Lucas 11

Mussau-Emira Bible (EMI_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Kateva nau Iesu ghe looloo sae tale kateva voto, me nau ghe ruula, kateva kapuna disaepolo ghe uela etana va, “Vau eteva, uapasunga etaimami vaalua tani looloo sae, nongina Jon ghe aapasunga ta kapuna disaepolo atoa.”
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Iesu ghe uela etaira va, “Nau am looloo sae, am looloo sae avalua toko va,
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 — ausente —
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 — ausente —
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Iesu ghe mene uela etaira va, “Arova teva kapum ghele mae rekataa etam elomatuaa voo, me ughele laa kolomi mene teva kapum va, ‘Aghaloanna va utau mae verete kotolu,
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 poli kapughu eteva ekasu emasaula, me ange mae sio tanganueghi, me karikaaili righi inana etaghi va atau lao.’
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 “Arova kapum ateva ghele liu etam va, ‘Urau mene angunainaghi. Anga kavatila atamana ateae. Aghi me natughu etoa angami asekanuela. Atam rooroo tani totu va atau aatu voto ualoanna.’
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Aghaauliaa etaimim va karika aue ghele totu me ghele tau aatu verete, me poli uarrekana tani toka kookolomia, aue ghele totu, me ghele tau aatu voto akapaaili uaaloanna, poli karika upaapalata tani toka kookolomi nau ekapa atoa.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 “Aghaauliaa etaimim va am kolomi, me aue etau aatu, me am pae, aue am tara, me am mirimiri, aue atamana ateae eotia.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Lo atoa la kookolomi, la ghaaghaa, me lo atoa la paepae, la taatara, me atamana eotioti ta lo atoa la mirimiri.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 “Arova teva natum elooloo teva kko, aue ughele taula teva katuu etana?
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 O arova ghele loo teva otolu ghila, aue ughele tau lao teva onioni?
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 Am arova sesa gheegheleiaaimim, me am kilakila tani tau lao masi voto ta natuimim atoa, aue Tamaimim ateva epona liu aue etau sio Spirit Manga ateva oroiaata ta lo atoa la kookolomia.”
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Iesu ghe tiu vella raroai eteva tale taumattu ngateva ghe gheeleia me taumattu ngateva ghe tam samasama. Nau raroai eteva ghe kupi vulu ghoala taumattu ngateva, me ghe tiuaala tani sama, oroieili taumattu ngatoa laghe soghiaala ia o voto ateva Iesu ghe gheleiela.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Me katoa laghe ue va, “Etiutiu velu raroai etoa tale sarasarakaniaane Belsibul, kapuira namuu ia raroai etoa.”
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Me katoa laghe nim anna tani tootoonga Iesu. Laghe kookolomia tale righi aimatootoongana ngepona liu.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Me Iesu ghe kilakila nannaaira, me ghe uela etaira va, “Lo ateva ararimangali eaaipola, karika aue etoka liu, me lo ateva pamili eaaipola aue ila tee la ghaitiuaa.
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Arova ararimangalina ateva Satana eghaluevilau ia, vaalua aue etingina aitauaa? Aghaauliaa etaimim poli am ue va atiutiu velu raroai tale sarasarakaniaane Belsibul.
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Me arova atiutiu velu raroai tale ararina ateae Belsibul, kapuim atoa tani taumattu laghe tiutiu velu raroai tale ararina ateae see? Ila aue la ghele auliaa va inangari am auliaa kamena.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Ta poli arova atiutiu velu ta nimane God, eaapasunga va ararimangalina ateva God ang ghe sio mae ta ngetaimim.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 “Nau eteva lo ateva taumattu sarasarakana ia, me eposoposo ghinna niaiuvii, aue eaitara ngamasina alena ateva, me ghinnanina aue etoka amasina.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Me arova sarasarakanaaili eteva taumattu emae tee ghinna niaiuvii, aue euvia, me eghaa velu ekapa ghinna niaiuvii me eaikoita peina ta mene katoa taumattu.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 “Lo ateva karika kapughu ia, tau ngai ssateeghi ia, me lo ateva karika esaasausieghi tani atoka aitauaa, ia etani aatoka apolapola.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 “Nau sesa spiriti eteva ekasukasu vuli taumattu ngateva, ekasukasu ekapa see tale voto mallangona, epaepae teva voto aue eainoana etana. Va etam rooroo tani tara teva voto tani ainoana, ange ue va, ‘Amene oghi lao tale ale ateva aghe tokatoka etana.’
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 Nau ange laa rekataa sio va ange tarala alena ateva raarangisana ia, me elome masina tani toka etana,
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 liuna avalua o me aue emene kasu tani laa kolo ghaitu (7) sesa spiriti gheeleiaaira mene sesaaili. Me aue la kupi sso, me la sso toka tale ale ateva. Gheeleiaane taumattu ngateva esesaaili, elaulau llo gheeleiaane akasina.”
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Nau Iesu ghe aippooaa, me vause ateva ghe tokatoka teeila ghe sama anamuula, me ghe uela ta Iesu va, “Niarangise etokatoka ta lo ateva vause ghe kaaiola, me ghe ssuola.”
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Koronnaaili inangarim, me kinatama niarangise ta lo atoa la nongonongo me la uusilaa inangarina God.”
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Nau taumattu ngatoa ngeila ghe ooroi, Iesu ghe uela va, “Lo ateva oia vituu, karika va masi taumattu ngam, ta am anna nonga tani tara niaimatoonga. Saa ghe lutu teela Jona, ie nonga o niaimatootoongana ateva aue elutu.
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Nongina emua arau ta nau Jona, ia ghe aimatootoongana ta taumattu nge Ninive, aue enongina Natuna ateva Taumattu ngateva tale lo ateva oia vituu.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Tale nau niaisakei, aue Kuin nge Saot ateva etingina tee lo ateva oia vituu, me aue eue va sesa am, poli Kuin ateva ghe kasu emasaueilila tani mae nongo alomasaanganiaane Solomon, me lo ateva taumattu namuu ia ta Solomon ange toka teeiemla.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Aue taumattu nge Ninive atoa la tingina tale niaisakei eitauaa teeiem, me la ue va sesa am, poli aNinive atoa laghe nna ngaioghioghiaala, nau Jona ghe poppooaa etaira, me ia oia, lo ateva namuu ia ta Jona ange toka teeiemla.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 “Karika teva eaarokoti kuraane lam ateae va eaatoka aisulieinia, o eaakou rungainia tale teva aikaai manu,ta eaatokaie sae epona tale aitiitinginane ateva, me nau taumattu ngatoa la kupi sso, aue la rooroo tani tara mallangina ateva.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Matam alua emaamallangi vilikim. Arova matam va masina, vilikim akapaaili aue epasu tale mallanga ateva, va nau matam nge sesala, isaa akapa vilikim aue esaurorromiena.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Liuna avalua o me ukaarasi tani aimonomonosiaa, poli mallanga ateva etam karika va saurrom ia.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Liuna avalua o me arova vilikim akapaaili emallanga me karika mene teva tuku vilikim saurorromiena, isaa akapaaili aue emallanga, nonginaaili lam ateae emaamallanga etam.”
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Nau Iesu ghe ruula tani aippooaa, me kateva Paresi ghe koloala tani laa namanama tanganuena. Iesu ghe usiela me ghe lao sio tale tevoo ateva tani namanama.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Paresi eteva ghe soghiaala tani tara va Iesu ghe tam pora akasinala nimana, nongina gheeleiaaira Paresi etoa, me ghe nim namanama.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Me Vau eteva ghe uela etana va, “Am Paresi etoa, am porapora araarangisana uneimim kapa me pelete eleka, me elome etaimim kuruetuna am, me sesaaili iem.
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 Am alo kapakapa am! Am tam kilakila va lo ateva ghe gheleila eleka ghe ghelei teela elome?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Me am taula saa llo voto elome tale uneimim aikakkaai ta lo atoa karika peiira, me aue isaa akapaaili voto aue eraarangisana etaimim.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 “Aue esesaaili etaimim Paresi etoa, poli am tautau lao aiaasokolo tale lutu voto ghaunaaili am ghaaghaa eutana, me am kakkaluaa tani ghelei voto ghulughuluena me tani aielousiaa God. Am ghelei ekapa voto tani ghelei ghulughuluena voto, me tani aielousiaa God, me tee tani taula aiaasokolo.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 “Aue esesaaili etaimim Paresi etoa, poli am tani aloannaaili aitokatoka ngemua tale ale nivelu eitauaa, me am aloanna va taumattu ngatoa la souem me la ue va, ‘Elue talaua’ me ‘Elo sinaka’ etaimim tale maketi.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 “Aue esesaaili etaimim, ta am nongina liu niaikkaia ngateva taumattu ngatoa la kasukasu saoaa etana, me la tam kilakila va liu niaikkaia ia.”
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Kateva tau ngai aapasunga tale inangari nipaopao ghe liula, me ghe uela va, “Tisa, nau eteva uaauliaa isaa oia voto, uaauliaa teeiemami.”
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Am tau ngai aapasunga iem tale inangari nipaopao, aue esesaaili etaimim, poli inangariimim aanasaaili tale taumattu ngatoa tani aimuli tee, nongina am aatoka sae voto maamatanaaili ta katoa, me karika la rooroo tani sau, me karika am saasausila.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 “Aue esesaaili etaimim ta am atuutulu atu niaimatoonga tale liu niaikkaiaaira propete atoa, tuvuim atoa laghe uvi ematelala.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Am aaulia ngaotu va am masimasiaa saa voto tuvuim atoa laghe gheleila nau laghe uvi ematela propete atoa. Liuna avalua o me am atuutulu atu niaimatoonga tale pongasovuira.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 Liuna avalua o me tale aalomasaanganiaane God ghe uela va, ‘Aue asungi tau lao propete atoa me apostolo atoa, katoa aue la uvi saasakieinila, me katoa aue la uvi ematela.’
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Liuna avalua o me lo ateva oia vituu, aue la ghaa sesa ngaipolipoli mausi propete akapa atoa laghe uvi ematelala emua arau, tale aitiutiu tale kosa ateva,
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 ghe tiuaala ta matemateaane Eibol, me ghe mae sio ta Sekaraea, laghe uvi emateala tale mallome liu nighelei aiaavusuvusuena me tale rum manga atiulu. Aghaaulia ngakoronnaaili etaimim va lo ateva oia vituu aue eghaa sesa aipolipoli.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 “Aue esesaaili etaimim lo atoa alomasaangaaili iem tale inangari nipaopao, poli am ghe ghaa vella kii eteva tani ghaa alomasaanga, me am, karika am sosso, me lo atoa vara la kupi sso, am gheelei rungainila.”
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Me nau Iesu ghe kasu vulila ia o voto ateva me Paresi etoa me tau ngai aapasunga ngatoa tale inangari nipaopao laghe sessaieiliilala, me laghe kookolomi oroieili nikokkolomi.
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 Laghe sassaia tani nongo va ghe auliaa righi sesa inangari.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.