Atos 20
Biblica® Avoin Elävä uutinen: Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (FIN) vs VC
1 Kun tilanne oli rauhoittunut, Paavali kutsui kristityt koolle, piti heille rohkaisevan puheen ja hyvästeli heidät. Hän oli lähdössä Kreikkaan.
1 Depois que cessou o tumulto, Paulo convocou os discípulos. Fez-lhes uma exortação, despediu-se e pôs-se a caminho para ir à Macedônia.
2 Matkalla hän vahvisti tapaamiensa kristittyjen uskoa.
2 Percorreu aquela região, exortou os discípulos com muitas palavras e chegou à Grécia,
3 Hän oli Kreikassa kolme kuukautta ja valmistautui purjehtimaan Syyriaan, mutta saikin kuulla juutalaisten punovan juonia häntä vastaan ja päätti lähteä ensin Makedoniaan.
3 onde se deteve por três meses. Como os judeus lhe armassem ciladas no momento em que ia embarcar para a Síria, tomou a resolução de voltar pela Macedônia.
4 Paavalin mukana matkusti monta miestä: berealainen Soopatros, Pyrrhoksen poika, tessalonikalaiset Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä Tykikus ja Trofimus, jotka nyt palasivat kotiinsa Vähään-Aasiaan.
4 Acompanharam-no Sópatro de Beréia, filho de Pirro, e os tessalonicenses Aristarco e Segundo, Gaio de Derbe, Timóteo, Tíquico e Trófimo, da Ásia.
5 He menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa.
5 Estes foram na frente e esperaram-nos em Trôade.
6 Pääsiäisen jälkeen nousimme laivaan Filippissä, Pohjois-Kreikassa, ja olimme viisi päivää myöhemmin perillä Trooaassa, jonne jäimme viikoksi.
6 Nós outros, só depois da festa de Páscoa é que navegamos de Filipos. E, cinco dias depois, fomos ter com eles em Trôade, onde ficamos uma semana.
7 Kokoonnuimme sunnuntaina yhteiselle aterialle. Paavalin oli määrä lähteä seuraavana päivänä. Hän piti pitkän puheen, joka jatkui puoleen yöhön.
7 No primeiro dia da semana, estando nós reunidos para partir o pão, Paulo, que havia de viajar no dia seguinte, conversava com os discípulos e prolongou a palestra até a meia-noite.
8 Monta lamppua oli sytytetty palamaan yläkerran huoneeseen, jossa olimme koolla.
8 Havia muitas lâmpadas no quarto, onde nos achávamos reunidos.
9 Kun Paavali puhui puhumistaan, ikkunalaudalla istunut Eutykus-niminen nuori poika nukahti ja putosi kolmannesta kerroksesta maahan. Hän kuoli heti.
9 Acontece que um moço, chamado Êutico, que estava sentado numa janela, foi tomado de profundo sono, enquanto Paulo ia prolongando seu discurso. Vencido pelo sono, caiu do terceiro andar abaixo, e foi levantado morto.
10 — ausente —
10 Paulo desceu, debruçou-se sobre ele, tomou-o nos braços e disse: Não vos perturbeis, porque a sua alma está nele.
11 — ausente —
11 Então subiu, partiu o pão, comeu falou-lhes largamente até o romper do dia. Depois partiu.
12 — ausente —
12 Quanto ao moço, levaram-no dali vivo, cheios de consolação.
13 Paavali kulki jalkaisin Assokseen, jonne me olimme purjehtineet jo edeltäpäin.
13 Nós nos tínhamos adiantado e navegado para Assos, para ali recebermos Paulo. Ele mesmo assim o havia disposto, preferindo fazer a viagem a pé.
14 Sieltä jatkoimme yhdessä matkaa Mityleneen
14 Reuniu-se a nós em Assos, e nós o tomamos a bordo e fomos a Mitilene.
15 ja edelleen Kioksen kohdalle Samokseen ja sitten Miletoon. Kussakin paikassa kului vuorokausi.
15 Continuando dali, sempre por mar, chegamos no dia seguinte defronte de Quios. No outro dia, chegamos a Samos, e um dia depois estávamos em Mileto.
16 Paavali oli päättänyt, ettei tällä kertaa pysähtyisi Efesoon, sillä hänen teki mieli ehtiä helluntaiksi Jerusalemiin.
16 Paulo havia determinado não ir a Éfeso, para não se demorar na Ásia, pois se apressava para celebrar, se possível em Jerusalém, o dia de Pentecostes.
17 Mileton satamasta hän kuitenkin lähetti Efeson seurakunnan johtajille viestin, jossa hän pyysi näitä tulemaan luokseen.
17 Mas de Mileto mandou a Éfeso chamar os anciãos da igreja.
18 Efesolaiset tulivat, ja Paavali puhui heille: »Tiedätte, että siitä asti, kun ensi kertaa tulin Vähään-Aasiaan,
18 Quando chegaram, e estando todos reunidos, disse-lhes: Vós sabeis de que modo sempre me tenho comportado para convosco, desde o primeiro dia em que entrei na Ásia.
19 olen nöyrästi halunnut tehdä Jumalan työtä. Joskus olen saanut tehdä sitä itkien, joskus olen joutunut suureen vaaraan, kun juutalaiset ovat suunnitelleet minun murhaamistani.
19 Servi ao Senhor com toda a humildade, com lágrimas e no meio das provações que me sobrevieram pelas ciladas dos judeus.
20 Kaikesta huolimatta olen jatkanut työtäni ja puhunut julkisesti ja kodeissanne siitä, minkä tiedän olevan totta.
20 Vós sabeis como não tenho negligenciado, como não tenho ocultado coisa alguma que vos podia ser útil. Preguei e vos instruí publicamente e dentro de vossas casas.
21 Olen puhunut samasta asiasta sekä juutalaisille että pakanoille: meidän on Jeesukseen Kristukseen uskoen käännyttävä synnistä Jumalan tielle.
21 Preguei aos judeus e aos gentios a conversão a Deus e a fé em nosso Senhor Jesus.
22 Nyt olen menossa Jerusalemiin. En tiedä, mikä minua siellä odottaa, mutta Pyhä Henki kuljettaa minua sinne vastustamattomasti
22 Agora, constrangido pelo Espírito, vou a Jerusalém, ignorando a que ali me espera.
23 ja muistuttaa minua joka kaupungissa siitä, että minut vangitaan ja että joudun kärsimään.
23 Só sei que, de cidade em cidade, o Espírito Santo me assegura que me esperam em Jerusalém cadeias e perseguições.
24 Elämäni ei kuitenkaan ole minkään arvoista, ellen käytä sitä Jeesuksen minulle antaman tehtävän suorittamiseen. Haluan viedä kaikkialle ilosanoman Jumalan suunnattomasta hyvyydestä ja rakkaudesta.
24 Mas nada disso temo, nem faço caso da minha vida, contanto que termine a minha carreira e o ministério da palavra que recebi do Senhor Jesus, para dar testemunho ao Evangelho da graça de Deus.
25 Tiedän, ettei kukaan teistä, joille olen puhunut Jumalan valtakunnasta, näe minua enää.
25 Sei agora que não tornareis a ver a minha face, todos vós, por entre os quais andei pregando o Reino de Deus.
26 — ausente —
26 Portanto, hoje eu protesto diante de vós que sou inocente do sangue de todos,
27 — ausente —
27 porque nada omiti no anúncio que vos fiz dos desígnios de Deus.
28 Pitäkää hyvää huolta itsestänne ja joukosta, jonka Pyhä Henki on antanut johdettavaksenne. Te olette vastuussa seurakunnasta, jonka hintana oli Jumalalle hänen oman Poikansa henki.
28 Cuidai de vós mesmos e de todo o rebanho sobre o qual o Espírito Santo vos constituiu bispos, para pastorear a Igreja de Deus, que ele adquiriu com o seu próprio sangue.
29 Tiedän, että lähtöni jälkeen seurakuntaanne tulee miehiä, jotka käyvät kuin sudet lauman kimppuun.
29 Sei que depois da minha partida se introduzirão entre vós lobos cruéis, que não pouparão o rebanho.
30 Omastakin joukostanne nousee sellaisia, jotka alkavat vääristellä totuutta ja haalia itselleen oppilaita.
30 Mesmo dentre vós surgirão homens que hão de proferir doutrinas perversas, com o intento de arrebatarem após si os discípulos.
31 Olkaa tarkkoja! Muistakaa, että olen kolme vuotta kaikkeni antaen neuvonut teitä kädestä pitäen.
31 Vigiai! Lembrai-vos, portanto, de que por três anos não cessei, noite e dia, de admoestar, com lágrimas, a cada um de vós.
32 Jätän teidät nyt Jumalan ja hänen lupaustensa varaan. Jumala kasvattaa uskoanne ja antaa teille ja muille lapsilleen perinnöksi ikuisen elämän.
32 Agora eu vos encomendo a Deus e à palavra da sua graça, àquele que é poderoso para edificar e dar a herança com os santificados.
33 En ole havitellut rahaa tai hienoja vaatteita.
33 De ninguém cobicei prata, nem ouro, nem vestes.
34 Näillä käsilläni olen elättänyt itseni ja työtoverini.
34 Vós mesmos sabeis: estas mãos proveram às minhas necessidades e às dos meus companheiros.
35 Autoin köyhiäkin, että esimerkilläni muistuttaisin Jeesuksen sanoista ’Onnellisempaa on antaa kuin ottaa’.»
35 Em tudo vos tenho mostrado que assim, trabalhando, convém acudir os fracos e lembrar-se das palavras do Senhor Jesus, porquanto ele mesmo disse: É maior felicidade dar que receber!
36 Paavali lopetti ja polvistui rukoilemaan kaikkien kanssa.
36 A essas palavras, ele se pôs de joelhos a orar.
37 Efesolaiset itkivät hyvästellessään hellästi Paavalia.
37 Derramaram-se em lágrimas e lançaram-se ao pescoço de Paulo para abraçá-lo,
38 Eniten heitä surettivat Paavalin sanat, etteivät he enää näkisi häntä. Sitten he saattoivat hänet laivaan.
38 aflitos, sobretudo pela palavra que tinha dito: Já não vereis a minha face. Em seguida, acompanharam-no até o navio.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.