Hebreus 6
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs NVT
1 Ei ole mitään hyötyä siitä, että jatkuvasti puhumme kristinuskon alkeista. Koetan auttaa teitä eteenpäin, jotta uskonne kasvaisi. Enää minun ei varmaankaan tarvitse puhua teille siitä, miten järjetöntä on yrittää pelastua olemalla hyvä tai miten välttämätöntä on uskoa Jumalaan.
1 Portanto, deixemos de lado os ensinamentos básicos a respeito de Cristo e sigamos em frente, alcançando a maturidade em nosso entendimento. Certamente não precisamos lançar novamente os alicerces, ou seja, o arrependimento das obras mortas, a fé em Deus,
2 Ette myöskään tarvitse lisää tietoa kasteesta, kätten päällepanemisesta, kuolleiden heräämisestä tai ikuisesta tuomiosta.
2 o batismo, a imposição de mãos, a ressurreição dos mortos e o julgamento eterno.
3 Siirrymme nyt muihin asioihin, jos Jumala sallii.
3 Se Deus permitir, avançaremos para um maior entendimento.
4 — ausente —
4 Pois é impossível trazer de volta ao arrependimento aqueles que já foram iluminados, que já experimentaram as dádivas celestiais e se tornaram participantes do Espírito Santo,
5 — ausente —
5 que provaram a bondade da palavra de Deus e os poderes do mundo por vir,
6 Kun he tämän jälkeen ovat hylänneet Jumalan Pojan, he ovat naulinneet hänet uudelleen ristiin kaikkien pilkattavaksi. Sen tähden heidän on mahdotonta enää kääntyä.
6 e que depois se desviaram. Sim, é impossível trazê-los de volta ao arrependimento, pois, ao rejeitar o Filho de Deus, eles voltaram a pregá-lo na cruz, expondo-o à vergonha pública.
7 Kun sadekuurot kastelevat maan ja siitä kasvaa hyvä sato, maa saa Jumalan siunauksen.
7 Quando a terra absorve a chuva que cai e produz uma boa colheita para o lavrador, recebe a bênção de Deus.
8 Mutta jos maa kasvaa jatkuvasti vain ohdakkeita, se on hyödytön. Jumala tuomitsee sen ja se poltetaan kuloksi.
8 Mas, se a terra produz espinhos e ervas daninhas, para nada serve, sendo logo amaldiçoada e, por fim, queimada.
9 Rakkaat ystävät! Vaikka puhunkin näin, en usko sanojeni koskevan teitä. Olen varma siitä, että teissä kasvavat pelastuksen hyvät hedelmät.
9 Amados, embora estejamos falando dessa forma, na realidade não cremos que se aplique a vocês. Temos certeza de que estão destinados às coisas melhores que pertencem à salvação.
10 Jumala on oikeudenmukainen. Ei hän unohda vaivannäköänne eikä rakkautta, jota olette hänelle osoittaneet, kun olette auttaneet ja yhä autatte hänen omiaan.
10 Pois Deus não é injusto; não se esquecerá de como trabalharam arduamente para ele e lhe demonstraram seu amor ao cuidar do povo santo, como ainda fazem.
11 Toivomme hartaasti, ettette koskaan väsyisi rakastamaan toisia ihmisiä, jotta teillä olisi varma toivo loppuun asti.
11 Nosso desejo é que vocês continuem a mostrar essa mesma dedicação até o fim, para que tenham plena certeza de sua esperança.
12 Kun tiedätte, mitä teillä on odotettavissa, ette kyllästy ja muutu välinpitämättömiksi. Esikuvananne ovat ne ihmiset, jotka uskoivat Jumalan lupauksiin ja odottivat kärsivällisesti, kunnes ne toteutuivat.
12 Assim, não se tornarão displicentes, mas seguirão o exemplo daqueles que, por causa de sua fé e perseverança, herdarão as promessas.
13 Muistatteko, mitä Jumala lupasi Aabrahamille? Hän vannoi omaan nimeensä – suurempaahan ei ollut –
13 Considerem a promessa de Deus a Abraão. Uma vez que não havia ninguém superior por quem jurar, Deus jurou por si mesmo. Disse ele:
14 että hän siunaamalla siunaisi Aabrahamia, antaisi hänelle pojan ja tekisi hänestä suuren kansan isän.
14 “Certamente o abençoarei e multiplicarei grandemente seus descendentes”.
15 Aabraham odotti kärsivällisesti, kunnes Jumala antoi hänelle tuon pojan, Iisakin, aivan niin kuin oli luvannutkin.
15 Então Abraão esperou com paciência, e recebeu o que lhe fora prometido.
16 Kun ihminen vannoo jotakin, hän pyytää todistajaa vahvistamaan valan, niin että hänen on pakko pitää lupauksensa.
16 Quando a pessoa faz um juramento, invoca alguém maior que ela. E, sem dúvida, o juramento implica uma obrigação.
17 Jumalakin sitoi itsensä valaan. Ne, joita hän lupasi auttaa, voivat olla täysin varmoja siitä, ettei hän muuta suunnitelmiaan.
17 Deus também se comprometeu por meio de um juramento, para que os herdeiros da promessa tivessem plena convicção de que ele jamais mudaria de ideia.
18 Jumala on antanut meille sekä lupauksensa että valansa. Voimme luottaa niihin, sillä Jumala ei voi valehdella. Kaikki, jotka pakenevat hänen turviinsa pelastuksen toivossa, saavat rohkaista mielensä kuullessaan Jumalan vakuutuksen. Silloin he tietävät, että Jumala pelastaa heidät niin kuin on luvannut.
18 A promessa e o juramento não podem ser mudados, pois é impossível que Deus minta. Portanto, nós que nele nos refugiamos estamos firmemente seguros ao nos apegarmos à esperança posta diante de nós.
19 Pelastumisen varma toivo on kuin sielun vahva ankkuri, joka on heitetty taivaan pyhän esiripun taakse Jumalan luo.
19 Essa esperança é uma âncora firme e confiável para nossa alma. Ela nos conduz até o outro lado da cortina, para o santuário interior.
20 Kristus on mennyt sinne jo edeltäpäin rukoilemaan puolestamme. Hänestähän on tullut ikuisiksi ajoiksi ylipappimme, jolla on samanlainen asema kuin Melkisedekillä.
20 Jesus já entrou ali por nós. Ele se tornou nosso eterno Sumo Sacerdote, segundo a ordem de Melquisedeque.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.