João 5
Ipqitchuat Makpiġaat - Agaayyutim Uqałhi Iñupiatun (ESKNT) vs AAI
1 Aquagun tamarruma Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat ilgiññiqsuq. Aasrii Jesus-tuuq utlautipluni Jerusalem-mun.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Taamani Jerusalem-mi Ipnaich Paaŋatni narvauraqaġniqsuq tallimanik quliġutilik. Hebrew-tguuq uqaŋatigun taiyuutiqaġniqsuq Bethzatha-mik.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Iñugiallapiaqhutiŋ iñuich atniġñaqtuat nalaniqsut tamatkunani quliġutit atiŋitñi qiñitlaitchuat, pisrutlaitchuat, suli auliyatlaiḷat taqqipḷutiŋ imġum iḷiqsraqtiłiksraŋanik.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Uvvaguuqtakku qakugulitchiaqługu Agaayyutim israġulgan imiq iḷiqsraqtitaġniqmagu aasrii sivulliq atniġñaqtuaniñ kiñiḷġaaqtuaq aŋalataupkaqqaaqługu imiq mamitauraġniqsuq qanusripayaamik atniġñautiqaġaluaŋŋaġmi.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Iñugguuq atniġñaqtuaq iñuiññaq akimiaq piñasruni ukiuni tarani itmiñiqsuq.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Jesus-ŋum qiñiġniġaa nalaruaq suli kaŋiqsipḷugu ilaan atniġñałha takiruami, aasrii nipliutiniġaa, “Iłuaqsisukkaluaqpich?”
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Atniġñaqtuam kiuniġaa, “Uvaŋa kiñisaitchaqtuŋa imiq iḷiqsraqtitaupman. Takanuŋaġniaqtitluŋa atlam sivulliugaġigaaŋa.”
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Makillutin, ikivġatin tigulugich pisrugiñ.”
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Taimmaiñaq taamna mamitauniqsuq; ikivġani tiguplugich, pisruŋniqsuq.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Taatnaqługu Jew-ŋuruat nipliatiaqsiñiġaat iñuk iłuaqsikkauruaq, “Ugluvak minġuiqsiaġviuruq. Atuqtaksraptiknun akitñautiniqsutin ikivġapnik akiyaqavich.”
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Ilaan kiuniġai, “Taivruma iłuaqsipkaqtima uqautigaaŋa, ‘Ikivġatin tigulugich pisrugiñ.’”
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Taapkua apiqsruġniġaat, “Kia taatnaquvatin?”
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Aglaan taavruma iłuaqsikkauruam iḷitchuġinġiññiġaa kisuutilaaŋa, atakkii Jesus tamaakŋa piiġñiqsuq iñugiakpagitḷuni tamanna.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Aquagun taavruma Jesus-ŋum paqinniġaa Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni aasriiñ nipliutiplugu, “Ataŋii. Pakma iłuaqsirutin. Killuqsatqiŋñiaqnak. Takku killuqsaġuvich pigiitḷuktuaq tikitpiaqtuq ilipnun.”
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Taavruma iñuum aullaqami Jew-ŋuruat uqautiaqsiñiġai Jesus-ŋunipḷugu iłuaqsipkaqtini.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Taavrumiŋa piqusriqhutiŋ Jew-ŋuruat piyuagaqsiñiġaat Jesus, ilaa iłuaqsiiñipḷugu minġuiqsiaġvium uvluani.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Jesus kiuniġai, “Aapaga savaktuq ataramik iñiqługu, suli uvaŋaptuuq savaktuksraupmiuŋa.”
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Taavruma nipliutim Jew-ŋuruat sivunniqsillapiaġniġai tuqqutchukługu, taavrumuunałhiñaunġitchuaq minġuiqsiaġvium atuqtaqsraigun aglaan niplił̣hagunlu Agaayyutmik aapaqaġnipḷuni suli atriḷiutipluni iŋmiñik Agaayyutmun.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Jesus kiugai, “Uqautigipsi iḷumutuuruamik itna, Iġñiq iñiqtaqatlaitchuq iŋmigułhiñaq. Ilaa savaaqaġaqtuq taavrumiŋa qiñikkaġmiñik Aapani savaaqaqman. Supayaamik Aapauruaq iñiqtaqaqman, Iġñiŋantuuq savaaġiraġigaa.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Aapam Iġñi urriqsuutiraġigaa iluqaanik savaaġitlakkaġmiñik, atakkii piqpagiplugu. Ilaan iḷisautigisipḷugu kamanatluktuanikunniiñ tamatkunakŋa iñiqtaġikkaŋiñiñ, ilipsi quviġusrullapiatlasriḷusri.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Atripḷugu Aapaa aŋipchairaġiłha tuquruanik iñugutqił̣iġmun, taatnatullapiaq Iġñiŋa qaitchitḷaruq iñuułiġmik tamatkunuŋa pisukkaġmiñun.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Aapaŋa iŋmiñik atanniqsunġiqhuni, aglaan Iġñi qaitchianiŋniġaa atanniił̣iġmik.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Taatnaqhuni iluqani kamakkun itkisiruq Iġñiŋanun atriḷugu iñuich kamaqsrił̣hat Aapaŋanik. Kiñapayaaq kamakkutaitchumi Iġñiŋanun kamakkutaitmiuq Aapaŋanun tuyuġiraanun.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 Iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, Kiñapayaaq tusraaruaq uqautimnik suli ukpiqsriruaq tuyuġirimnik piññaktaqtuq isruitchuamik iñuułiġmik. Taamna atanniqsiuyumiñaitchuq, aglaan pituġaaniktuq tuquŋałiġmiñ iñuułiġmun.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 “Uqautigipsi iḷumutuullapiaqtuamik, Piviksraq tikiññiaqtuq, ami tikiumaaniktuq tuquŋaruat tusraałiksraŋat nipaanik Iġñiŋan Agaayyutim, aasrii tamatkua tusraaruat iñuuniaqtut.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Atripḷugu Aapauruaq Ilaa kaŋiuruaq iñuułiġmi, taatnatun Aapauruam inillakkaa Iġñiġikkani kaŋiutlasripḷugu iñuułiġmi.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Suli qaitchaa Iġñi nalaullugu aŋalatchił̣iksramik atanniqsuił̣iġmik, atakkii Ilaa Iñuum Iġñiġiplugu.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Taamna quviġusruutiginagu, piviksraq tikiññiaqtuq tuquruat iluqatiŋ iḷuviġni tusraagisił̣hat nipaanik.
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 Aasrii iliŋich aŋitqigḷutiŋ iḷuviġniñ, tamatkua savaaġiksuat aŋiḷutiŋ iñuułiġmun suli tamatkua savaaġiitchuat aŋiḷutiŋ sivuuġanaqtuamun atanniqsiuviksraġmiknun.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 “Sumik savaaqaġumiñaitchuŋa uvapkuiñaq. Uqausriusriaġa tuvraqługu Agaayyutmiñ atanniiraqtuŋa. Taatnaqhutiŋ atanniutitka nalaunŋarut, takku pisułłapkun itinġitḷugu, aglaan tuyuġirima pisułhagun.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Uvapkuiñaq uqaqsaġniaġuma, iñuich ukpiġiyumiñaitchaat iḷumutuuniḷugu.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Aglaan ittuq uqautigiriga, uqaqtuaq iḷumutun uvapkun.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Ilipsi tuyuqaqapsi iñuŋnik kaŋiqsiuqtuksranik John-mun Paptaaqtitchirimun, ilaan uqautigaasri taavrumuuna iḷumutuuruamik.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Iñuŋmik iḷisimariqaġnanġitchaluaqłuŋa, aglaan taamna nipliutigigiga ilipsi anniqsuquplusri.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 John atriqaqtuaq nannimik ikimaruamik qaummaġiksipḷugu, ilipsipsuuq sivikitchuami taimani quviagigiksi qaumagikkaŋa.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 Aglaansuli uvapkun piqaqtuŋa iḷisimarimik kamanatluktuamik John-ŋum iḷisimaraułhaniñunniiñ, makua savaat iñiqtaġikkaġma, Aapaa qaisaŋiñ savaaġitquplugich itqanaiġḷugich tamatkua nalupqinaiqsruġaat Aapamun tuyuġiłiġa.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Aapauruaqtuuq tuyuqaqtuaq uvaŋnik uqaqtuq tamarrumuuna, ilipsi tusraanġaqsimaitchaluaġiksi nipaa unniiñ kigiñaŋa qiñiġlugu.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Ilipsi uqauttutai piginġitḷugich unniiñ ukpiġinġitḷugu taamna tuyuġikkaŋa.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Iḷisaaġigisi uqałhich aglausimaruat iñuułiġmik isruitchuamik paqitchiñasugiplusri. Tamarra tamatkua uqautiqaqtuat uvapkun,
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 aglaan piyummataitchusri uvaŋnun utlautisrugusri aasrii piññagusri iñuułiġmik uvapkun.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 “Nanġaqsiułiksraq iñuŋniñ qiñiġniaġaginġitchiga.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Aglaan iḷisimagiksi, suutnaġinġitchiksi piqpaksrił̣iq suvaluk Agaayyutim piqpaktaŋa.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Aggiqsuŋa Aapaa aŋalatchisaagun aasii akuqtunġitchipsitña. Naagasuli iñuk kiña aggiqpan iŋmi saŋŋimigun, ilipsi akuqtuġniaġiksi.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Ilipsi nanġautisruuruani avatmun aasriiñ suliqutiginġitchiksi nanġausriaksraqsi Agaayyutmiñ kisianiñ. Qanuġusrimi ukpiqsriñiaqpisi?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Isrummatiginagu uvaŋnun patchisiqutigisiñiḷusri Aapaanun. Moses-ŋum patchitri sagviummigaa, taimñaami Moses ilipsi tunŋavigikkaqsi.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Iḷumun ukpiġiniġupsiuŋ Moses, tunŋaviginayaqmigipsitña ukpiġiluŋa takku ilaan aglaktigun uqautigigaaŋa.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Aglaan aglaaġikkaŋi ukpiġinġitñapsigik, qanuġusri ukpiqsrigisivisi uvaŋa uqałimnik?”
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.