Lucas 10
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs BKJ
1 Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta oppilasta ja lähetti heidät pareittain kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin, joissa aikoi myöhemmin käydä.
1 Depois dessas coisas, o Senhor nomeou também outros setenta, e os enviou de dois em dois adiante de si, a todas as cidades e lugares aonde ele havia de ir.
2 Hän antoi heille ohjeita: »Satoa on paljon, mutta korjaajia vähän. Pyytäkää Herraa, joka sadon omistaa, antamaan avuksenne lisää työntekijöitä.
2 Portanto, lhes dizia: A colheita verdadeiramente é grande, mas poucos são os trabalhadores; orai, pois, ao Senhor da colheita que envie trabalhadores para a sua colheita.
3 Muistakaa, että lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle.
3 Ide pelo caminho; eis que eu vos envio como cordeiros ao meio de lobos.
4 Älkää ottako mukaanne rahaa tai laukkua, älkää edes ylimääräisiä kenkiä. Älkää antako vastaantulijoiden viivyttää itseänne.
4 Não carregueis bolsa, nem alforje, nem calçados; e não saudeis a nenhum homem pelo caminho.
5 Siunatkaa jokaista kotia, johon menette.
5 E, em qualquer casa em que entrardes, dizei primeiro: Paz seja a esta casa.
6 Jos se on siunauksen arvoinen, siunauksenne jää sinne – muussa tapauksessa se palaa teille itsellenne.
6 E, se houver ali um filho de paz, repousará sobre ele a vossa paz; e, se não, ela retornará para vós.
7 Kylään tullessanne älkää muuttako talosta toiseen, vaan pysykää yhdessä paikassa ja syökää ja juokaa mitä saatte. Älkää epäröikö nauttia vieraanvaraisuutta, sillä työmies on ansainnut palkkansa.
7 E permanecei na mesma casa, comendo e bebendo das coisas que eles derem, porque digno é o trabalhador de seu salário. Não andeis de casa em casa.
8 — ausente —
8 E, em qualquer cidade em que entrardes e eles vos receberem, comei das coisas que eles colocarem diante de vós;
9 — ausente —
9 e curai os enfermos que houver nela, e dizei-lhes: É chegado a vós o reino de Deus.
10 Jos teitä ei huolita johonkin kaupunkiin, menkää kadulle ja ilmoittakaa:
10 Mas, em qualquer cidade em que entrardes, e eles não vos receberem, saiam pelas suas ruas, e dizei:
11 ’Karistamme kaupunkinne pölytkin jaloistamme. Muistakaa aina, miten lähellä Jumalan valtakuntaa olitte. Vastuu on nyt teidän.’
11 Até a muita poeira da vossa cidade, que grudou em nós, sacudimos contra vós; contudo sabei disto, que o reino de Deus é chegado a vós.
12 Tuomiopäivä on jopa pahuudestaan kuuluisalle Sodomalle helpompi kuin sellaiselle kaupungille. Voi teitä, Korasin ja Beetsaida!
12 Mas eu vos digo que mais tolerância haverá naquele dia para Sodoma do que para aquela cidade.
13 Mitkä kauhut teitä odottavat! Jos olisin tehnyt Tyyrossa ja Siidonissa ne ihmeet, jotka tein teidän nähtenne, niiden asukkaat olisivat ajat sitten katuneet katkerasti, pukeutuneet säkkiin, ripotelleet tuhkaa päälleen ja kääntyneet.
13 Ai de ti, Corazim! Ai de ti, Betsaida! Porque se em Tiro e em Sidom se fizessem as poderosas obras que em vós foram feitas, há muito teriam se arrependido, assentados em pano de saco e cinzas.
14 Tyyrolla ja Siidonilla on tuomiopäivänä helpompaa kuin teillä.
14 Mas haverá mais tolerância para Tiro e Sidom no dia do julgamento do que para vós.
15 Entä miten käy Kapernaumin asukkaiden? Pääsettekö te taivaaseen? Ei, kadotukseen teidän on mentävä.»
15 E tu, Cafarnaum, exaltada até ao céu, serás derrubada até ao inferno.
16 Sitten hän sanoi oppilailleen: »Ne, jotka ottavat vastaan teidät, ottavat vastaan minut. Jotka torjuvat teidät, torjuvat minut. Ja ne, jotka eivät välitä minusta, hylkäävät Jumalan, joka on lähettänyt minut.»
16 Quem vos ouve, ouve a mim; e quem vos despreza, despreza a mim; e quem me despreza, despreza àquele que me enviou.
17 Kun ne seitsemänkymmentä matkaan lähetettyä tulivat takaisin, he kertoivat iloisina: »Jopa demonit tottelevat meitä, kun käytämme sinun nimeäsi.»
17 E os setenta retornaram com alegria, dizendo: Senhor, até os demônios se sujeitam a nós pelo teu nome.
18 »Näin, miten saatana putosi taivaasta kuin salaman leimaus», Jeesus sanoi.
18 E ele disse-lhes: Eu vi Satanás cair como um relâmpago do céu.
19 »Olen antanut teille vallan kaikkea vihollisen voimaa vastaan. Voitte kävellä käärmeiden ja skorpionien keskellä ja murskata ne jalkoihinne vanhingoittumatta itse mistään.
19 Eis que eu vos dou poder para pisar em serpentes e escorpiões, e sobre todo o poder do inimigo; e nada, de forma alguma, vos fará dano.
20 Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että pahat henget tottelevat teitä, vaan se, että teidät on merkitty taivaan kansalaisiksi.»
20 Mas não vos alegreis por isto, de que os espíritos se sujeitam a vós, mas alegrai-vos, antes, porque vossos nomes estão escritos no céu.
21 Pyhän Hengen ilo täytti hänet ja hän sanoi: »Kiitos Isä, taivaan ja maan Herra, ettet ole paljastanut salaisuuksiasi maailman mielestä viisaille, vaan niille, jotka uskovat kuin pieni lapsi. Niin, kiitos Isä siitä, että olet tämän näin suunnitellut.
21 Naquela hora Jesus alegrou-se no espírito, e disse: Eu te agradeço, ó Pai, Senhor do céu e da terra, porque tu ocultaste essas coisas aos sábios e prudentes, e as revelaste aos bebês; sim, Pai, porque assim pareceu bom à tua vista.
22 Olen kaikessa Isäni edustaja maan päällä, ja vain Isä tuntee Pojan todella. Isää taas ei tunne kukaan muu kuin Poika ja ne, joille tämä haluaa ilmaista Isän.»
22 Todas as coisas me foram entregues por meu Pai; e nenhum homem sabe quem é o Filho, senão o Pai, nem quem é o Pai, senão o Filho, e aquele a quem o Filho o quiser revelar.
23 Sitten hän sanoi hiljaa lähimmille oppilailleen: »Teillä on ollut erityinen etuoikeus nähdä nämä tapahtumat.
23 E, ele retornando aos seus discípulos, disse-lhes em particular: Abençoados são os olhos que veem as coisas que vós vedes,
24 Monet vanhan ajan profeetat ja kuninkaat olisivat halunneet elää tänä aikana nähdäkseen ja kuullakseen saman kuin te.»
24 porque eu vos digo que muitos profetas e reis desejaram ver as coisas que vós vedes, e não as viram, e ouvir as coisas que ouvis, e não as ouviram.
25 Eräs Mooseksen lain erikoistuntija tuli koettelemaan Jeesuksen oikeaoppisuutta kysymällä: »Opettaja, mitä ihmisen on tehtävä, että saisi ikuisen elämän taivaassa?»
25 E, eis que se levantou certo doutor da lei, tentando-o e dizendo: Mestre, o que eu farei para herdar a vida eterna?
26 Jeesus vastasi: »Mitä Mooseksen laki käskee?»
26 E ele lhe disse: O que está escrito na lei? Como lês?
27 »Sen mukaan meidän on rakastettava Herraa, Jumalaamme, sydämen pohjasta, kaikin voimin, koko olemuksellamme ja järjellämme», mies vastasi. »Meidän on myös rakastettava muita ihmisiä niin kuin itseämme.»
27 E, ele respondendo, disse: Amarás o Senhor teu Deus com todo o teu coração, e com toda a tua alma, e com todas as tuas forças, e com toda a tua mente; e o teu próximo como a ti mesmo.
28 »Oikein!» Jeesus sanoi. »Saat elämän, kun teet niin.»
28 E ele disse-lhe: Tu respondestes corretamente; faze isso e viverás.
29 Mies halusi puolustella sitä, ettei osoittanut rakkautta kaikille ihmisille ja kysyi: »Kuka sitten on minun lähimmäiseni, jota minun on rakastettava?»
29 Mas ele, querendo justificar-se a si mesmo, disse a Jesus: E quem é o meu próximo?
30 Vastaukseksi Jeesus kertoi vertauksen: »Maantierosvot hyökkäsivät erään juutalaisen kimppuun, joka oli matkalla Jerusalemista Jerikoon. He ryöstivät hänet putipuhtaaksi, löivät verille ja jättivät puolikuolleena tien viereen.
30 E, respondendo Jesus, disse: Um certo homem descia de Jerusalém para Jericó, e caiu entre ladrões, os quais o despojaram, e o feriram, e partiram, deixando-o quase morto.
31 Sattumalta eräs juutalainen pappi kulki siitä ohi. Nähdessään miehen hän väisti toiselle puolelle tietä ja jatkoi matkaansa.
31 E, por acaso, descia pelo mesmo caminho um certo sacerdote; e quando ele o viu, passou pelo outro lado.
32 Samoin ohikulkeva temppelin virkailija jätti hänet sinne makaamaan.
32 E assim também um levita, quando chegou ao lugar e o viu, ele passou pelo outro lado.
33 Sitten paikalle osui halveksittu samarialainen, jonka tuli miestä sääli.
33 Mas um certo samaritano, estando de viagem, veio até ele; e, vendo-o, teve compaixão dele.
34 Hän meni ryöstetyn luo ja lääkitsi ja sitoi tämän haavat. Sitten hän nosti miehen aasinsa selkään ja talutti sen majataloon. Siellä hän hoiti sairasta koko yön.
34 E, aproximando-se dele, atou-lhe as feridas, derramando nelas azeite e vinho, e, pondo-o sobre seu próprio animal, levou-o para uma hospedaria e cuidou dele.
35 Aamulla hän antoi majatalon omistajalle rahaa ja ja pyysi tätä huolehtimaan miehestä. ’Jos kustannukset kohoavat suuremmiksi, maksan erotuksen seuraavan kerran täällä käydessäni’, hän lupasi.
35 E, no dia seguinte, partindo, ele tirou dois denários, e deu-os ao hospedeiro, e disse-lhe: Cuida dele, e tudo o que de mais gastares, na minha volta eu te pagarei.
36 Kuka noista kolmesta osoitti rosvojen uhrille lähimmäisenrakkautta?»
36 Ora, qual destes três te parece que se tornou o próximo daquele que caiu entre os ladrões?
37 Mies vastasi: »Se, joka auttoi häntä.»
37 E ele disse: O que mostrou misericórdia para com ele. Então, disse Jesus: Vai, e faze tu do mesmo modo.
38 Kun Jeesus jatkoi oppilaidensa kanssa matkaa Jerusalemia kohti, pyysi Martta-niminen nainen heitä eräässä kylässä kotiinsa.
38 Ora, aconteceu que, indo eles, entraram em uma aldeia; e uma certa mulher, por nome Marta, o recebeu em sua casa.
39 Hänen sisarensa Maria kävi lattialle istumaan ja kuunteli siinä, mitä Jeesus puhui.
39 E ela tinha uma irmã, chamada Maria, a qual, assentando-se também aos pés de Jesus, ouvia a sua palavra.
40 Martta oli hermostunut, sillä hänellä oli paljon tehtävää. Hän tuli sanomaan Jeesukselle: »Herra, eihän sinustakaan ole oikein, että sisareni vain istuu täällä, kun minulla on niin paljon työtä? Käske hänen auttaa minua.»
40 Marta, porém, estava atarefada com muito serviço, e, vindo até ele, disse: Senhor, não te importas que minha irmã me deixe servir sozinha? Ordena, portanto, que ela me ajude.
41 Mutta Herra sanoi hänelle: »Martta, Martta! Suotta sinä hätäilet kaikista pikkuasioista!
41 E, Jesus respondendo, disse-lhe: Marta, Marta, tu estás preocupada e perturbada com muitas coisas;
42 Vain yksi asia on todella tärkeä. Maria on huomannut, mikä se on, enkä aio ottaa sitä häneltä pois.»
42 mas uma coisa só é necessária; e Maria escolheu a boa parte, a qual não lhe será tomada.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.