Atos 2
Hmooh hmëë he- ga-jmee Jesucristo; Salmos (CHZNTPS) vs AAI
1 Läꜙ maˊ gaꜙtëꜘ jmɨɨˊ Pentecosté, maˊ tä̱ä̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ ko̱o̱ˉ baˊ chaˊnehꜙ.
1 Pentecost ana veya na tit, etei’imak hiru’ay efan ta’imonamaim hima.
2 Niꜙ juuˈ gaˊ saꜙ chaˉ, gaꜙhi̱i̱ˊ gooˉ gyʉʉhˈ läꜙ hi̱i̱ˊ lleꜘ täꜘ heˉ gaꜙngëëꜘ läꜙ gaꜙdsaꜗ chaˊnehꜙ jeeˊ maˊ tä̱ä̱yhˊ ja̱ˉ.
2 Naniyan meyemeye yaurabad nidun wowogabe marane rena bar hima’am imaim run awan karatan.
3 Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙläꜙjnäꜘ nëˊ kihˈ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱yˉ heˉ laꜗ läꜙko̱hꜘ mɨˈjeˉ heˉ hë̱ë̱ꜙ.
3 Naatu abisa hi’i’itin i wairaf orot menan na’atube tamunimun na ta’ita’imon tafahimaim mara’ara’at.
4 Hiꜙ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jeeˊ ja̱ˉ, gaꜙjyooꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ nehꜙ tuhˉdsëyꜗ, hiꜙ gaꜙløøyꜗ hlëëyhꜙ jyohꜘ juuˈ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙkwaꜘ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ hlëëyhꜗ.
4 Etei’imak Anun Kakafiyin iwanih menah botabir tur tata’amaim hio, Anun Kakafiyin fair bitih na’atube.
5 Läꜙ maˊ jmeeꜙ dsaˉ judiu jmɨɨˊ jʉʉhˉ jwɨɨˉ Jerusalén, cha̱a̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ miˉte̱hꜗ kya̱a̱hˊ Dio hi̱ˉ goˉnääꜘ läꜙka̱a̱ˉ läꜙjʉhꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ.
5 Nati ana veya, Jew sabuw God ana bowayah orot gagamih etei tafaram tata’ane hiru’ay Jerusalemamaim hima’am.
6 Hiꜙ maˊ gaꜙnuuyꜘ hi̱i̱ˊ gooˉ, gaꜙllaꜙnääꜗ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ heꜘ, gaꜙka̱hꜗ gaꜙgwë̱hꜗ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ, jëëhꜘ gaꜙnuuyꜘ hlëëhꜙ dsaˉ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ chaˊnehꜙ ja̱ˉ, juuˈ kiyhꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱yˉ.
6 Iti nidun hinonowar ana maramaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay hima’am, hai kasiy ra’at naatu hifofofor men kafaita, anayabin etei hai turamaim hio hinowar.
7 Gaꜙläꜙdsa̱a̱˜ dsëꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ mahꜗ maˊ jëë˜ dsa̱yhꜙ, maˊ jäyhꜘ:
7 Kasiy gagamin maiyow isah matar naatu taiyuwih hibabatiyih. “Iti sabuw tur teo etei i Galilee oro’orot?
8 ¿Haˉ läꜙ ja̱ˉ heˉ hlëëyhꜙ juuˈ jnänˋ heˉ hlëëhˊ jneˊ heˉ kya̱a̱hˊ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ?
8 Naatu mi’itube’emih it ata turamaim hio tanonowar?
9 Hwaꜗ jeeˊ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ che̱e̱ˉ: Partia, Media, Elam, Mesopotamia, Judea, Capadocia, Ponto hiꜙ Asia,
9 It i tafaram ta ta’ika tana, Partia, Media, Ilam naatu afa i Mesopotamia’ane hina, Judea, Kapadosia, Pontus naatu Asia,
10 Frigia, Panfilia, Egipto, hiꜙ chaˉ gaˊ jyohꜘ jwɨɨˉ heˉ naˉhe̱e̱ꜚ hwaꜗ Africa heˉ kyeˉ taꜙ chaˊnëˊ gaˊ kihˈ hwaꜗ heˉ che̱e̱ˉ Cirene. Hiꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉyaˉnääꜗ Roma. Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ heꜘ la̱a̱ꜗ judiu, hiꜙ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ ja̱ˉgaˊ gaꜙta̱a̱hˋ kya̱a̱hˊ judiu.
10 Firigia, Pamfilia, Egypt naatu Libia wanawanan turin Sairini na’atune auman hina tema’ama. Naatu Romene nanawan auman hina Jerusalem tema’am. Nati i Jew sabuw naatu sabuw afa hai baitumatum hibotabir hina Jew sabuw himamatar auman.
11 Hiꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉyaˉnääꜗ Creta, hi̱ˉ maˉyaˉnääꜗ Arabia kaˉlähꜘ hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ nʉʉˉ jneˊ hlëëhꜙ dsaˉ naˉ juuˈ jnänˋ, kwayꜙ juuˈ haˉ läꜙ laꜗ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ heˉ jmeeꜙ Dio.
11 It afa i Kurit naatu Arab sabuw. Baise God sawar gewasih maiyow sisinaf isan ata turamaim hio tanonowar!”
12 Gaꜙläꜙdsa̱a̱˜ dsëꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ, mahꜗ gaꜙka̱hꜗ gaꜙgwë̱hꜗ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ, maˊ llayꜙ juuˈ kya̱a̱hˊ dsaˉkya̱a̱yhˊ:
12 Sabuw hifofofor naatu hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti sawar anayabin i abisa?” Peter sabuw rou’ay gagamin isah ebibinan|alt="Peter speaking to crowd" src="CN01892B.TIF" size="col" loc="Act 2.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2.12"
13 Pero hi̱ˉ jñahꜘ maˊ miˉkwa̱yhꜗ:
13 Baise sabuw afa hi’iyab hio, “Nati sabuw i harew fokarin, hitom imih teo kwanekwan!”
14 Heˉja̱ˉ gaꜙnooˉ Peeˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙka̱a̱ꜙ dsaˉkya̱a̱yhˊ, mahꜗ gaꜙhlëëyhꜘ ki̱ˉga̱a̱ˉ gaꜙjäyhꜘ:
14 Tur Abarayah etei 11 hai founamaim Peter misir fanan aumetawat sabuw rou’ay gagamin na’in isah eo, “Taitu tuwai’inah Jew sabuw naatu kwa iyab Jerusalem wanawanan kwama’am, akokok tain kwanarub gewas sawar iti mamatar anayabin anakubuna kwananowar.
15 Saꜙ he̱e̱ꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ laˉ läꜙko̱o̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ, naꜗ gaˊ maˉtëꜘ baˊ ko̱ˉhi̱ˊ ñuˈ.
15 Kwa kwanotanot iti orot i harew fokarin hitom tibikoko’aw, baise, boun i nine korok mar auman.
16 Heˉ maˉta̱a̱hˋ hnähꜘ maˉnʉʉhˉ hnähꜘ naꜗ, kihꜗ heˉ laˉ naˉ gaꜙhlëëhꜘ Joel hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio lloꜘjooꜗ:
16 Imih i men harew hitomamih, baise dinab orot Joel ana Bukamaim Atamaninamaim kirum eo,
17 Läꜙlaˉ gaꜙjähꜘ Dio:
17 ‘Mar ana yomaninamaim God eo,
18 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ che̱e̱nꜚ jmɨˉlleꜘ kinꜙ nehꜙ tuhˉdsëꜗ hi̱ˉ mëꜘ hi̱ˉ ñʉʉhˉ hi̱ˉ jmeeꜗ taˊheꜗ kinꜙ,
18 Isa’amih, nati ana veya ayu au akir wairafih, oro’orot naatu baibin etei,
19 Gyʉʉhˈ jmɨˉgyʉʉꜙ jmeenˋ heˉ jmeeꜗ dsa̱a̱˜ dsëꜗ dsaˉ hiꜙ jmeenˋ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ nëˊ hwaˈ laˉ, kya̱a̱hˊ jmaˉ, kya̱a̱hˊ jeˉ, kya̱a̱hˊ chaˉmiihˉ ñeˊ.
19 Ayu boro maramaim baifofofor ana sinaf
20 Läˉlähˉ nëˊ hyooˉ, läˉgyu̱u̱ꜘ sɨhˉ, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ jäꜙ jmɨɨˊ jʉʉhˉ jmɨɨˊ gooˉ kihꜗ Dio.
20 Veya matan boro nagugum
21 Hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ ngɨɨꜙ kihꜗ kihꜗ Dio, hi̱ˉ heꜘ baˊ lä̱ä̱ꜘ.”
21 Orot yait
22 ʼHnähꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ israelita dsaˉgoon˜, nʉʉˉ daˊ hnähꜘ juuˈ laˉ. Läꜙko̱o̱ˉ maˊ jaˈ Jesús dsaˉ cha̱a̱ˉ Nazaret jeeˊ kyahˈ hnähꜘ, Dio gaꜙmiꜙjnääˉ heˉ la̱a̱yꜗ hi̱ˉ naˉhña̱a̱ˊ kya̱a̱yˈ. Jëëhꜘ, maˉñehˊ baˊ hnähꜘ, ja̱ꜙ heˉ ko̱o̱ˉ nëëˈ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ heˉ gaꜙjmeeꜘ dsa̱a̱˜ hohꜘ hnähꜘ.
22 “Israel sabuw tur iti kwananowar! Jesu Nazareth mowan i God rubin naatu i wanawanamaim ina’inan yumatah ta ta, baifofofor ta ta God kwa biyamaim sinaf kwa’itin kwaso’ob.
23 Pero maˉnaˉlaꜚ baˊ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio haˉ läꜙ leꜘ kiyhꜗ. Ñeˉ bihꜗ haˉ läꜙ jmeehˈ hnähꜘ kihꜗ Jesús. Läꜙ maˊ gaꜙheyꜗ goohˉ hnähꜘ gaꜙcha̱a̱hˈ hnähꜘ hiꜙ gaꜙngëëhˋ hnähꜘ gooˉ dsaˉ hñaaˉ dsëꜗ, mahꜗ gaꜙtä̱ä̱ˉ dsihꜘ dsohꜘ hmaˉcruꜚ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙju̱u̱yꜗ.
23 Iti orot hibai kwa umamaim hiyai kwa’a’asabun i God ana kok naatu marasika yakitifuw inu’inumaim matar, naatu kwa sabuw kakafih hai baibaisamaim Jesu kwabai onaf afe’en kwa’onaf morob.
24 Pero gaꜙtu̱hˈ kiyhꜗ jeeˊ maˊ ji̱i̱ꜙ läꜙko̱hꜘ maˊ gaꜙju̱u̱yꜗ. Niꜙ ko̱o̱ˉ saꜙ gaꜙlɨhꜗ maˊ llaˉdsëëˋ kiyhˈ, maꜙraꜙ heˉ gaꜙmiꜙji̱i̱hˋ baˊ Dio kaˉlähꜘ.
24 Baise God morobone iyawas maiye misir, naatu morob ana biyababanane rufam tit, anayabin morob ana fair men karam boro diburamaim tabotan tama.
25 Nʉʉˉ daˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙhlëëhꜘ David kihꜗ Jesús:
25 David nati orot isan eo,
26 Heˉja̱ˉ cha̱a̱ˉ baˊ jnäꜘ lluꜗ, jë̱ë̱ˉ baˊ dsënꜙ hänˋ kiyhˈ,
26 Isan imih ayu dogorou ebiyasisir
27 Jëëhꜘ, saꜙ kwahˈ jwëˈ jä̱nˋ nehꜙ toˉhø̱ø̱ˉ,
27 Anayabin o boro men ininatbuhuruwu rahemaim ana’in,
28 Gaꜙmiꜙjnäähˈ kinꜙ jwëˈ heˉ jmeeꜙ cha̱a̱nˉ.
28 O yawas ana ef i’obaiyu, naatu o ataragub wanawananamaim aiyasisir boro iniwansumu.’”
29 ʼHnähꜘ dsaˉgoon˜, saꜙ naˉhe̱e̱ꜚ heˉ jwahnꜙ laˉ kihꜗ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ David. Gaꜙju̱u̱yꜗ hiꜙ gaꜙha̱a̱yꜗ. Ja̱ˉbaˊ hwaˈ jnänˋ laˉ naˉha̱a̱yˈ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ.
29 “Taituwau Jew, bebeyan a tur ao’owen aiwob orot David ata agir wabin gagamin, morob hiyai naatu ana rah i iti biyatamaim inu’in.
30 Pero gaꜙngëëꜗ bihꜗ juuˈ kihꜗ Dio hiꜙ maˉñeyˉ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ jmeeꜗ kiyhꜗ. Gaꜙtä̱ä̱ˉ Dio hñiiꜘ, gaꜙsɨɨyhꜙ: “Ja̱a̱ˉ kihꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ saˊju̱ˉ kyahꜗ yaˉhë̱ë̱ˈ hi̱ˉ le̱e̱ꜘ Cristo mahꜗ ko̱o̱yꜙ nëˊ kyahˈ, le̱e̱yꜘ rey.”
30 Naatu David i dinab orot God omatanen ana obaifaro auman yayare i so’ob, veya ta David ana rara’ane i uwan ta boro ni’aiwob.
31 Maˉñeˉ baˊ David haˉ läꜙ leꜘ taꜙ chaˊnëˊ, heˉja̱ˉ gaꜙhlëëyhꜘ kihꜗ heˉ läꜙji̱i̱hˊ Cristo, gaꜙjäyhꜘ: “Saꜙ jä̱yꜗ nehꜙ toˉhø̱ø̱ˉ hiꜙ niꜙ saꜙ he̱e̱ꜘ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ.”
31 God mar boro nanan abisa nasisinaf David i so’ob, Keriso morobone misir maiye isan ana tur i nowar.
32 Dio gaꜙmiꜙji̱i̱hˋ Jesús hi̱ˉ hlëëhnˊ kihˈ laˉ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ jnäähˈ jmeeˉ jnäähˈ juˈdsooꜘ heˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Jesús.
32 “God iti Jesu i boun morobone iyawas maiye misir, naatu aki i iti sawar himamatar ana sif robonayah.
33 Mahꜗ ngaayhꜗ naˊgyayˉ jø̱ø̱yhˈ jwooˈ raˉllu̱u̱ꜗ kihꜗ Dio. Hiꜙ gaꜙhyoyhꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ läꜙko̱hꜘ hmoohˊ heˉ gaꜙjmeeꜘ Tääˋ kya̱a̱yhˊ, ja̱ˉgaˊ gaꜙche̱e̱yꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ ja̱ˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ. Heˉ ja̱ˉ naˉ heˉ jëëhꜘ hnähꜘ naꜗ hiꜙ heˉ nuuhˉ hnähꜘ kaˉlähꜘ.
33 God iti Jesu bora’ah yen uman asukwafune mare, naatu Tamah biyanane Anun Kakafiyin eo’omatan bai aki tafai yan isuwai re’er boun iti kwa’i’itin naatu kwanonowar.
34 ʼJëëˋ daˊ, ja̱ꜙ heꜘ David hi̱ˉ gaꜙsa̱hˈ gyʉʉhˈ. Heꜘ baˊ hñiiyꜘ gaꜙjäyhꜘ läꜙlaˉ:
34 Naatu David i men au mar yenamih, baise iti tur i eo,
35 läꜙji̱i̱hˈ lloo˜ jmɨɨˊ toohnꜚ goohˉ heˉ jmeehˈ hihꜙ kihꜗ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kyahˈ”, gaꜙjähꜘ David.
35 Inama’am a kamabiy sabuw ana bow
36 ʼLäꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ dsaˉ Israel, hnøøꜗ läꜙngëëꜘ jneˊ, juuˈ laˉ laꜗ maꜙraꜙ juˈdsooꜘ. Heꜘ baˊ Jesús hi̱ˉ gaꜙtä̱ä̱hˋ hnähꜘ dsohꜘ hmaˉcruꜚ, heꜘ baˊ hi̱ˉ heꜘ naˉ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ Dio la̱a̱yꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ hiꜙ gaꜙhña̱a̱yꜗ la̱a̱yꜗ Cristo —gaꜙjähꜘ Peeˊ.
36 Isan imih kwa Israel sabuw iti tur ao i kwanaso’ob gewas. God iti Jesu kwabai kwao’onaf i bai yen ata Regah naatu ata Roubininenayan matar!”
37 Peerꜙ gaꜙsa̱a̱hꜗ dsaˉ heꜘ lliiꜘ maˊ gaꜙnuuyꜘ juuˈ ja̱ˉ, heˉja̱ˉ gaꜙngɨɨyꜘ juuˈ kihꜗ Peeˊ kya̱a̱hˊ jñahꜘ apóstol, gaꜙjäyhꜘ:
37 Sabuw iti tur hinonowar ana veya dogoroh rusib Peter naatu Tur Abarayah hibatiyih, “Taitu tuwai’inah aki boro mi’itube ana sinaf?”
38 Ja̱ˉgaˊ gaꜙjähꜘ Peeˊ sɨɨyhꜙ:
38 Peter iyafutih eo, “Kwa etei dogor hinikitabir naatu Jesu Keriso wabinamaim bapataito kwanab, saise a bowabow kakafih nanotawiyen, naatu God ana usar Anun Kakafiyin boro kwanab.
39 Heˉ jnäˋ baˊ jneˊ laˉ heˉ gaꜙjähꜘ Dio kwaꜙ, heˉ kihꜗ gyʉ̱ʉ̱ˉ jnänˋ, heˉ kihꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ ʉ̱ʉ̱ꜘ. Laꜗ kihꜗ läꜙhiiꜘ nëˊ hi̱ˉ tëëh˜ Dio —gaꜙjähꜘ Peeˊ.
39 Iti omatanen i kwa isa naatu kwa natunat isah, na’atube sabuw tutufin etei iyab ef yok tema’am ata Regah God boro na’a’afih isah.”
40 Gaꜙkwëëhꜗ Peeˊ nʉʉhꜚ hiꜙ gaꜙhlë̱ë̱yhꜗ kya̱a̱hˊ chaˉgaˊmiihˉ juuˈ, gaꜙjäyhꜘ:
40 Peter tur maumurih na’in imaim imatnuwih naatu ifefeyanih eo, “Sabuw tafa’asarih wanawanah kwama’am saisewat kwanatit kwaniyawasi!”
41 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio heˉ gaꜙkwaꜘ Peeˊ jmɨɨˊ ja̱ˉ, te̱e̱ꜗ hnëˉ mil hi̱ˉ gaꜙsa̱a̱ˉ jmɨɨˉ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ gaꜙjmeeꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jä̱ä̱ˈ, läꜙja̱ˉ gaꜙläꜙjwë̱ë̱ꜘ gyihꜗ.
41 Sabuw maumurih na’in iti tur hinonowar hitumatum naatu bapataito hibai, nati ana veya’amaim sabuw etei 3000 na’atube nati kou’ayamaim hirun.
42 Läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ gaꜙta̱a̱hˋ nuuyˉ läꜙjëꜙ juuˈ heˉ gaꜙkwaꜘ apóstole. Gaꜙjmeeyꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ maˊ kuyhˉ heˊñiihꜚ läꜙhihꜙ kihꜗ Jesús, hiꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ baˊ maˊ ngɨɨyꜙ kiyhꜗ kihꜗ Dio.
42 Naatu hai veya hiya’asair Tur Abarayah biyahine tur hinowar bairi hibita’ay, rafiy himseseb hifaram hi’aa naatu hiyoyoyoban.
43 Peerꜙ gaꜙläꜙgooꜙ dsëꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ maˊ gaꜙjëëyꜗ chaˉmiihˉ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ apóstole.
43 Tur Abarayah wanawanahimaim ina’inan naatu baifofofor maumurih maiyow hisisinaf sabuw awah ha’e.
44 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio gaꜙta̱a̱yhˋ ko̱ˉjø̱hꜘ. Gaꜙjmeeꜘ bihꜗ lluꜗ dsëyꜗ, gaꜙjmeeyꜘ kwa̱a̱t˜ laꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ heˉ chaˉ kiyhꜗ.
44 Bai’ufununayah mar etei hina hita’imon sawar i nowah etei nena hifafarambonen.
45 Gaꜙhnɨɨyꜘ hwaꜗ kiyhꜗ, gaꜙhnɨɨyꜘ heˉ chaˉ kiyhꜗ. Läꜙjëꜙ kuuˊ heˉ gaꜙlɨyhꜗ ja̱ˉ, gaꜙtiˊ gaꜙllooyhꜗ kihꜗ hi̱ˉ llaˉkya̱a̱ꜗ.
45 Naatu hai sawar was arin, roumukur arin etei hibow hin hitobon kabay hibai hina wanawanahimaim sabuw iyab hai kok abisa isan hibiyababan etei ana fofonin hifafarambonen.
46 Läꜙjëꜙ jmɨɨˊ baˊ maˊ dsaˉñeeyꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kooꜘ gwahꜙ jʉʉhˉ ja̱ˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ maˊ dsaˉñeeyꜙ chaˊnehꜙ kihꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ maˊ kuyhˉ maꜙnʉʉꜙ kihꜗ Jesús. Läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsëyꜗ maˊ kuyhˉ ko̱ˉjø̱hꜘ. Saꜙ chaˉ hʉʉˊdsëˉ maˊ kye̱yˉ niꜙ miihˉ.
46 Veya matan hiyi Tafaror Bar gagaminamaim hiruru’ay. Naatu hai baremaim bay himseseb dogoroh ere yasisir auman hi’aa,
47 Maˊ häyꜙ kihꜗ Dio hiꜙ dsaˉgooyˈ maˊ tɨh˜ baˊ dsëyˈ läꜙko̱o̱ˉ maˊ jmeeyꜙ. Ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ gaꜙjmeeꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ gaꜙläꜙjwë̱ë̱ꜘ gaˊ dsaˉ hi̱ˉ lleˋ kihˈ lä̱ä̱ꜘ.
47 God hibobora’ara’ah naatu sabuw etei tur abarayah isah i hibiyasisir. Naatu veya ta’ita’imon ana fofonin sabuw iyab God biyawasih Regah bow ana kou’ay wanawanan yababar rara’at.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.