Romanos 11
Mussau-Emira Bible (EMI_WBT) vs AAI
1 Aghanna tani kolomi, koronna va God ang ghe ratila kapuna taumattu ngatoa? Karika poi! Ta aghi tee aIsraeli ieghi. Abraham tuvughi ia, aghi tee elome tale ararimangali eteva ta Benjamin.
1 Ayu kwa abibatiyi: Kwanotanot Israel sabuw God kwahirih? Aiyabin! Ayu i Israel orot, Abraham ana rara’ane atufuw naatu au durun i Benjamin.
2 God karika ghe ratila kapuna taumattu ngatoa, ta ghe suimatoongainilala emua arau, me avirina ghe gheleila kosa ateva. Am kilakila sa ateva Uru ngai Manga ateva eaulieinia nau eaauliaa Elaija, nau ghe auliaa sae ta God gheeleiaaira aIsraeli etoa karika masina.
2 God ana sabuw marasika nowanamih rurubinih men kwahirihimih. Buk wanawanan efan ta’amaim Elijah Israel sabuw isah gam God iu kwanotanot?
3 Ghe ue va, “Vau ngepona ateva, ngila ghe uvi emate akapala kapum propete atoa me laghe tturuula unem liu nighelei aiaavusuvusuena atoa. Me aghi nongaaili ngaghele oghi etokala me ghaine la aloannaaili tani uvi emateaghi tee.”
3 “Regah ifefeyan eo, “Regah a dinab orot etei hirouw himorob sawar, naatu a sibor hai gemogem i etei hikwayam hihururuw hire, ayu akisu’umo kutatabuw ama’am. Naatu boun i tesisinaftobon ayu hinarabu ana morobomih.”
4 Me saa ailiuliu God ghe taue lao sio etana? Ghe uela va, “Karika. Kapughu ghaitu airari (7,000) taita karika poi laghe suuiaa patu kkeira tani kkaua goto ateva ta Baal kamena ia.”
4 Baise God Elijah iya’afut eo, “Ayu au bai’ufununayah sabuw etei seven thousand iyab Baal men hikwakwafir i tema’am.”
5 Tale ie nonga o salana atikirighi tale nau etiulu oia, katoa aIsraeli la nongonongo usilaa God, poli ghe suilala va kapuna ila, me ghe apasungaala maamasinaane etaira.
5 Ef i nati ta’imon boun emamatar. Sabuw matanta’amo iyab God ana manaw ana kabeberamaim rurubinih i tema’am.
6 God esuisuitoongaa taumattu tale maamasinaane ateva, me karika tale voto laghe uunguaala. Poli arova God esuisuitoongaa taumattu tale voto la gheelei, maamasinaane ateva karika va nongina voto ateva enim tautau mae.
6 I ana roubinen i manaw kabeber tafanamaim bat esisinaf. Men sabuw hai bowabowamaim. Anayabin God ana roubinen sabuw hai bowabowamaim na’itin narurubiniyih na’at, nati manaw kabeber i yabin en.
7 Liuna avalua o me sa ateva ita mene aulieinia? Taumattu nge Israeli etoa karika laghe ghaala sa ateva laghe paepaea. Katoa nonga taumattu God ghe suitoongainilala laghe saopiela; me lo akapa atoa God karika ghe suitoongainilala, ghe gheleilala va la volovolongina nau eteva ekolokolola.
7 Ana itinin nati isan, Israel sabuw abisa isan hinot hinunuwet men hitita’urimih, baise sabuw matan ta God rurubinihiwat hinunuwih hitita’ur. Sabuw turin God ea’afih tainih gogor naatu dogoroh fokar.
8 Nongina Uru ngai Manga ateva eaauliaa va,
8 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
9 Me Deivit ghe uela va,
9 Naatu David eo na’atube,
10 — ausente —
10 Matah kubofafar, saise men hinanuw,
11 Isaa avalua o me, aghanna tani mene kolomi va, nau ta aJiu etoa laghe katuula, laghe katuu laalaa liula? Karika poi! Poli laghe gheelei ssavoto, me God ghe asaangila taumattu ngeleka atoa. God ghe ghelei evaluela o poli ghe aloannala va tale isaa o voto aJiu etoa la ssaiila.
11 Abibatiy maiye. Israel sabuw ah rusukun hire’er boro na’atuka hina’in? En anababatun! Baise boro hinamisir maiye. Anayabin i hai ra’iyemaim ef botawiy yawas gewasin na Ufun Sabuw hibai, isan imih Israel sabuw isah tibibobowen.
12 Poli aJiu etoa laghe gheleila ssavoto me laghe katuu vulla, niarangise ateva namungaili ia ghe mae sio tale kosa ateva me ta taumattu ngeleka atoa tee. Me nau eteva aJiu etoa God ghe suilala la oghi mae ta God, God aue eghelei voto masinaaili ta taumattu ngakapa atoa aue elau ia o niarangise ateva.
12 Jew sabuw hai kakafihimaim baigegewasin gagamin tit tafaram etei ebaib. Naatu i ayubih ana kasiyomaim Ufun Sabuw baigegewasin gagamin na’in suware tebaib. Imih Israel sabuw moumurih na’in hinarur ana veya baigegewasin i boro gagamin na’in hinab.
13 Tale voto aghaloanna tani auliaa ghaine, elaolao etaimim taumattu ngeleka atoa. Aghi auungu ta apostolo ieghi ta taumattu ngeleka atoa, me amasimasiangaili niuungu eteva agheeleia.
13 Boun i kwa Ufun Sabuw isa ao. Ayu iti na’atube kwa Ufun Sabuw a tur abarayan ana ma’am, ayu iti bowabow wanawananamaim boro anasinaftobon anabow gewas.
14 Me koti arooroo tani ghelei nannaaira kapughu aJiu etoa me la tara ssaiila me aue arooroo tani asaangi kasina etaira.
14 Saise imaim anotanot au sabuw Jew hita’it ra’ahu hinanugigir ibo hinan yawas hinab.
15 Poli nau God ghe tam aloannailala, God me kosa ateva lalu ghe mae aitauaa sio me ghe lueilaluela. Me vaalua aue nongina, nau eteva God aue emene ghaaila? Aue enim nonginaaili matena ateva taumattu emene maamaulue!
15 Anayabin Jew sabuw kouh God hibitinimaim, tafaram wanawanan sabuw God ana rakit hima’am botabirih hina bairi hitounuw. Imih God sabuw bairi tibitounuw ana veya, ana itinin i sabuw murumurubih bow na yawas ebitih maiye na’atube.
16 Arova tuku mata ngemua ateva verete la taue lao ta God me ange amangaiela, ia akapaaili verete eteva manga ia. Me arova oa ngai eteae manga ia, laangina tee atoa manga ila.
16 Rafiy kafuf imasib reban sibor kuyayara’ah, kafuf tutufin etei i kakafiyin matar, naatu ai wairoron turin God ana sibor inabitin na’at, famefamen auman i nowan himatar.
17 Taumattu nge Israeli etoa nongina ai oliv ateae laghe pasaiela tapaa ngutana, me God ghe sai vella kasina tana laangina. Me am taumattu ngeleka atoa nongina ai oliv ateae ghe nim pinosala, God ghe ghaala kasina laangina me ghe atokaila lao sio tale ai oliv ateae me aue la roo tani ghaa niarangise tale oane ia o ai oliv ateae.
17 Kwa Ufun Sabuw a’itinin i kutor olive famefamen na’atube. Baise hi’afuw umatanum olive famenamaim hituwituw hikuboubunih hiyen, imih boun kwa i Jew sabuw hai yasisir turin kwabai kwabiyasisir.
18 Am rau mene saeaa nannaaimim poli God ghe sai vella kasina laa ngai me ghe atokaiemla tani ghaa liuira. Am nongina va nim laangina am, karika va am, am aasarasarakana oane, ta oane easarasarakanaiem.
18 Isan imih sabuw nati ai famehibe hi’afuw hire’ere men kwananuw furuwih kwani’o’orotomih. Anayabin kwa i ai famefamen, naatu ai famen ana fair i ai anane ana fair ebaib.
19 Me katoa etaimim aue la ue va, “Ue, ta laane ai eteae ghe sai vella eaapasunga va aue ami ghaa liuira ila o taumattu ngatoa.”
19 Kwa boro iti na’atube kwanao, “Ai famen hi’afuw hisaroun, imih ayu boro i ana efanin anab hinitutuwu.”
20 Koronnaaili, me God ghe sai vella poli karika laghe aaiesoaa. Me am poli am aaiesoaa, isaa avalua o me am tokatoka tale voto ateva laghe tokatoka akasina etana. Me am rau mene saeaa nannaaimim, poli ngam ghe ghaala liuira; ta am matauta voto God erooroo tani ghelei.
20 Nati i turobe. Nati sabuw ai famehibe hi’afuw hibisaroun, anayabin men hitumatum, kwa i kwaitumatum imih kwana hai efan kwabai. Baise nati isan men kwanio’oro’ot.
21 Am nnaa va emua arau God karika ghe tau vella isaa o laa ngai ghe aipatolaa lao tale ia o ai eteae va la toka nongina laghe tokatoka akasina. Am nongo! Tale ia o salana atikirighi God erooroo tani tau velu teeiem.
21 Anayabin Jew sabuw i ai famen anababatun men yawananih, baise e’afuw isaroun, imih kwa auman boro men nayawanan nihamiy kwanama’amih.
22 Am tani nna ngamasina va God egheelei masi voto me erooroo tani ghelei tee kasina voto tani attara mataneiem. Eaattara matane lo atoa la gheelei ssavoto, me aue eghelei masina etaimim — arova am toka akorokorongana tani atoka tuutuliimim tale alousiusiaane; arova karika, am tee aue eghaa veluem.
22 Imih God ana kabeber naatu ana yaso’ar hairi kwana’itin. Sabuw iyab kakafin sinafuyah God nati sabuw isah i yan esoso’ar, baise kwa isa i ekakabeber. Naatu i ana kabeberamaim kwanama’am na’at i mar etei ana gewasin kwanama. Baise men imaim kwanama’am kwa i boro na’afuw nabosairi kwanatit.
23 Me aIsraeli etoa, arova la aikolikoliaa me la aiesoaa, God aue mene atokaila nongina laghe sai vellala, ta poli God erooroo tani mene atokaila lao.
23 Sabuw nati hinamatabir maiye hinabusuruf God hinabitumitum, boro nabow hai efanamaim naya. Anayabin God ana fair ema’am karam boro nasinaf.
24 Am taumattu ngeleka atoa, am nongina isaa o laa ngai tale ai oliv ateae karika laghe pasaiela, ta ghe nim pinosala etapaa tuvui, me God ghe sai veluemla, me ghe atokaiem lao sio tale kateae ppae ai oliv, God ghe pasaiela tapaa ngutana. Liuna avalua o me koronnaaili erooroo tani ghaa isaa o llo tani laangina ai eteae me emene aipatolaala lao tale aina tuunga ateae nongina laghe tokatoka akasina.
24 Kwa Ufun Sabuw, kwa i kaiyar olive famen na’atube kwama’am hi’afuw kwana umatanum olive famenamih hitutuwi. Naatu Jew sabuw i umatanum olive na’atube. Isan imih God karam ai famefamen anababatun hitagagagir ti’inu’in boro nabow nitutuwen maiye.
25 Kateva voto koronna ia, aisulianna ia, karika ita ghe kilaiela emua arau. Kapughu etoa, aghaloanna va am kilaia. Me karika am mene tau sae nannaaimim. Ia avalua toko va, kasina tana taumattu nge Israeli, urunguitaniira korokorongana, me isaa oia voto aue enim toka lomosi ta ila akapa taumattu ngeleka atoa God ghe kololala, la mae ta Karisto.
25 Ayu akokok iti tur ana kirikirifot i kwanaso’ob gewas, saise men kwa akis not wairafih kwanarouw kwana’omih. Israel sabuw afa dogoroh i fokar, imih boro nati na’atube hinama nanan Ufun Sabuw runamih hio ana fofonin hinan hinarun.
26 Me ia akapa ararimangali eteva eIsraeli aue la saanga avalua toko, nongina Uru ngai Manga ateva eaauliaa va,
26 Ef iti na’atube namatar saise Israel sabuw etei boro niyawasih, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo.
27 — ausente —
27 “Naatu
28 Ta poli laghe ratila masi kiukiu, aIsraeli etoa tau ngai ssateena ila God, me isaa o voto aue emasina etaimim taumattu ngeleka atoa. Me poli God ghe suitoongainilala, ila kapuna ila mausi tuvuira atoa ta Abraham, Aisiki me Jekop.
28 Israel sabuw hina God ana rakit na’atube himatar, saise Tur Gewasin kwa Ufun Sabuw isa tan. Baise Israel i God ana rourubinen sabuw, imih God ebiyabuwih anayabin uwahinah oro’orot wabih gagamin.
29 Poli God karika eaikolikoliaa nannaane tale taumattu ekolokolo, me eaarangiseila.
29 God men kafa’imo siwar bitih umahimaim bosair naatu ana sabuw rurubinih isah nuhin burumih.
30 Me ta ngetaimim taumattu ngeleka atoa, am ghe tam nongo usilaala God tale isaa too nau ang ghe lao sio, me ghaine ngam ghe ghaala alousiusiaane God, poli aIsraeli tee atoa laghe tam nongo usilaala.
30 Baise kwa Ufun Sabuw marasika God fanan kwasair, baise boun ana kabeber i’obaiyi kwa’i’itin, anayabin Israel sabuw fanan hisair.
31 Nim nongina avalua o, poli tale alousiusiaane God am ghe ghaaiela, aIsraeli etoa angila ghele liula viliira ta God, me aue ila tee la rooroo tani ghaa aalousiusiaane ateva God.
31 Naatu ef i ta’imon, kabeber nati kwakwabaib i boun Jews sabuw auman God i’obaiyih ti’i’itin.
32 Ta poli God ang ghe tau vella uunguaa nitam nongo usilainia va aue eakaravusu taumattu ngakapa atoa, me aue eapasunga alousiusiaane etaira akapa.
32 Anayabin sabuw etei hibifanasair isan God ibasit hifanasair, saise hai fanasairane etei’imak takabibirih.
33 — ausente —
33 Yowe! abifofofor men kafaita,
34 Nongina Uru ngai Manga ateva eaauliaa,
34 O yait Regah ana not iso’ob?
35 — ausente —
35 O yait God a sawar itin,
36 — ausente —
36 Anayabin sawar tutufin etei hai an i God,
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.