Hebreus 11
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs AAI
1 Usko – luottamus Jumalaan ja hänen lupauksiinsa – antaa toivollemme varmuuden ja vakuuttaa meidät näkymättömien todellisuudesta.
1 Baitumatum ana itinin i sawar ta anababatun taso’ob ema’ama boro nuhi nafot tanama’am nati sawar tanab. Naatu sawar ta men ta’i’itin, baise taso’ob nati sawar i ema’am boro tanab, nati i boun baitumatum tao’o.
2 Entisaikoina eläneet Jumalan ihmiset olivat kuuluisia uskostaan.
2 Imih ata a’agir marasika hima’ama hai baitumatumamaim God itin, ana baibasit itih.
3 Koska uskomme Jumalan sanan, tiedämme, että koko maailmankaikkeus syntyi Jumalan käskystä eikä mistään näkyvästä.
3 Baitumatumamaim taso’ob tafaramamaim sawar etei i God awanamaim eo himatar, naatu iti sawar himamatar i men ta’i’itahimaim eo himataramih, baise buriburihimaim.
4 Uskon varassa Aabel totteli Jumalaa ja toi hänelle uhrin, josta Jumala piti enemmän kuin Kainin uhrista. Jumala ilmaisi hyväksyvänsä Aabelin hyväksyessään tämän lahjan. Vaikka Aabel on kuollut kauan sitten, hänen uskostaan voidaan vieläkin oppia luottamusta Jumalaan.
4 Baitumatumamaim Abel siwar gewasinamak bai na God bitin i men Cain ana siwar na’atube’emih. Ana baitumatumamaim God iyasisir ana ef mutufurin rouw eo, anayabin ana siwar gewasin. Abel i marasik morob, baise ana baitumatumamaim fanan i ema’ama.
5 Myös Eenok luotti Jumalaan. Siksi hänen ei tarvinnut kuolla, vaan Jumala otti hänet yllättäen suoraan taivaaseen. Ennen tätä Jumala oli sanonut, että Eenok oli hänen mielensä mukainen ihminen.
5 Baitumatumamaim Enoch morobo’e, yawasin au mar yen, sabuw hinuwih men hitita’ur, anayabin God bora’ah. Baise au mar yena’e ana veya abisa sisinaf God itin eo, “O isa ayu abiyasisir.”
6 Ilman uskoa ei kukaan voi olla Jumalan mielen mukainen. Jokaisen Jumalan luo tulevan on uskottava, että Jumala on olemassa ja että hän palkitsee sen, joka etsii häntä vilpittömästi.
6 Orot babin yait aurin baitumatum en God nati orot babin isan men ebiyasisir, anayabin orot babin yait God nanamaim titamih i nitumatum God i ema’am, naatu orot babin yait turobe’emaim enunuwih ana baiyan boro nitih.
7 Samoin Nooa luotti Jumalaan. Hän kuuli Jumalan varoittavan siitä, mitä oli tulossa. Merkkiäkään vedenpaisumuksesta ei näkynyt, mutta Nooa uskoi Jumalaa ja rakensi viivyttelemättä arkin. Hänen perheensä pelastui. Nooan usko Jumalaan oli muun maailman synnin ja epäuskon täysi vastakohta, sillä muut ihmiset eivät totelleet Jumalaa. Nooa uskoi, ja siksi hän pääsi Jumalan hyväksymien joukkoon.
7 Baitumatumamaim sawar abisa boro hitamatar isan God Noah bimatanuw ana veya, bir kakafiyinamaim God fanan bai wa wowab aawan natunatun bairi hiyawasih. Ana baitumatumamaim tafaram ana kakafinane kusib tabaratait tit nabin bat, naatu God biyanane yawas mutufurin bain ana baibasit ma’ama ana baitumatumamaim bai.
8 Aabraham luotti Jumalaan. Jumala käski Aabrahamin lähteä kotoaan ja muuttaa maahan, jonka hän tälle antaisi. Aabraham totteli ja lähti liikkeelle, vaikkei edes tiennyt, mihin oli menossa.
8 Baitumatumamaim Abraham tafaram ta boro uf i nowanamih tamamatar isan God eo’omatan ana veya’amaim, God fanan bai ana tafaram itumar misir asir remor kwaneyan in.
9 Ja kun hän sitten pääsi Jumalan lupaamaan maahan, hän asui teltoissa, kuin olisi ollut siellä vain käymässä. Samoin tekivät Iisak ja Jaakob, joita koski sama lupaus.
9 Baitumatumamaim Abraham na omatanen me’emaim tit, touman orot na’atube menah tatabirih hai tafaramamaim sis ya ma remor. Isaac naatu Jacob hairi auman na’atube hisinaf, anayabin i auman me nati isan God eomatanih.
10 Aabraham oli näet varmasti vakuuttunut, että Jumala veisi hänet siihen taivaan kaupunkiin, jonka Jumala itse on suunnitellut ja rakentanut.
10 Abraham sisimaim ma reremor anayabin i bitumatum bar merar gewasin anababatun God taiyuwin yakitifuw wowowab imaim boro narun wanatowan nitutut nama.
11 Saarakin uskoi Jumalan lupaukseen, ja siksi hän saattoi tulla äidiksi vielä yli-ikäisenä. Hän tiesi Jumalan pitävän sanansa.
11 Iban maiye kwana’itin, Abraham i iregah naatu Sarah i a’arin, baise baitumatumamaim Abraham, kek tamah matar, anayabin i so’ob God ana omatanen isah i mar etei ebobosunusunub.
12 Myös Aabraham oli liian vanha, mutta silti hänestä sai alkunsa kokonainen kansakunta: hänen jälkeläisiään on lukematon määrä – kuin taivaalla tähtiä ja merenrannassa hiekanjyviä.
12 Imih bebeyan tana’itin, Abraham biyan etei i morob, baise iti orot ta’imon biyanane ana ub ra’at tafaram awan karatan, daman naatu dones na’atube baiyabin en.
13 Nämä uskon ihmiset, joista olen kertonut, kuolivat ennen kuin olivat saaneet kaiken, minkä Jumala oli heille luvannut. Mutta uskon silmin he näkivät sen olevan odottamassa heitä ja olivat siitä iloisia. He näet tiesivät, ettei heidän oikea kotinsa ollutkaan maan päällä: he olivat täällä vieraita.
13 Iti sabuw erebaitumatum hima’am himorob, sawar God eo’omatanih men hibai, baise hinuwamo ef yok na’in hi’itin, naatu yasisiramaim nati sawar hai merar hiyi. Imih taiyuwih isah iti tafaramamaim i nah toumanih naatu ef rimurih na’atube hima.
14 He odottivat pääsyä oikeaan kotiinsa, taivaaseen.
14 Anayabin sabuw sawar iti na’atube isah teo i tafaram ta bain nowah matar, imaim wanatowan ma’amih tinunuwet.
15 He olisivat hyvin voineet palata siihen maahan, mistä olivat lähteneet,
15 Naatu hai tafaram atamanin hibihamiy isan hitanotanot na’at, marasika boro ef hitanuwet hitamatabir maiye.
16 mutta he eivät halunneet, sillä he elivät taivasta varten. Jumala ei häpeä olla tällaisten ihmisten Jumala. Hän on tehnyt heitä varten taivaan kaupungin.
16 Baise nati efanin i tafaram ta gewasin anababatun hinunuwih, tafaram no maramaim. Isan imih God isan hai God hirouw hio i men biyah eo’ohow. Anayabin hai bar merar gewasin imaim wanatowan ma isan yabuna’ika.
17 Aabrahamin usko Jumalan lupauksiin kesti, vaikka Jumala pani sen koetukselle. Aabraham oli valmis uhraamaan poikansa Iisakin alttarilla Jumalalle.
17 God routobon Abraham bitin ana veya, baitumatumamaim natun ta’imonamo Isaac bai siboromih yai. God ana omatanen Abraham isan i iti na’atube eo,
18 Kuitenkin juuri tästä Iisakista Jumala oli luvannut antaa Aabrahamille jälkeläisiksi kokonaisen kansan!
18 “O natu Isaac wanawananamaim boro a ub nara’at.” Baise God Abraham rurutubun ana veya Abraham nowarasit.
19 Aabraham uskoi, että jos Iisak kuolisi, Jumala herättäisi hänet uudestaan eloon. Uskonsa tähden hän saikin Iisakin takaisin.
19 Abraham so’ob Isaac namomorob God karam boro niyawas maiye, naatu ana itinin boro iti na’atube tatao, Abraham natun easabunibo uman botan.
20 Uskon silmin Iisak näki, että Jumala vastaisuudessa siunaisi hänen kahta poikaansa, Jaakobia ja Eesauta.
20 Baitumatumamaim Isaac natunatun rou’ab, Jacob, Esau hairi baigegewasin itih, mar boro hai ma gewas isan.
21 Uskossa Jumalaan Jaakob, joka oli vanha ja jo kuolemaisillaan, siunasi sauvaansa nojaten Joosefin molemmat pojat.
21 Jacob baitumatumamaim ma’am iregah morobomih ana veya na kakabom auman Joseph natunatun rou’ab igegewasinih. Naatu ana tu’umaim ibais kuso bat God ana merar yi.
22 Uskon varassa Joosef puhui elämänsä loppuaikoina luottavasti siitä, että Jumala johtaisi Israelin kansan Egyptistä. Hän oli asiasta niin varma, että määräsi kansan ottamaan hänen luunsa mukaansa.
22 Baitumatumamaim Joseph morobomih ana veya na kakabom auman, Israel sabuw Egypt baihamiyin maiye tit isan hai tur eowen, naatu ana rarik auman bai tit isan hai tur eowen.
23 Myös Mooseksen vanhemmilla oli uskoa. Faarao oli käskenyt tappaa israelilaisten lapset. Kun Mooseksen isä ja äiti näkivät, että Jumala oli antanut heille suloisen lapsen, he uskoivat, että Jumala pelastaisi pojan ja pitivät häntä pelkäämättä piilossa kolme kuukautta.
23 Baitumatumamaim Moses tutufuw ana veya hinah tamah sumar tounu hibun hima, aiwob orot ana ofafar fokarin eo isan men hibirumih. Anayabin kek tufuw hi’i’itin i men kek afa na’atube’emih.
24 — ausente —
24 Baitumatumamaim Moses ra’at yen orot mamatar ana veya’amaim, i men kok boro Pharaoh natun babitai natun hitarouw hitao.
25 — ausente —
25 Imih iti yasisir kakafin mar kafai baiyasisir isan i kwahir, naatu God ana sabuw bairi bai’akir isan rubin.
26 Hänestä oli parempi kärsiä Jumalan lupaaman Kristuksen tähden kuin omistaa kaikki Egyptin aarteet, sillä hän odotti sitä suurta palkintoa, jonka saisi Jumalalta.
26 I ana not Keriso wabinamaim sabuw biya’ohow hinitin nabi’akir ana gewasin i ra’at kwanekwan men Egypt wanawan toto buyoy gewasin yomanin en na’atube’emih. Anayabin i ana not etei i ana baiyan boro nan isan yayabuna.
27 Hän luotti niin lujasti Jumalaan, että uskalsi lähteä Egyptistä pelkäämättä faaraon vihaa. Mooses kulki rohkeasti tietään. Tuntui kuin hän olisi suorastaan nähnyt Jumalan.
27 Baitumatumamaim Moses misir Egypt ihamiy tit, aiwob orot yan soso’ar isan men bir, baise itafofor tit. Anayabin God wa’iwa’irinamaim ma’am Moses itin.
28 Kun Jumalan lähettämä pelottava kuoleman enkeli tuli surmaamaan egyptiläisten esikoiset, Mooses uskoi, että Jumala pelastaisi kansansa. Hän käski israelilaisia perheitä teurastamaan karitsan, niin kuin Jumala oli määrännyt, ja sivelemään verellä omien kotiensa ovenpielet.
28 Baitumatumamaim Moses Tar Nowaten ana bowabow imatar bobaituw hai rara etawan hidadawiren. Saise Gurusenayan kek ai’in rouwamih nanan Israel hai kek ai’in men narouw hinamorob.
29 Usko Jumalaan sai israelilaiset kulkemaan Punaisenmeren poikki kuin kuivaa maata pitkin. Mutta kun egyptiläiset yrittivät tulla perässä, he hukkuivat kaikki.
29 Baitumatumamaim Israel sabuw riy gagamin wabin Red Sea mamah me yanabe hirabon rewan roun hiyen. Baise Egypt baiyowayah hi’ufnunih hirarabon riy matabir maiye re etei himorob.
30 Usko sai Jerikon muurit sortumaan, kun israelilaiset olivat Jumalan käskystä kiertäneet niitä seitsemän päivää.
30 Baitumatumamaim Israel sabuw veya etei umat roun rou’ab tafaram Jericho bar merar gagamin fur ufun hibiwaibibib ufunamaim fur tafofor re sabuw etei himorob.
31 Uskonsa tähden pelastui prostituoitu Raahab, joka otti israelilaisten tiedustelijat vastaan, kun muut kaupunkilaiset kieltäytyivät tottelemasta Jumalaa ja tuhoutuivat.
31 Baitumatumamaim babin ef remorayan wabin Rahab sabuw baifanasairayah hi’a’asbunubunuwen i men hi’asabunimih, anayabin Israel orot rafot rouwayah hinan hai merar yi buwih ana baremaim hirun.
32 Onko minun vielä jatkettava? Veisi liikaa aikaa, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja kaikista profeetoista.
32 Tur i moumurih na’in tema’am baise veya men ema’am boro Gideon, Barak, Samson, Jephthah, David, Samuel naatu dinab oro’orot isah anao kwananowar.
33 Uskon voimalla he voittivat taisteluja, kukistivat valtakuntia, hallitsivat oikeudenmukaisesti ja saivat sen, mitä Jumala on luvannut. Uskonsa tähden he säilyivät vahingoittumattomina leijonien luolassa
33 Baitumatumamaim tafaram afa hai aiwob hirouw hinunih, ma gewas ana efamaim sabuw hikaifih bairi hima. Naatu God abisa eomatanih itih, hisinaf lion awah hibit anihimih men hi’anih.
34 ja tulipätsissä tai välttivät tappavan miekaniskun. Jotkut saivat voimansa takaisin oltuaan heikkoja tai sairaita. Toiset ajoivat pakoon kokonaisia sotajoukkoja.
34 Sabuw ata wairaf in bitakir wan hirouw hiyey men e’arahih, afa kaiy wanane hibihir, afa hiririm hi’inu’in hai fair hibai maiye, afa ahay waf wanawanan hirun nah hi’aiseyasey hibat rakit hi’abargiyigiyih.
35 Eräät naiset ovat uskonsa tähden saaneet kuolleen omaisensa takaisin luokseen.
35 Baibin afa taih tuwah morobone God iyawasih itih, afa morob hirubin God hibitumitum isan rakit himisir hibow hirouw biyah hibeyat, biyababan bai’akir gagamin maiyow hibai. Anayabin i hiso’ob morobone misir maiye isan i boro gewasinamaim hinamisir maiye.
36 Monia pilkattiin ja ruoskittiin ja pantiin vankilaan.
36 Afa hi’iyabih hi’uwih kwanikwaniyih naatu hibow hirouw biyah hikwimih, afa hibow hifatumih hin dibur hiya.
37 — ausente —
37 Afa kabayamaim hirouw himorob, afa naiwah so’omaim hiboro’omen, afa kaiyomaim hiyow himorob, afa bai’akir gagamin maiyow hibai, sheep, goat, bunibunihimaim ar faifuw hisakir hiyon, yababan hibai aurih sawar i’en, aa murumurubih hi’a’akir naatu hirukoukuwih hima hiremor.
38 — ausente —
38 Iti tafaramamaim hai ma isan i men igewasin, sabuw toumanih na’atube arar yan, oyaw an, watu wanawanan, sou wanawanan imaim hi’in hima hiremor.
39 Nämä uskon ihmiset elivät Jumalan omina, mutta kukaan heistä ei vielä saanut sitä, minkä Jumala oli luvannut.
39 Sabuw iti etei i hai baitumatumamaim wabih iti tema’am, baise sawar abisa God eo’omatanih men yait ta bai.
40 Jumala halusi heidän odottavan sitä parempaa palkintoa, joka on varattu meillekin.
40 Anayabin God ana kok nati sabuw i boro hinama hinakaif saise it bairit auta’imon nati sawar gewasin nafaramit youn.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.