Mateus 26

Hmooh hmëë he- ga-jmee Jesucristo; Salmos (CHZNTPS) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Maˉlaꜙ baˊ maˉkwaꜘ Jesús läꜙjëꜙ juuˈ ja̱ˉ, gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ jnäähˈ discípulo kya̱a̱yꜗ:

¹ Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,

² —Maˉñehˊ baˊ hnähꜘ, naꜗ jeeˊ to̱ˈ jmɨɨˋ maˉlaꜗ jmɨɨˊ heˉ ku̱hˉ dsaˉ borrego mähꜗ. Jeeˊ ja̱ˉ ngëëꜗ dsaˉ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ mahꜗ tä̱ä̱yꜙ dsohꜘ hmaˉcruꜚ.

² “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”

³ Maˊja̱ˉ gaꜙku̱hꜗ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉgyʉʉhˊ nëˊtaˊ kihˈ Caifá, jmiˉdsaˉ hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ.

³ Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.

⁴ Mahꜗ gaꜙta̱a̱yhˋ juuˈ kweeˉ, haˉ läꜙ jeeˊ sa̱a̱yhˈ Jesús kya̱a̱hˊ juuˈ taˉjuuˈ mahꜗ jngëëyhꜗ.

⁴ Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.

⁵ —Saꜙ leꜘ ka̱a̱hˊ jnihꜘ jeeˊ jmɨɨˊ laˉ, mahꜗ saꜙ chiˊjwa̱a̱ꜗ dsaˉ jeeˊ jwɨɨˉ laˉ —gaꜙjäyhꜘ.

⁵ Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”

⁶ Maˊ gyaˈ Jesús kaˉlähꜘ jeeˊ jwɨɨˉ Betania chaˊnehꜙ kihꜗ Simón hi̱ˉ maˊ dsaahˊ dsooˊ hmihꜗ høøꜚ.

⁶ Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,

⁷ Jeeˊ ja̱ˉ gyayꜗ kuhˉhɨ̱yh˜, maˊ gaꜙllooꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ maˊ kye̱ˉ ko̱o̱ˉ sëꜗ alabastro heˉ haaˊ jmɨɨˉ miˉjwɨɨˉ heˉ kye̱e̱ꜘ hmoohˈ. Mahꜗ gaꜙhuuyꜗ lleˊ Jesús.

⁷ mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.

⁸ Maˊ gaꜙjëëˊ jnäähꜗ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉmëꜘ heꜘ, gaꜙläꜙlle̱e̱ꜘ jnäähˈ, mahꜗ gaꜙjähˊ jnäähꜗ:

⁸ Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.

⁹ Lluꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ gaꜙhnɨɨyꜘ goˉte˜ baˊ mahꜗ kuuˊ ja̱ˉ maˊ kwëëyhˈ hi̱ˉ täˉñeeꜘ.

⁹ Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”

¹⁰ Pero gaꜙläꜙkyʉʉh˜ Jesús hʉʉˊdsëˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ, heˉja̱ˉ gaꜙsɨɨyhꜙ jnäähˈ:

¹⁰ Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.

¹¹ Jëëhꜘ, läꜙ maˉtä̱ä̱hˊ naˉ baˊ hi̱ˉ täˉñeeꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ. Pero jnäꜘ, moꜙsoꜙ gyanˋ kiˉwëëꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ.

¹¹ Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.

¹² Kya̱a̱hˊ heˉ maˉhu̱u̱yˉ jnäꜘ jmɨɨˉ miˉjwɨɨˉ, heˉ maˉmiˉllu̱u̱yꜗ jnäꜘ jä̱ä̱ꜗ baˊ laˉ, ja̱ˉgaˊ ha̱a̱ˈ dsaˉ jnäꜘ.

¹² Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.

¹³ Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ jeeˊ kwaˈ dsaˉ juˈhmëëꜘ kinꜙ, läꜙchaˉ juuˈ haˉ läꜙko̱o̱ˉ maˉjmeeꜘ dsaˉmëꜘ laˉ, mahꜗ läꜙja̱ˉ läˉdsooh˜ dsëꜗ dsaˉ kiyhꜗ.

¹³ Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”

¹⁴ Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, ja̱a̱ˉ dsaˉkya̱a̱hˊ jnäähꜗ hi̱ˉ che̱e̱ˉ Juda Iscariote ngooyꜗ kihꜗ dsaˉka̱a̱hˊ kya̱a̱ˈ jmiˉdsaˉ.

¹⁴ Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,

¹⁵ Mahꜗ gaꜙjäyhꜘ:

¹⁵ naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.

¹⁶ Heˉja̱ˉ gaꜙløøꜗ Juda hnoohˉ haˉ läꜙ jmeeyꜗ mahꜗ ngëëyꜗ Jesús jaˊgooˉ dsaˉ heꜘ.

¹⁶ Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.

¹⁷ Toˉnëˊ jmɨɨˊ heˉ gaꜙløøꜗ dsaˉta̱a̱hˋ dsaˉ jmeeyꜙ jmɨɨˊ kuyhˉ heˊñiihꜚ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ levadura, gaꜙyaꜙjä̱hꜙ jnäähˈ kooꜘ kihꜗ Jesús mahꜗ gaꜙngɨɨˊ jnäähꜗ juuˈ kiyhꜗ:

¹⁷ Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”

¹⁸ Heˉja̱ˉ gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ jnäähˈ:

¹⁸ Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”

¹⁹ Heˉja̱ˉ gaꜙnøøꜗ jnäähˈ läꜙko̱o̱ˉ madaꜚ heˉ gaꜙjmeeꜘ Jesús kya̱a̱ꜗ jnäähˈ hiꜙ gaꜙmiꜙlluˋ jnäähꜗ jeeˊ gaꜙkuyhˉ maꜙnʉʉꜙ.

¹⁹ Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.

²⁰ Maˊ gaꜙnʉʉˉ jmɨɨˊ ja̱ˉ, gaꜙgyaˉ Jesús nëˊ naˊmes˜ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ jnäähˈ.

²⁰ Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.

²¹ Taˊko̱ˉji̱i̱hˈ maˊ tøøhˊ jnäähꜗ kihˉhi̱hˉ jnäähˈ, gaꜙjähꜘ Jesús:

²¹ Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”

²² Peerꜙ jaꜗ meehˉ dsëˉ jnäähˈ maˊ gaꜙnʉʉˊ jnäähꜗ juuˈ ja̱ˉ, mahꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jnäähˈ gaꜙngɨɨˊ jnäähꜗ juuˈ kiyhꜗ:

²² Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”

²³ Heˉja̱ˉ gaꜙje̱e̱hˉ Jesús juuˈ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ:

²³ Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.

²⁴ Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ, Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ leꜘ kiyhꜗ läꜙko̱hꜘ maˉnaˉsɨɨˉ. Pero jwɨɨ˜ dsaˉ hi̱ˉ ngëë˜ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. Lluꜗ gaˊ laˈ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ heꜘ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ gaꜙläꜙcha̱a̱yꜙ goˉte˜ baˊ.

²⁴ Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”

²⁵ Ja̱ˉgaˊ, gaꜙje̱e̱hˉ Juda hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ Jesús, gaꜙjäyhꜘ:

²⁵ Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”

²⁶ Ko̱ˉji̱i̱hˈ tä̱ä̱yhˊ kuyhˉ, gaꜙka̱ꜗ Jesús heˊñiihꜚ mahꜗ gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio. Maˉngëëꜘ maˉkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio, gaꜙlla̱a̱yꜗ heˊñiihꜚ ja̱ˉ, mahꜗ gaꜙkwëëyhꜗ jnäähˈ, gaꜙjäyhꜘ:

²⁶ Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”

²⁷ Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ gaꜙka̱yꜗ waˊkyaahˊ, gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio, ja̱ˉgaˊ gaꜙkwëëyhꜗ jnäähˈ, gaꜙjäyhꜘ:

²⁷ Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.

²⁸ Jëëhꜘ, heˉ laˉ naˉ jmaˉ kinꜙ heˉ kya̱a̱hˊ jmeeˈ Dio ko̱o̱ˉ hmoohˊ hmëëꜘ. Heˉja̱ˉ tʉ̱ʉ̱ꜙ jmaˉ kinꜙ kihꜗ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ mahꜗ dsaˉcheˋ dsoˊkyeˉ kiyhꜗ.

²⁸ Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.

²⁹ Läꜙlaˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, moꜙsoꜙ huhˋ gaˊ jnäꜘ jmɨhˈ mɨˈjëhꜗ maˉä̱ä̱ˉ, läꜙji̱i̱hˈ lloo˜ jmɨɨˊ huhnˋ kaˉlähꜘ läꜙhmëëꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ jeeˊ jmeeˈ Tääˋ kya̱a̱nꜙ hihꜙ —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ.

²⁹ A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”

³⁰ Maˉngëëꜘ maˉhäˊ jnäähꜗ kihꜗ Dio, gaꜙnøøꜗ jnäähˈ taꜙ mohꜘ Olivo.

³⁰ Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.

³¹ Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ jnäähˈ:

³¹ Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,

³² Pero gaˊ maˉläˉji̱i̱hnˋ kaˉlähꜘ, hi̱i̱ꜚ jnäꜘ nɨɨnˋ naˊjä̱ä̱nˋ hnähꜘ taꜙ Galilea.

³² Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”

³³ Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Peeˊ:

³³ Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”

³⁴ Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ Peeˊ:

³⁴ Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”

³⁵ —Maꜙkeꜙ gaꜙju̱u̱nꜗ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hneˉ, saꜙ jwahnꜚ läꜙnaˉ —gaꜙjähꜘ Peeˊ.

³⁵ Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.

³⁶ Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, gaꜙnøøꜗ jnäähˈ kya̱a̱hˊ Jesús ko̱o̱ˉ jeeˊ che̱e̱ˉ Getsemaní. Maˊ gaꜙllaꜙnøøꜗ jnäähˈ jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙsɨɨyhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ jnäähˈ:

³⁶ Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”

³⁷ Gaꜙjä̱ä̱yꜗ maꜙlaꜙ Peeˊ, kya̱a̱hˊ läꜙu̱u̱ꜘ jo̱o̱ꜘ Zebedeo baˊ. Cha̱hꜘ baˊ jaˈ meehˉ dsëyꜗ hiꜙ cha̱a̱yˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ.

³⁷ Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at

³⁸ Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

³⁸ iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”

³⁹ Ja̱ˉgaˊ ngooˈ Jesús miihˉ gaˊ taꜙ chaˊnëˊ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙju̱u̱yhꜗ jnëyˊ mahꜗ gaꜙjlu̱u̱yꜗ lleyˊ läꜙ gaꜙtëꜘ hwaꜗ, gaꜙchu̱u̱yꜘ kya̱a̱hˊ Dio:

³⁹ Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"

⁴⁰ Maˊ ja̱hˈ Jesús kaˉlähꜘ jeeˊ maˊ tä̱ä̱hˊ discípulo kya̱a̱yꜗ, gaꜙjëëyꜗ maˉnaˉgwɨ̱ɨ̱yˉ. Heˉja̱ˉ gaꜙsɨɨyhꜙ Peeˊ:

⁴⁰ Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?

⁴¹ Waˊ naˉnëhˊ hnähꜘ, ngɨɨˊ hnähꜘ kyahꜗ kihꜗ Dio mahꜗ saꜙ le̱hꜙ heˉ hlɨɨhˈ hnähꜘ. Hnøøꜗ baˊ jmɨˉlleꜘ jnänˋ kwaˈ beꜘ. Pero jmɨˉngoꜗ jnänˋ saꜙ be̱e̱ꜘ —gaꜙjäyhꜘ.

⁴¹ Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”

⁴² Ngooyꜗ kaˉlähꜘ naˊchu̱u̱yˊ kya̱a̱hˊ Dio jeeˊ gaꜙtëꜘ to̱ꜗ ji̱i̱h˜:

⁴² Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”

⁴³ Maˊ ja̱yhˈ kaˉlähꜘ, gaꜙjë̱ë̱yꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ maˉnaˉgwɨ̱ɨ̱ˉ. Jëëhꜘ, läꜙgwɨ̱ɨ̱yꜙ jwërte.

⁴³ Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.

⁴⁴ Ngooꜗ Jesús kaˉlähꜘ läꜙhmëëꜘ jeeˊ gaꜙtëꜘ hnëˉ ji̱i̱h˜ naˊchu̱u̱yˊ kya̱a̱hˊ Dio, ja̱ˉbaˊ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ maˉhlëëyhꜘ jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉ.

⁴⁴ Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.

⁴⁵ Maˊ ja̱yhˈ kaˉlähꜘ jeeˊ maˊ tøøhˊ jnäähꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ jnäähˈ, gaꜙsɨɨyhꜙ jnäähˈ:

⁴⁵ Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.

⁴⁶ Nooˉ hnähꜘ, mahꜗ maꜙnøønˋ. Maˉngooꜗ yaˉjä̱hꜙ hi̱ˉ ngëëꜗ jnäꜘ —gaꜙjäyhꜘ.

⁴⁶ Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”

⁴⁷ Llaꜙ gyihꜗ juuˈ ja̱ˉ maˊ jaˈ Juda, ja̱a̱ˉ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ dsaˉkya̱a̱hˊ jnäähꜗ. Jayꜗ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ nääꜗ dsaˉ, hi̱ˉ maˊ kye̱ˉ ñeˈ, hi̱ˉ maˊ kye̱ˉ hmaˉ, läꜙhihꜙ kihꜗ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ dsaˉka̱a̱hˊ kya̱a̱ˈ jmiˉdsaˉ, kya̱a̱hˊ dsaˉgyʉʉhˊ.

⁴⁷ Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.

⁴⁸ Juda hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ Jesús, jä̱ä̱ꜗ gaꜙta̱a̱yhˉ dsaˉ heꜘ juuˈ:

⁴⁸ Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”

⁴⁹ Heˉja̱ˉ jayꜗ chu̱hꜙ kihꜗ Jesús.

⁴⁹ Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.

⁵⁰ Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

⁵⁰ Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.

⁵¹ Pero ja̱a̱ˉ dsaˉkya̱a̱hˊ jnäähꜗ, gaꜙsëëyhꜗ ñeˈ gaꜙjmeeyꜘ dsooˊ kihˈ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ taˊheꜗ kihꜗ jmiˉdsaˉ jø̱ø̱hˈ. Gaꜙku̱yꜘ loˉgwaˊ.

⁵¹ Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.

⁵² Heˉja̱ˉ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ:

⁵² Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.

⁵³ ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ, leꜘ baˊ ngɨɨnˊ kihˈ Tääˋ kya̱a̱nꜙ, mahꜗ läꜙcha̱hꜘ laˉ che̱e̱yꜗ kinꜙ gyaꜙto̱ꜘ nääꜗ ángele?

⁵³ O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.

⁵⁴ Pero cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ gaꜙlaꜗ, ¿haˉ baˊ laꜙ läꜙteꜗ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio, jeeˊ lleˋ läꜙjëꜙ heˉ ä̱ä̱ˉ jmɨɨˊ leꜘ?

⁵⁴ Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”

⁵⁵ Ja̱ˉbaˊ hor˜ ja̱ˉ, gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙso̱o̱hꜗ kiyhꜗ:

⁵⁵ Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?

⁵⁶ Pero läꜙjëꜙ heˉ laˉ lleˋ kihˈ leꜘ mahꜗ läꜙteꜗ juuˈ heˉ gaꜙsɨɨꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio —gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ.

⁵⁶ Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.

⁵⁷ Läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ, läꜙ maˊ gaꜙsa̱a̱yhꜗ Jesús, naˊjä̱ä̱yˉ chaˊnëˊ Caifá hi̱ˉ maˊ kye̱ˉ nëˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ. Jeeˊ ja̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jø̱ø̱˜ ko̱ˉjø̱hꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉgyʉʉhˊ.

⁵⁷ Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.

⁵⁸ Pero Peeˊ ʉ̱ʉ̱ꜘ baˊ ngooyˈ lle̱e̱yˋ kaahˋ kihˈ Jesús, läꜙ gaꜙtëꜘ hoˊhneꜚ nëˊtaˊ kihˈ jmiˉdsaˉ jø̱ø̱hˈ heꜘ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙheꜗ Peeˊ gaꜙjmeeyꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ pooˉ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jeeˊ ja̱ˉ, maˊ jëëy˜ haˉ läꜙ hɨɨꜗ juuˈ ja̱ˉ.

⁵⁸ Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.

⁵⁹ Läꜙjë̱ë̱ꜙ jmiˉdsaˉ ka̱a̱hˊ kya̱a̱hˊ dsaˉgyʉʉhˊ, kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ taˊ, maˊ hnaayhˉ dsaˉ hi̱ˉ maˊ bä̱ä̱hꜙ Jesús kya̱a̱hˊ juuˈ taˉjuuˈ, läꜙjwëꜘ jeeˊ maˊ jngɨɨyhˈ kihꜗ.

⁵⁹ Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.

⁶⁰ Pero saꜙ gaꜙjmääꜘ juuˈ kiyhꜗ, maꜙkeꜙ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ maˊ bä̱ä̱hˉ dsihꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ taˉjuuˈ. Kya̱a̱hˊ jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ gaˊ, gaꜙllaꜙnääꜗ gaˊ u̱u̱ˈ hi̱ˉ kye̱ˉ juuˈ taˉjuuˈ,

⁶⁰ Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.

⁶¹ gaꜙjäyhꜘ:

⁶¹ hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”

⁶² Heˉja̱ˉ gaꜙnooˉ jmiˉdsaˉ hi̱ˉ maˊ kye̱ˉ nëˊ heꜘ, gaꜙngɨɨyꜘ juuˈ kihꜗ Jesús:

⁶² Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”

⁶³ Pero saꜙ gaꜙngɨɨꜘ goˉte˜ Jesús. Ko̱o̱ˉ kaˉlähꜘ gaꜙjähꜘ jmiˉdsaˉ jø̱ø̱hˈ heꜘ sɨɨyhꜙ:

⁶³ Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.

⁶⁴ —Hneˉ baˊ maˉjähˊ. Hiꜙ chaˉ gaˊ ko̱o̱ˉ heˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ. Naꜗ taꜙ chaˊnëˊ jë̱ë̱hˈ hnähꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ gyaꜗ jwooˈ raˉllu̱u̱ꜗ kihꜗ Dio Jø̱ø̱hꜗ, hiꜙ jë̱ë̱hˈ hnähꜘ jä̱yhꜘ kaˉlähꜘ jeeˊ jniiꜘ hiiꜘ gyʉʉhˈ —gaꜙjähꜘ Jesús.

⁶⁴ Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”

⁶⁵ Heˉja̱ˉ läꜙ maˉkye̱hˊ ja̱ˉ jmiˉdsaˉ jø̱ø̱hˈ heꜘ hmɨɨhˉ kihꜗ gaꜙgɨɨyꜗ, gaꜙjäyhꜘ:

⁶⁵ Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,

⁶⁶ ¿Heeˉ jwahꜘ hnähꜘ? —gaꜙjähꜘ dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱ꜗ jmiˉdsaˉ heꜘ.

⁶⁶ kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”

⁶⁷ Läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ gaꜙtiˊ gaꜙhñeyꜗ moˉnëˊ Jesús. Gaꜙki̱i̱ꜘ gaꜙjnooyꜗ kiyhꜗ.

⁶⁷ Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,

⁶⁸ Mahꜗ maˊ jäyhꜘ:

⁶⁸ hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”

⁶⁹ Hoˊhneꜚ ja̱ˉ maˊ gyaˈ Peeˊ, maˊ jaˈ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ taˊ kihˈ jmiˉdsaˉ jø̱ø̱hˈ heꜘ, mahꜗ gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ:

⁶⁹ Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”

⁷⁰ Toꜙloꜙ nëˊ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ gaꜙhmäꜘ Peeˊ juuꜗ, gaꜙjäyhꜘ:

⁷⁰ Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”

⁷¹ Läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ yaꜙhë̱ë̱ꜗ Peeˊ naˊnooyˉ läꜙ gaꜙtëꜘ hoˊhaahˊ jeeˊ dsaˉta̱a̱hˋ dsaˉ. Jñahꜘ dsaˉmëꜘ gaꜙjë̱ë̱yꜗ, mahꜗ gaꜙsɨɨyhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jeeˊ ja̱ˉ:

⁷¹ Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”

⁷² Ko̱o̱ˉ kaˉlähꜘ gaꜙjuuꜗ Peeˊ, gaꜙtä̱ä̱yˉ Dio:

⁷² Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”

⁷³ Ko̱ˉhwëëꜘ gaˊ ja̱ˉ, gaꜙjähꜘ dsaˉ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙsɨɨyhꜙ Peeˊ kaˉlähꜘ:

⁷³ Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”

⁷⁴ Heˉja̱ˉ gaꜙløøꜗ Peeˊ hlëëhꜙ kya̱a̱hˊ dsoˊjwɨɨꜘ hiꜙ gaꜙtä̱ä̱yˉ Dio:

⁷⁴ Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.

⁷⁵ Ja̱ˉgaˊ gaꜙläꜙdsooh˜ dsëꜗ Peeˊ juuꜗ heˉ gaꜙjähꜘ Jesús gaꜙsɨɨyhꜙ jä̱ä̱ꜗ: “Jä̱ä̱ꜗ, ja̱ˉgaˊ hoohˈ chaahˊ dsooˈ, hnëˉ ji̱i̱h˜ maˉhmähˊ juuˈ heˉ saꜙ kyu̱u̱hꜙ jnäꜘ.”

⁷⁵ Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Mateus 26 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →