Hebreus 12
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs VC
1 Koska ympärillämme on näin valtava joukko uskon ihmisiä, heittäkäämme mekin pois painolasti, joka hidastaa juoksuamme – erityisesti synnit, joihin jatkuvasti kompastumme – ja jatkakaamme kestävinä eteenpäin siinä kilpailussa, johon Jumala on meidät pannut.
1 Desse modo, cercados como estamos de uma tal nuvem de testemunhas, desvencilhemo-nos das cadeias do pecado. Corramos com perseverança ao combate proposto, com o olhar fixo no autor e consumador de nossa fé, Jesus.
2 Katsokaa Jeesusta, joka on antanut meille uskon ja joka myös tekee sen täydelliseksi! Hän oli valmis kärsimään häpeällisen kuoleman ristillä, sillä hän tiesi, mikä ilo häntä sen jälkeen odotti. Nyt hän istuu valtaistuimella Jumalan oikealla puolella.
2 Em vez de gozo que se lhe oferecera, ele suportou a cruz e está sentado à direita do trono de Deus.
3 Jotta ette alkaisi pelätä ja väsyä, ajatelkaa, miten kärsivällinen Jeesus oli, kun syntiset ihmiset kiduttivat häntä.
3 Considerai, pois, atentamente aquele que sofreu tantas contrariedades dos pecadores, e não vos deixeis abater pelo desânimo.
4 Te ette ole vielä koskaan taistelleet syntiä ja kiusausta vastaan niin tosissanne, että olisitte hikoilleet verta.
4 Ainda não tendes resistido até o sangue, na luta contra o pecado.
5 Oletko kokonaan unohtanut, miten rohkaisevasti Jumala on puhunut sinulle, omalle lapselleen? Hänhän sanoi: »Poikani, älä suutu, kun Herra kurittaa sinua. Älä masennu, kun hän näyttää sinulle, missä olet ollut väärässä.
5 Estais esquecidos da palavra de animação que vos é dirigida como a filhos: Filho meu, não desprezes a correção do Senhor. Não desanimes, quando repreendido por ele;
6 Hänen kurituksensa on merkki siitä, että hän rakastaa sinua. Kun hän sinua lyö, tiedät varmasti olevasi hänen lapsensa.»
6 pois o Senhor corrige a quem ama e castiga todo aquele que reconhece por seu filho {Pr 3,11s}.
7 Antakaa Herran kasvattaa teitä niin kuin rakastava isä lapsiaan. Onko kuultu lapsesta, jota ei olisi tarvinnut ojentaa?
7 Estais sendo provados para a vossa correção: é Deus que vos trata como filhos. Ora, qual é o filho a quem seu pai não corrige?
8 Ette te siis ole Jumalan omia lapsia, jos hän ei tarvittaessa kurita teitä niin kuin isä.
8 Mas se permanecêsseis sem a correção que é comum a todos, seríeis bastardos e não filhos legítimos.
9 Lapsi kunnioittaa maallista isäänsä, vaikka saa häneltä kuritusta. Eikö meidän pitäisi ottaa iloisina vastaan taivaallisen Isän kasvatus, jotta pääsisimme todelliseen elämään?
9 Aliás, temos na terra nossos pais que nos corrigem e, no entanto, os olhamos com respeito. Com quanto mais razão nos havemos de submeter ao Pai de nossas almas, o qual nos dará a vida?
10 Maallinen isä kasvatti meitä parhaan taitonsa mukaan muutamia lyhyitä vuosia varten. Jumala ojentaa meitä siksi, että hän tahtoo antaa meille parasta mahdollista: oman pyhyytensä.
10 Os primeiros nos educaram para pouco tempo, segundo a sua própria conveniência, ao passo que este o faz para nosso bem, para nos comunicar sua santidade.
11 Ei ole hauskaa olla kuritettavana. Se koskee. Mutta jälkeenpäin näemme tuloksen: elämän ja rauhan Jumalan yhteydessä.
11 E verdade que toda correção parece, de momento, antes motivo de pesar que de alegria. Mais tarde, porém, granjeia aos que por ela se exercitaram o melhor fruto de justiça e de paz.
12 Ottakaa tukevasti kiinni väsyneillä käsillänne ja seisokaa suorina vapisevilla jaloillanne!
12 Levantai, pois, vossas mãos fatigadas e vossos joelhos trêmulos {Is 35,3}.
13 Kulkekaa suoraa, tasaista polkua, niin että ne, jotka teitä seuraavat, eivät kompastu ja satuta itseään, vaikka olisivat heikkoja ja vammaisia – vaan päinvastoin voimistuvat.
13 Dirigi os vossos passos pelo caminho certo. Os que claudicam tornem ao bom caminho e não se desviem.
14 Pyrkikää kaikessa rauhaan sekä puhtaaseen ja pyhään elämään. Vain silloin saatte nähdä Herran.
14 Procurai a paz com todos e ao mesmo tempo a santidade, sem a qual ninguém pode ver o Senhor.
15 Pitäkää huolta toisistanne, ettei kukaan jäisi vaille Jumalan parhaita lahjoja. Älkää antako minkäänlaisen katkeruuden juurtua keskuuteenne. Kasvaessaan se aiheuttaisi suurta vahinkoa monen elämälle.
15 Estai alerta para que ninguém deixe passar a graça de Deus, e para que não desponte nenhuma planta amarga, capaz de estragar e contaminar a massa inteira.
16 Varokaa, ettei kukaan lankeaisi epäsiveelliseen elämään tai suhtautuisi Jumalaan välinpitämättömästi kuten Eesau, joka vaihtoi esikoispojan oikeutensa yhteen ateriaan.
16 Que não haja entre vós ninguém sensual nem profanador como Esaú, que, por um prato de comida, vendeu o seu direito de primogenitura.
17 Myöhemmin hän olisi halunnut oikeutensa takaisin, mutta silloin oli jo myöhäistä katua, vaikka hän kuinka itki. Olkoon se teille varoittavana esimerkkinä.
17 E sabeis que, desejando ele em seguida receber a bênção do herdeiro, lhe foi recusada. E não bastaram todas as súplicas e lágrimas para que seu pai mudasse de sentimento...
18 Teidän ei ole tarvinnut joutua kokemaan sellaista kauhua, tulen hehkua, synkkyyttä, pimeyttä ja hirmumyrskyä kuin israelilaisten Siinain vuoren juurella, kun Jumala antoi heille käskynsä.
18 Em verdade, não vos aproximastes de uma montanha palpável, invadida por fogo violento, nuvem, trevas, tempestade,
19 He kuulivat pelottavan torventoitotuksen ja äänen, jolla oli niin kauhistuttava sanoma, että israelilaiset pyysivät Jumalaa vaikenemaan.
19 som da trombeta e aquela voz tão terrível que os que a ouviram suplicaram que ela não lhes falasse mais.
20 He järkyttyivät, kun Jumala määräsi, että kuka ikinä vuoreen koskisi – olkoon vaikka eläin –, sen olisi kuoltava.
20 Estavam verdadeiramente aterrados por esta ordem: Todo aquele que tocar a montanha, mesmo que seja um animal, será apedrejado {Ex 19,12}.
21 Mooseskin pelästyi näkemäänsä niin että vapisi.
21 E tão terrível era o espetáculo, que Moisés exclamou: Eu tremo de pavor {Dt 9,19}.
22 Te sen sijaan olette tulleet Siionin vuorelle, elävän Jumalan kaupunkiin, taivaalliseen Jerusalemiin, jonne on kokoontunut myös enkelien lukematon joukko.
22 Vós, ao contrário, vos aproximastes da montanha de Sião, da cidade do Deus vivo, da Jerusalém celestial, das miríades de anjos,
23 Olette tulleet seurakunnan luo, jonka jäsenten nimet on kirjoitettu muistiin taivaassa, ja Jumalan, kaikkien tuomarin, luo ja jo täydelliseksi tehtyjen ihmisten henkien luo.
23 da assembléia festiva dos primeiros inscritos no livro dos céus, e de Deus, juiz universal, e das almas dos justos que chegaram à perfeição,
24 Olette tulleet itsensä Jeesuksen luo, joka on saattanut meidät uuteen, ihmeelliseen liittoon, ja vihmotun veren luo, joka merkitsee anteeksiantoa eikä kostoa niin kuin Aabelin veri.
24 enfim, de Jesus, o mediador da Nova Aliança, e do sangue da aspersão, que fala com mais eloqüência que o sangue de Abel.
25 Kuunnelkaa siis häntä, joka teille puhuu. Israelilaiset eivät päässeet pakoon, kun kieltäytyivät kuuntelemasta Moosesta, ihmistä, joka välitti heille Jumalan sanat. Miten meille käykään, jos emme kuuntele suoraan taivaasta puhuvaa Jumalaa?
25 Guardai-vos, pois, de recusar ouvir aquele que fala. Porque, se não escaparam do castigo aqueles que dele se desviaram, quando lhes falava na terra, muito menos escaparemos nós, se o repelirmos, quando nos fala desde o céu.
26 Kun hän puhui Siinain vuorelta, hänen äänensä vavisutti maata. Hän on sanonut, että seuraavana kerralla hän ei järisytä vain maata, vaan myös taivasta.
26 Depois de ter outrora abalado a terra pela sua voz, ele hoje nos faz esta solene declaração: Ainda uma vez por todas moverei, não só a terra, mas também o céu {Ag 2,6}.
27 Tällä hän tarkoittaa, että hän seuloo pois sellaisen, millä ei ole kestävää perustusta. Vain se, mikä on järkkymätöntä, jää siis jäljelle.
27 As palavras ainda uma vez indicam o desaparecimento do que é caduco, do que foi criado, para que só subsista o que é imutável.
28 Koska meillä on järkkymätön valtakunta, jota mikään ei voi kukistaa, meidän on syytä palvella Jumalaa kiitollisin mielin, pyhää pelkoa tuntien,
28 sim, possuindo nós um reino inabalável, dediquemos a Deus um reconhecimento que lhe torne agradável o nosso culto com temor e respeito.
29 sillä meidän Jumalamme on kuluttava tuli.
29 Porque nosso Deus é um fogo devorador {Dt 4,24}.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.