. Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt.’ Ja he järjestivät juhlan.
24 Porque este meu filho estava morto, e reviveu, tinha-se perdido, e foi achado. E começaram a alegrar-se.
25 Vanhempi poika oli tämän tapahtuessa työssä pellolla. Palatessaan kotiin hän kuuli talosta iloista musiikkia
25 E o seu filho mais velho estava no campo; e quando veio, e chegou perto de casa, ouviu a música e as danças.
26 ja kysyi joltakin palvelijalta, mitä oikein oli tekeillä.
26 E, chamando um dos servos, perguntou-lhe que era aquilo.
27 ’Veljesi tuli takaisin’, tämä kertoi. ’Isäsi teurastutti syöttövasikan ja käski järjestää pidot, kun sai pojan vahingoittumattomana kotiin.’
27 E ele lhe disse: Veio teu irmão; e teu pai matou o bezerro cevado, porque o recebeu são e salvo.
28 Vanhempi veli oli vihainen eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli pyytämään häntä mukaan juhlaan.
28 Mas ele se indignou, e não queria entrar.
29 Mutta hän vastasi: ’Olen koko ikäni tehnyt täällä ilmaista työtä. En ole koskaan kieltäytynyt tekemästä mitään, mitä olet käskenyt. Mutta minulle et ole antanut edes pientä vuohta, että olisin voinut järjestää juhlat ystävilleni.
29 E saindo o pai, instava com ele. Mas, respondendo ele, disse ao pai: Eis que te sirvo há tantos anos, sem nunca transgredir o teu mandamento, e nunca me deste um cabrito para alegrar-me com os meus amigos;
30 Nyt kun veljeni tuli takaisin, teurastutit parhaan vasikan ja panit pystyyn juhlat, vaikka hän on tuhlannut rahasi huonojen naisten kanssa.’
30 Vindo, porém, este teu filho, que desperdiçou os teus bens com as meretrizes, mataste-lhe o bezerro cevado.
31 ’Kuule nyt, oma poikani’, isä sanoi. ’Me olemme hyvin läheiset toisillemme, ja kaikki, mikä on minun, on myös sinun.
31 E ele lhe disse: Filho, tu sempre estás comigo, e todas as minhas coisas são tuas;
32 Mutta täytyihän meidän järjestää juhlat, kun veljesi, joka oli kuollut, palasi elämään – hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt!’»
32 Mas era justo alegrarmo-nos e folgarmos, porque este teu irmão estava morto, e reviveu; e tinha-se perdido, e achou-se.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.