João 7

Mussau-Emira Bible (EMI_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Vara me Iesu ghe kasu seela eGalilii, me karika ghe aloanna tani sae eJiudia, poli aJiu etoa laghe anna tani uvi ematea.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Nau ang ghe aakalakalaa tani velu eitauaa me aJiu etoa laghe ghelei lutu ale kamekame.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Nengane atoa Iesu laghe ue etana va, “Kasula me usae eJiudia, me kapum disaepolo atoa aue la tara uunguaam ugheelei.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Lo ateva eanna va taumattu ngatoa la kilaia karika eaaisulia va egheelei voto. Liuna avalua o me emasina va ughelei tale tummatavanga me kosa akapa ateva aue ekilaio.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Nengane atoa laghe aulia ngavaluela o, poli ila tee karika laghe aaikaaiaa ta Iesu.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Iesu ghe uela etaira va, “Naughu karika ghe mae. Am nauimim etokatoka arau.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Taumattu tale kosa ateva oio karika aue la ssa teeiem. Aue esessaila nonga etaghi, poli aghaaulia ngaotu gheeleiaaira karika masina.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Am saela tale nivelu eitaua ngateae. Karika aue asae poli naughu karika ghe mae.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Ghe auliaala isaa o inangari, me ghe tokala eGalilii.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Vara nengana atoa laghe kasula tani sae tale nivelu eitaua ngateae, me Iesu ghe vira aimulila. Kasukasuaane karika toa laghe kilaiela, ghe nim kasu einaola tani sae.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Tale ia o nivelu eitaua ngateae, namuu ta aJiu etoa ngila ghe paepae Iesu, me laghe aikolomainie see va, “Eaa ia?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Ta polina me taumattu ngatoa ngila ghe auliuliueinia. Katoa laghe ue va, “Iesu masi taumattu ia.” Me katoa laghe ue va, “Enim kamekame taumattu ngatoa.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Karika teva ghe auliaa isaa o inangari ta mata ngoroi etoa, poli laghe maamatauta kapuira namu ngatoa aJiu etoa.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Laghe ghaa longotila tale ia o nivelu eitaua ngateae, me Iesu ghe tiuaala tani apasunga voto ta taumattu ngatoa tale ale ngeleka atiulu tale ale manga ateva.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Namuu ta aJiu etoa laghe soghiaala tani nongoa, me laghe ue va, “Vaalua me ekilakila oroi voto nau karika teva ghe apasungaala etana?”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Karika aghaapasunga nim nannaaghi. Voto aghaapasunga kanna lo ateva ghe sungieghila.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Arova teva eannaaili tani aimuli tee aloannaane God, aue ghele kila va voto aghaapasunga ekasukasu ta God, me karika va nim kalughu.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Lo ateva taumattu eauliaa nannaane enim aloanna tani ghelei ararina ateae, me lo ateva ealoanna tani tau sae ararina ateae lo ateva ghe sungiela, voto eaauliaa koronna, karika kamena.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Moses ghe tau aatu sio inangari nipaopao etaimim, me karika teva etaimim eaaimuli tee. Mausi saa me am anna tani uvi emateaghi?”
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Taumattu ngatoa laghe ue etana va, “Raroai eteva etam. See eanna tani uvio?”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Aghe gheleila kateva voto, me am ghe soghieiniela.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Moses ghe uela etaimim va am iso natuimim taita atoa (karika va tani Moses ghe auliaala, ta tuvuimim atoa). Me am isoisoila tale nau manga ateva.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Arova am rooroo tani iso aliki eteva tale nau manga ateva, tani nongo usilaa inangari nipaopao kanna Moses ghe auliaala, o vaalua esessaiem etaghi, poli aghe ghelei emasina akapala vilikina taumattu ngateva tee tale nau manga ateva?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Am rau mene auliaa gheeleia taumattu tale taataraimim, am ghelei niaisakei tale ghulughuluena salana.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Katoa tana taumattu nge Jerusalem laghe ue va, “Ia oia taumattu ngateva la paepaea tani uvia?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Tarala, epoppooaa ta mata ngoroi etoa, me karika la gheelei righi voto etana. Koti namu ngatoa la kilakila akoronna va ia Mesaea ia.
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Me iekai ita kilakila tanganuena, me Mesaea ngateva, karika aue ita kila va eaa tanganuena.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Iesu ghe aapasunga tale ale manga ateva, me ghe sama anamungailiila, me ghe uela va, “Am annaa vara am kilakilaieghi, me vara am kilakila tanganueghi. Aghi karika aghe mae sio tale aloaloannaaghi. Lo ateva ghe sungieghila koronna ia, me am, karika am kilakilaia.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Aghi akilakilaia, poli aghe tokatoka teeia, me ghe sungieghila tani sio.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Katoa taumattu laghe anna tani kuneia, me karika laghe roola tani kuneia, poli nauna karika ghe mae.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Oroi taumattu ghe aikaaiaala etana, me laghe ue va, “Arova Mesaea ngateva esio, koti voto aue eghelei aue elau llo ia oia taumattu ngateva egheelei?”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Nau Paresi etoa laghe nongola taumattu ngatoa laghe aissakeana, laghe lao sio tani tara namuu ta pristi etoa, ila me namuu ta pristi etoa laghe suula polisi etoa tani laa kune Iesu.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Me Iesu ghe uela etaira va, “Karika oroi nau aue atoka teeiem, me amene kasu tani sae ta lo ateva ghe sungieghila.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Aue am pae poieghi, me karika aue am taraieghi, poli voto ateva alao etana am karika am rooroo tani lao etana.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Taumattu nge Jiu etoa laghe tiuaala tani aikolomieinila va, “Eaa aue elao me karika aue ita taraia? Koti aue elao tale llo masaliki aGrik atoa la ghaaitoiaa, me katoa tani kapuita la tokatoka etana. Koti aue mene laa ghapasunga ta aGrik atoa.
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Saa malloeana inangarina nau eue va, ‘Aue am pae poieghi, me karika aue am taraieghi’, me ‘Voto ateva alao etana am karika am rooroo tani lao etana’?”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Airuuruu tale ia o nivelu eitaua ngateae, kinatama nauira ateva, Iesu ghe tinginala, me ghe sama anamungailiila me ghe uela va, “Lo ateva ukaakangngata tani ropi, umae etaghi me uropi.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Lo ateva eaikaaiaa etaghi, aue ateo ateae maulue ia aue eakalaa elome tale urunguitanina ateva, nongina Uru ngai Manga ateva eaauliaa.”
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Iesu ghe aauliaa Spirit Manga ateva va lo atoa la aikaaiaa etana aue la ghaaia. Isaa o nau Spirit Manga ateva karika ghe mae, poli God karika ghe tau sae Iesu.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Katoa taumattu laghe nongola isaa o inangari Iesu ghe aauliaa etaira me laghe uela va, “Koronna, taumattu ngateva oia, ia o propete ateva Moses ghe aulieiniela.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Mene katoa laghe ue va, “Ia oia taumattu ngateva Mesaea etana.” Mene katoa laghe ue va, “Karika va Mesaea ngateva aue ekasu eGalilii.
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Uru ngai Manga ateva eue va Mesaea ngateva aue elutu ta mangalina atoa Deivit, me aue elutu eBetlehem, ia o masalikina ia Deivit.”
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Taumattu ngatoa ghe ghalueilala tale ninannaa ta poli Iesu.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Katoa ngila ghe anna tani kuneia, me karika teva ghe roola.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Polisi etoa laghe laa rekata sio, me namuu ta pristi etoa me Paresi etoa laghe kolomilala va, “Vaalua me am tam maeaa sio Iesu?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Polisi etoa laghe liula me laghe uela va, “Karika teva taumattu erooroo tani aippooaa nongina taumattu ngateva okae.”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Me Paresi etoa laghe uela va, “Ae! Am tee ange kamekameam?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Ngam tarala va teva namuu ta aJiu etoa me Paresi etoa eaaikaaiaa etana?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Lo atoa la ghaikaaiaa etana karika la kilakila inangari nipaopao, me God ang ghe kasikienainilala.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Nikodimas, ia o ghe lao akasina sio ta Iesu, ie tee ghe tokatoka me ghe uela va,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Uneita inangari nipaopao eue va, ita rau mene ghelei righi voto ta teva taumattu, ita tani nongo mua va sa ateva ghe gheleiela.”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Me laghe uela etana va, “Koti io tee aGalilii io? Uriti Uru ngai Manga ateva, me utara va karika teva propete aue ekasu eGalilii.”
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Me laghe tiu reerekataala tani lao tanganueira.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.