Romanos 11
I T’an Dios (CTUBL) vs AAI
1 Mij c'ajtibeñetla, che' jini: ¿Tsa' ba chojquiyob ti Dios jini winicob x'ixicob i cha'año' bʌ Dios? Ma'anic. Come joñon i p'olbalon Israel ja'el, i p'olbalon Abraham, i p'olbalon Benjamín.
1 Ayu kwa abibatiyi: Kwanotanot Israel sabuw God kwahirih? Aiyabin! Ayu i Israel orot, Abraham ana rara’ane atufuw naatu au durun i Benjamin.
2 Dios ma'anic tsi' cʌyʌ i winicob tsa' bʌ i wʌn cʌñʌyob. ¿Mach ba la' wujilic chuqui tsi' yʌlʌ i Ts'ijbujel Dios cha'an Elías? Tsi' c'ajtibe Dios ti wocol t'an cha'an mi' contrajin israelob.
2 God ana sabuw marasika nowanamih rurubinih men kwahirihimih. Buk wanawanan efan ta’amaim Elijah Israel sabuw isah gam God iu kwanotanot?
3 Tsi' yʌlʌ: “C Yum, tsa'ix i tsʌnsayob x'alt'añob a cha'an. Tsa'ix i jemeyob i yajñib tac ba' ma' wʌq'uentel a majtan. C bajñel jax tsa' cʌleyon. Yom i tsʌnsañoñob”, che'en Elías.
3 “Regah ifefeyan eo, “Regah a dinab orot etei hirouw himorob sawar, naatu a sibor hai gemogem i etei hikwayam hihururuw hire, ayu akisu’umo kutatabuw ama’am. Naatu boun i tesisinaftobon ayu hinarabu ana morobomih.”
4 ¿Bajche' tsi' jac'be Dios? Tsi' yʌlʌ: “Wolij cʌntan ojlil i waxʌclujumbajc' (7000) winicob mach bʌ anic tsi' ñocchocoyob i bʌ ba'an Baal”, che'en.
4 Baise God Elijah iya’afut eo, “Ayu au bai’ufununayah sabuw etei seven thousand iyab Baal men hikwakwafir i tema’am.”
5 Che' ja'el c'ʌlʌl wʌle añob to israelob yajcʌbilo' bʌ i cha'an Dios ti' yutslel i pusic'al.
5 Ef i nati ta’imon boun emamatar. Sabuw matanta’amo iyab God ana manaw ana kabeberamaim rurubinih i tema’am.
6 Dios tsi' yajcayob ti' yutslel i pusic'al, mach cha'anic wen bʌ i melbalob. Tsa'ic i yajcayob cha'an wen bʌ i melbalob, jiñʌch i tojol i ye'tel, mach i majtanic.
6 I ana roubinen i manaw kabeber tafanamaim bat esisinaf. Men sabuw hai bowabowamaim. Anayabin God ana roubinen sabuw hai bowabowamaim na’itin narurubiniyih na’at, nati manaw kabeber i yabin en.
7 Ña'tan, che' jini, jini israelob ma'anic tsi' tajayob chuqui tsi' sajcayob. Jini yajcʌbilo' bʌ tsi' tajayob. Tsa' tsʌts'esʌbentiyob i pusic'al yaño' bʌ.
7 Ana itinin nati isan, Israel sabuw abisa isan hinot hinunuwet men hitita’urimih, baise sabuw matan ta God rurubinihiwat hinunuwih hitita’ur. Sabuw turin God ea’afih tainih gogor naatu dogoroh fokar.
8 Che' bajche' ts'ijbubil: “Dios tsi' yotsayob ti tonto c'ʌlʌl wʌle, cha'an ma'anic mi' c'otelob i wut, cha'an ma'anic mi' yubiñob t'an ti' chiquin”, che'en.
8 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
9 David ja'el tsi' yʌlʌ: “La' pʌntiyic ti yac yilal jini wen tac bʌ i cha'añob cha'an mi' chujquelob, cha'an mi' yajlelob, cha'an mi' tajob i q'uexol i mul.
9 Naatu David eo na’atube,
10 La' yajpic i wut cha'an ma'anic mi' c'otel. C'uchchocobeñob i pat ti pejtelel ora”, che'en.
10 Matah kubofafar, saise men hinanuw,
11 Mij c'ajtibeñetla, che' jini. ¿Tsa' ba i jats'ʌyob i yoc cha'an mi' junyajlel yajlelob? Ma'anic. Pero cha'an tsi' jats'ʌyob i yoc israelob tsi' tajayob i coltʌntel gentilob. Jini cha'an tsa' techbentiyob tsʌytsʌyña jax bʌ i pusic'al israelob cha'an tsa' coltʌntiyob gentilob, come yomob i coltʌntel ja'el.
11 Abibatiy maiye. Israel sabuw ah rusukun hire’er boro na’atuka hina’in? En anababatun! Baise boro hinamisir maiye. Anayabin i hai ra’iyemaim ef botawiy yawas gewasin na Ufun Sabuw hibai, isan imih Israel sabuw isah tibibobowen.
12 Mi tsi' tajayob chuqui wen pejtelel año' bʌ ti pañimil cha'an tsi' jats'ʌyob i yoc israelob, mi tsi' tajayob chuqui wen jini gentilob ja'el cha'an tsi' sʌtʌyob chuqui wen jini israelob, c'ax cabʌl mi caj i tajob chuqui wen che' mi' cha' ochelob.
12 Jew sabuw hai kakafihimaim baigegewasin gagamin tit tafaram etei ebaib. Naatu i ayubih ana kasiyomaim Ufun Sabuw baigegewasin gagamin na’in suware tebaib. Imih Israel sabuw moumurih na’in hinarur ana veya baigegewasin i boro gagamin na’in hinab.
13 Mic pejcañetla gentilet bʌ la, come chocbilon majlel ti subt'an ti' tojlel gentilob. Mic ña'tan wen ñuc que'tel.
13 Boun i kwa Ufun Sabuw isa ao. Ayu iti na’atube kwa Ufun Sabuw a tur abarayan ana ma’am, ayu iti bowabow wanawananamaim boro anasinaftobon anabow gewas.
14 Come ti pejtelel c pusic'al com c techbeñob tsʌytsʌyña bʌ i pusic'al c pi'ʌlob cha'an mij coltan lamital cha'an mi' tajob i wenlel ti Dios.
14 Saise imaim anotanot au sabuw Jew hita’it ra’ahu hinanugigir ibo hinan yawas hinab.
15 Mi cabʌl tsi' tajayob i coltʌntel ti Dios jini gentilob che' bʌ tsi' tʌts'ʌyob i bʌ jini israelob, ¿chuqui mi caj i yujtel che' mi' cha' melob i bʌ yic'ot Dios jini israelob? Mi caj i cha' cuxtʌyelob jini chʌmeño' bʌ.
15 Anayabin Jew sabuw kouh God hibitinimaim, tafaram wanawanan sabuw God ana rakit hima’am botabirih hina bairi hitounuw. Imih God sabuw bairi tibitounuw ana veya, ana itinin i sabuw murumurubih bow na yawas ebitih maiye na’atube.
16 Come jini Abraham yic'ot jini x'alt'anob, i cha'añobʌch Dios. Che' ja'el i p'olbalob, come mi ch'ujul i wi' te', che' ja'el i c'ʌb tac.
16 Rafiy kafuf imasib reban sibor kuyayara’ah, kafuf tutufin etei i kakafiyin matar, naatu ai wairoron turin God ana sibor inabitin na’at, famefamen auman i nowan himatar.
17 Tsa' jajqui loq'uel lamital i c'ʌb te'. Jatet i c'ʌbet yambʌ olivo te' mach bʌ anic i c'ʌjñibal, yilol jach bʌ tsa' coli ti mate'el. Tsa' otsʌntiyet ba' tsa' jajqui loq'uel i c'ʌb. Tsa' taja a p'ʌtʌlel ti' wi' yic'ot ti' yetsel jini wen bʌ olivo te'.
17 Kwa Ufun Sabuw a’itinin i kutor olive famefamen na’atube. Baise hi’afuw umatanum olive famenamaim hituwituw hikuboubunih hiyen, imih boun kwa i Jew sabuw hai yasisir turin kwabai kwabiyasisir.
18 Mach a sub a bʌ ti ñuc ti' contra i c'ʌb te' tsa' bʌ jajqui loq'uel. Mi tsa' subu a bʌ ti ñuc, ña'tan ma'anic wola' wʌq'uen i p'ʌtʌlel i wi' tac jini te'. Jini i wi' tac mi' yʌq'ueñet a p'ʌtʌlel.
18 Isan imih sabuw nati ai famehibe hi’afuw hire’ere men kwananuw furuwih kwani’o’orotomih. Anayabin kwa i ai famefamen, naatu ai famen ana fair i ai anane ana fair ebaib.
19 Mi caj a wʌl: Tsa' jajqui loq'uel lamital i c'ʌb tac cha'an mi mejlel cotsʌntel, che'et.
19 Kwa boro iti na’atube kwanao, “Ai famen hi’afuw hisaroun, imih ayu boro i ana efanin anab hinitutuwu.”
20 Melelʌch. Tsa' jajqui loq'uel come ma'anic tsi' ñopoyob. Jatet ma' cʌytʌl ba' ochemet cha'an jach tsa' ñopo. Mach a q'uel a bʌ ti ñuc. Cha'len bʌq'uen.
20 Nati i turobe. Nati sabuw ai famehibe hi’afuw hibisaroun, anayabin men hitumatum, kwa i kwaitumatum imih kwana hai efan kwabai. Baise nati isan men kwanio’oro’ot.
21 Dios tsi' jacʌ loq'uel lamital jini mero i c'ʌb te'. Mach to'o che'ic jach tsi' q'uele. Mach to'o che'ic jach mi caj i q'uelet ja'el.
21 Anayabin Jew sabuw i ai famen anababatun men yawananih, baise e’afuw isaroun, imih kwa auman boro men nayawanan nihamiy kwanama’amih.
22 Ña'tan, che' jini, i yutslel i pusic'al Dios yic'ot i mich'ajel. Ña'tan i mich'ajel ti' tojlel jini tsa' bʌ yajliyob. Ña'tan i yutslel i pusic'al ti a tojlel mi xuc'ul ma' wajñel ti' yutslel i pusic'al. Machic jini, jatet ja'el mi caj a tsejpel loq'uel.
22 Imih God ana kabeber naatu ana yaso’ar hairi kwana’itin. Sabuw iyab kakafin sinafuyah God nati sabuw isah i yan esoso’ar, baise kwa isa i ekakabeber. Naatu i ana kabeberamaim kwanama’am na’at i mar etei ana gewasin kwanama. Baise men imaim kwanama’am kwa i boro na’afuw nabosairi kwanatit.
23 Jini tsa' bʌ jajqui loq'uel mi caj i cha' otsʌntelob mi tsi' sutq'uiyob i bʌ cha'an mi' ñopob Dios, come Dios mi mejlel i cha' otsañob.
23 Sabuw nati hinamatabir maiye hinabusuruf God hinabitumitum, boro nabow hai efanamaim naya. Anayabin God ana fair ema’am karam boro nasinaf.
24 Jatetla tsa' otsʌntiyetla ti jini wen bʌ olivo te' anquese tsa' tsejpiyetla loq'uel ti juntejc olivo te' mach bʌ anic i c'ʌjñibal, yilol jach bʌ tsa' coli ti mate'el. Mi tsa' mejliyetla ti ochel che' mach i c'ʌbeticla, isujm mi mejlel ti cha' ochel jini mero i c'ʌb olivo te' tsa' bʌ jajqui tac loq'uel.
24 Kwa Ufun Sabuw, kwa i kaiyar olive famen na’atube kwama’am hi’afuw kwana umatanum olive famenamih hitutuwi. Naatu Jew sabuw i umatanum olive na’atube. Isan imih God karam ai famefamen anababatun hitagagagir ti’inu’in boro nabow nitutuwen maiye.
25 Hermanojob, yom mi la' ña'tan jini t'an mach bʌ tsictiyemic ti yambʌ ora, ame ñuquic mi la' lon q'uel la' bʌ ti la' bajñel pusic'al. Tsa' tsʌtsayob i pusic'al lamital israelob jinto ts'ʌcʌl mi' yochelob jini gentilob.
25 Ayu akokok iti tur ana kirikirifot i kwanaso’ob gewas, saise men kwa akis not wairafih kwanarouw kwana’omih. Israel sabuw afa dogoroh i fokar, imih boro nati na’atube hinama nanan Ufun Sabuw runamih hio ana fofonin hinan hinarun.
26 Che' jini, pejtelel israelob mi caj i coltʌntelob che' bajche' ts'ijbubil: “Tal juntiquil xColtaya loq'uem bʌ ti Sion. Mi caj i jisʌben i jontolil i p'olbal Jacob.
26 Ef iti na’atube namatar saise Israel sabuw etei boro niyawasih, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo.
27 Jiñʌch xuc'ul bʌ c t'an tsa' bʌ c subeyob mu' bʌ caj i ts'ʌctiyel che' mic loc'sʌbeñob i mul”, che'en Dios.
27 “Naatu
28 Wʌle jini israelob woli' contrajiñob Dios cha'an jini wen t'an cha'an mi' tajob i coltʌntel jini gentilob, pero c'uxbibilob ti Dios, come i p'olbalob Jacob.
28 Israel sabuw hina God ana rakit na’atube himatar, saise Tur Gewasin kwa Ufun Sabuw isa tan. Baise Israel i God ana rourubinen sabuw, imih God ebiyabuwih anayabin uwahinah oro’orot wabih gagamin.
29 Dios ma'anic mi' q'uextan i pusic'al che' mi' yʌq'ueñonla lac majtan. Ma'anic mi' q'uextan i pusic'al che' mi' pʌyonla.
29 God men kafa’imo siwar bitih umahimaim bosair naatu ana sabuw rurubinih isah nuhin burumih.
30 Ti yambʌ ora jatetla ja'el tsa' la' ñusa Dios. Wʌle tsa'ix p'untʌntiyetla cha'an ma'anic tsi' ñopoyob israelob.
30 Baise kwa Ufun Sabuw marasika God fanan kwasair, baise boun ana kabeber i’obaiyi kwa’i’itin, anayabin Israel sabuw fanan hisair.
31 Pero wʌle jini israelob tsa' bʌ i ñusayob Dios mi mejlel i cha' p'untʌntelob che' bajche' tsa' p'untʌntiyetla.
31 Naatu ef i ta’imon, kabeber nati kwakwabaib i boun Jews sabuw auman God i’obaiyih ti’i’itin.
32 Dios tsi' cʌyʌyob ti mulil pejtel winicob x'ixicob cha'an mi' pʌsbeñob i yutslel i pusic'al ti pejtelelob.
32 Anayabin sabuw etei hibifanasair isan God ibasit hifanasair, saise hai fanasairane etei’imak takabibirih.
33 Wen cabʌl i yutslel i pusic'al Dios. Ma'anic i p'isol i ña'tʌbal yic'ot i pusic'al. Mach mejlic laj cʌmben i ña'tʌbal. Mach mejlic lac ch'ʌmben isujm jini mu' bʌ i mel.
33 Yowe! abifofofor men kafaita,
34 ¿Am ba majch tsi' cʌmbe i pusic'al Dios? ¿Am ba majch tsi' cʌntesa?
34 O yait Regah ana not iso’ob?
35 ¿Am ba majch tsi' yʌq'ue Dios i majtan cha'an mi' cha' ch'ʌm i q'uexol?
35 O yait God a sawar itin,
36 Come ch'oyol ti Dios pejtelel chuqui tac an. Ti pejtelel cʌntʌbil i cha'an Dios. I cha'añʌch Dios ti pejtelel. La' sujbic i ñuclel Dios ti pejtelel ora. Amén.
36 Anayabin sawar tutufin etei hai an i God,
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.