Atos 17
Hmooh hmëë he- ga-jmee Jesucristo; Salmos (CHZNTPS) vs AAI
1 Gaꜙngëëꜘ Paaˊ kya̱a̱hˊ Sila taꜙ jeeˊ jwɨɨˉ Anfípoli hiꜙ gaꜙngëëyꜘ jeeˊ jwɨɨˉ Apolonia läꜙji̱i̱hˈ gaꜙllaꜙnääyꜗ jwɨɨˉ Tesalónica, jeeˊ maˊ chihˈ ko̱o̱ˉ gwahꜙ kihꜗ dsaˉ judiu.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ të̱ë̱ˈ Paaˊ jmeeꜙ, jmɨɨˊ heˉ te̱e̱hˉ dsaˉ dsëꜗ maˊ dsooy˜ nehꜙ gwahꜙ dsaˉhlë̱ë̱yhˋ dsaˉ. Gaꜙtëꜘ hnëˉ ji̱i̱h˜ maˊ dsooy˜ gwahꜙ jmɨɨˊ heˉ te̱e̱hˉ dsaˉ dsëꜗ maˊ dsaˉkwayꜙ juuˈ naˉhñaaˈ läꜙjë̱ë̱ˉ.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Maˊ miˉjnääyꜙ jë̱ë̱ˉ goˉte˜ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio heˉ jähꜘ, jmeeꜙ biiꜗ jëëꜗ Cristo wɨɨꜘ hiꜙ läꜙji̱i̱yhˊ kaˉlähꜘ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ. Hiꜙ gaꜙjäyhꜘ:
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Ko̱ˉlla̱a̱ˊ judiu gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ, heˉja̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Paaˊ hiꜙ kya̱a̱hˊ Sila. Jwë̱ë̱ꜘ griego hi̱ˉ maˊ hnaahˉ Dio gaꜙhe̱e̱hˉ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ hiiꜘ juuˈ kihꜗ jeeˊ jwɨɨˉ ja̱ˉ gaꜙhe̱e̱yhˉ kihꜗ Jesús.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Pero ko̱ˉlla̱a̱ˊ judiu hi̱ˉ saꜙ maˊ dsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Jesús, gaꜙläꜙlle̱e̱yꜘ. Heˉja̱ˉ naˊkya̱a̱yꜘ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ hñaaˉ dsëꜗ hi̱ˉ laˊ gaꜙnääˊ jeeˊ jwɨɨˉ ja̱ˉ. Kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ heꜘ gaꜙlɨyhꜗ gaꜙtooyhˉ jeˉ dsëꜗ dsaˉ cha̱a̱ˉ jeeˊ jwɨɨˉ ja̱ˉ. Heˉja̱ˉ gaꜙnääyꜗ chaˊnehꜙ kihꜗ Jasón heˉ hnøøyꜗ maˊ jä̱ä̱yˈ Paaˊ kya̱a̱hˊ Sila mahꜗ maˊ ta̱a̱yhꜙ gooˉ dsaˉjwɨɨˉ.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Pero saꜙ gaꜙjnä̱ä̱yhꜙ, heˉja̱ˉ gaꜙsa̱a̱yhꜗ Jasón kya̱a̱hˊ jñahꜘ gaˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ, naˊjä̱ä̱yˉ kihꜗ dsaˉtaˊ, taˉhooyh˜ ki̱ˉga̱a̱ˉ maˊ jäyhꜘ:
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Jasón laˉ naˉ maˉta̱a̱yhˉ dsaˉ heꜘ chaˊnehꜙ kihꜗ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ laˉ naˉ miˉkwa̱yhꜗ ley kihꜗ dsaˉtaˊ jø̱ø̱hˈ jnänˋ hi̱ˉ gyaꜗ roma. Jäyhꜘ cha̱a̱ˉ jñahꜘ rey hi̱ˉ che̱e̱ˉ Jesús.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Maˊ gaꜙnuuꜘ dsaˉtaˊ kya̱a̱hˊ dsaˉjwɨɨˉ juuˈ ja̱ˉ, gaꜙhe̱e̱ꜗ dsëyꜗ goˉte˜.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Heˉja̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉtaˊ madaꜚ gaꜙmiꜙhmaahˊ Jasón dsooˊ kihˈ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ gaꜙsa̱a̱yhꜗ heꜘ. Ja̱ˉgaˊ gaꜙlä̱ä̱yꜗ.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ maˊ cha̱a̱ˉ jeeˊ ja̱ˉ, läꜙcha̱hꜘ hwëˈ ja̱ˉ, gaꜙche̱e̱yꜗ Paaˊ kya̱a̱hˊ Sila taꜙ jwɨɨˉ Berea. Maˊ gaꜙllaꜙnääyꜗ Berea naˊnääyˈ nehꜙ gwahꜙ kihꜗ judiu.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Judiu hi̱ˉ maˊ cha̱a̱ˉ Berea ja̱ˉ, lluꜗ chaˉgaˊmiihˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ läꜙko̱hꜘ gaˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Tesalónica. Gaꜙläꜙhnøøꜗ gyihꜗ nuuyꜗ haˉ läꜙ laꜗ juuˈ ja̱ˉ, hiꜙ läꜙjëꜙ jmɨɨˊ maˊ hëyˉ jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio mahꜗ maˊ jëëy˜ cheˊ maꜙraꜙ juˈdsooꜘ heˉ maˊ jähꜘ Paaˊ.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ judiu heꜘ gaꜙhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio hiꜙ läꜙja̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉmëꜘ griega hi̱ˉ hiiꜘ juuˈ kihꜗ jeeˊ jwɨɨˉ ja̱ˉ hiꜙ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉñʉʉhˉ kaˉlähꜘ.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Maˊ gaꜙnuuꜘ judiu hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Tesalónica heˉ hä̱ä̱ˊ Paaˊ taꜙ Berea kwayꜙ juuˈ kihꜗ Dio, heˉja̱ˉ naˊnääyˈ jeeˊ ja̱ˉ kaˉlähꜘ naˊllayˉ hniiˉ kihꜗ dsaꜙ.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ jeeˊ ja̱ˉ gaꜙche̱e̱yꜗ Paaˊ taꜙ chaˊhooˊ jmɨˉñeehꜚ. Gaꜙjä̱ꜘ baˊ Sila kya̱a̱hˊ Timotä jwɨɨˉ Berea.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Heꜘ baˊ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ maˊ kya̱a̱hˊ Paaˊ gaꜙjmeeꜘ beꜘ gaꜙjøøꜗ kiyhꜗ läꜙ gaꜙtëꜘ jwɨɨˉ Atena. Hiꜙ maˊ gaꜙhwë̱ë̱ˉ ø̱ø̱hꜗ jneˊ jwɨɨˉ Atena ja̱ˉ, gaꜙche̱e̱ꜗ Paaˊ juuˈ waˊ jäˉ Sila kya̱a̱hˊ Timotä taꜙ laꜙ, naꜗko̱hꜘ läꜙji̱i̱hˈ jeeˊ leꜘ.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Taˊko̱ˉji̱i̱hˈ maˊ gyaˈ Paaˊ jø̱ø̱y˜ lloo˜ Sila kya̱a̱hˊ Timotä jwɨɨˉ Atena, gaꜙläꜙmeehꜙ dsëyꜗ kihꜗ gaꜙläꜙka̱a̱ˉ baˊ tä̱ä̱hˊ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Heˉja̱ˉ nehꜙ gwahꜙ maˊ miˉjnääꜙ Paaˊ juuˈ naˉhñaaˈ läꜙjë̱ë̱ˉ kihꜗ judiu hi̱ˉ maˊ cha̱a̱ˉ jeeˊ ja̱ˉ, hiꜙ kihꜗ jñahꜘ gaˊ dsaˉ hi̱ˉ hnaahˉ Dio. Hiꜙ läꜙjëꜙ jmɨɨˊ maˊ dsaˉngëëꜘ Paaˊ läꜙka̱a̱ˉ jeˊhmoohˊ ja̱ˉ, hlë̱ë̱yh˜ dsaˉ hi̱ˉ dsaˉku̱hꜗ jeeˊ ja̱ˉ kaˉlähꜘ.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙje̱e̱yˈ dsaˉ hi̱ˉ jähꜘ kyʉʉh˜. Ko̱o̱ˉ nääꜗ dsaˉ heꜘ tëëyh˜ epicúreo hiꜙ jñahꜘ kaˉlähꜘ tëëyh˜ estoico. Dsaˉ heꜘ naˉ gaꜙløøꜗ tiˉchooꜙ juuˈ kya̱a̱hˊ Paaˊ. Heˉja̱ˉ gaꜙjäyhꜘ sɨɨyhꜙ dsaˉkya̱a̱yhˊ:
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Heˉja̱ˉ gaꜙjä̱ä̱yꜗ Paaˊ ko̱o̱ˉ jeeˊ maˊ dsaˉñeeyꜙ, jeeˊ che̱e̱ˉ Areópago. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙngɨɨyꜘ juuˈ kiyhꜗ:
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Kye̱hˊ juuˈ heˉ saꜙ maˉnʉʉˊ jnäähꜗ goˉte˜. Hnøøˉ jnäähˈ läꜙñeˊ jnäähꜗ heˉ hnøøꜗ jähꜙ juuˈ naˉ.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 (Jëëhꜘ, jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ cha̱a̱ˉ jeeˊ jwɨɨˉ Atena hiꜙ dsaˉ hi̱ˉ yaꜙnääꜗ hwaꜗ ʉ̱ʉ̱ꜘ, gaꜙta̱a̱yhˋ tä̱ä̱ꜘ jeeˊ ja̱ˉ. Saꜙ chaˉ heˉ gaˊ jyohꜘ heˉ maˊ tɨh˜ dsëyꜗ, maꜙlaꜙ juˈhmëëꜘ heˉ maˊ nuuyˈ kya̱a̱hˊ heˉ maˊ kwayˈ, heˉ ja̱ˉ baˊ maˊ tɨh˜ dsëyꜗ.)
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Heˉja̱ˉ gaꜙnooˉ Paaˊ to̱ꜗdsaahˋ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ Areópago ja̱ˉ, mahꜗ gaꜙjäyhꜘ:
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Jëëhꜘ läꜙ maˊ ñeenˊ naˊngënˈ läꜙka̱a̱ˉ jeeˊ jwɨɨˉ laˉ, gaꜙjëënꜗ läꜙka̱a̱ˉ baˊ tä̱ä̱hˊ hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱hꜙ hnähꜘ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙjëënꜗ ko̱o̱ˉ naˊhyooꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ läꜙlaˉ: “Hi̱i̱ꜚ laˉ Dio hi̱ˉ saꜙ kyu̱u̱ꜙ jneˊ.” Jëëˋ daˊ hnähꜘ, heꜘ baˊ Dio hi̱ˉ hnaahꜙ hnähꜘ, niꜙ saꜙ kyu̱u̱ꜙ hnähꜘ, kihꜗ hi̱ˉ heꜘ naˉ hlëëhnˊ naˈ.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 ʼDio hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ nëˊ kihˈ, hi̱ˉ heꜘ la̱a̱ꜗ jʉʉˊ gyʉʉhˈ hwaꜗ, heˉja̱ˉ saꜙ jmeeꜙ biiꜗ jmeeꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ ko̱o̱ˉ gwahꜙ jeeˊ gyayꜙ.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Saꜙ chaˉ heˉ jmeeꜙ biiꜗ kiyhꜗ niꜙ miihˉ, niꜙ hi̱ˉ jmeeꜗ taˊheꜗ kiyhꜗ. Hñiiꜘ bihꜗ jmeeyꜙ cha̱a̱ˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ, jmeeyꜙ ki̱i̱ˊ jneˊ lleꜘ hiꜙ kwayꜙ läꜙjëꜙ heˉ jmeeꜙ biiꜗ jnänˋ.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 ʼKihꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ baˊ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ nääꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ mahꜗ dsaˉta̱a̱yhˋ läꜙka̱a̱ˉ hwaꜗ. Hiꜙ gaꜙtø̱ø̱yꜗ hihꜙ haˉ ko̱hꜘ jmɨɨˊ dsaˉta̱a̱hˋ dsaˉ hiꜙ haˉ hñiiꜘ dsaˉta̱a̱yhˋ.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Gaꜙjmä̱ä̱yꜗ jneˊ mahꜗ hnäähˊ jnihꜘ. Läꜙja̱ˉ ko̱o̱ˉ saꜙ su̱ˊ saꜙ jne˜ baˊ jneˊ Dio. Jëëhꜘ, maꜙraꜙ juˈdsooꜘ saꜙ cheyhꜗ ʉ̱ʉ̱ꜘ kihꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Jëëhꜘ, taꜙlaꜙ kiyhꜗ baˊ cha̱a̱ˉ jneˊ hiꜙ gaꜙnøøˊ jneˊ hiꜙ naˊji̱i̱hꜙ jneˊ. Heˉ laˉ je̱e̱hˈ kweeˉ läꜙko̱hꜘ gaꜙsɨɨꜘ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉgoohꜘ hnähꜘ hi̱ˉ maˊ kyʉʉh˜, hi̱ˉ gaꜙjähꜘ: “La̱a̱ꜗ jneˊ saˊju̱ˉ kihꜗ Dio.”
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 ʼLäꜙlluꜗ heˉ la̱a̱ꜗ jneˊ saˊju̱ˉ kihꜗ Dio, heˉja̱ˉ saꜙ chaˉ heˉ kihꜗ jmeenˊ hʉʉˊdsëˉ la̱a̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ dio hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ dsaˉ kya̱a̱hˊ ñeˈ nøøꜚ o ñeˈ tøøˉ o kya̱a̱hˊ ku̱u̱ˊ. Jëëhꜘ he̱e̱hꜚ heˉ jmeeꜙ dsaˉ ja̱ˉ, laꜗ läꜙko̱o̱ˉ gwaꜘ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ dsaˉ baˊ.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Jä̱ä̱ꜗ, saꜙ gaꜙjmeeꜘ Dio heˈ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ maˊ jmeeꜙ dsaˉ. Jëëhꜘ dsaˉ, saꜙ maˊ ñeˉ heeˉ ja̱ˉ maˊ jmeeyꜙ. Pero jmɨɨˊ naˈ, Dio jmeeꜙ madaꜚ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ waˊ läˉdsa̱a̱˜ dsëyꜗ läꜙjëꜙ heˉ jmeeyꜙ.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Jëëhꜘ, gaꜙtø̱ø̱ꜗ Dio hihꜙ lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ llayꜗ taˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ kya̱a̱hˊ juˈdsooꜘ. Maˉnaˉlle̱e̱hˊ baˊ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ llaꜗ taˊ hiꜙ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ gaꜙjmeeꜘ Dio dsooꜘ juuˈ ja̱ˉ, läꜙlluꜗ heˉ gaꜙmiꜙji̱i̱yhˋ Jesús jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ —gaꜙjähꜘ Paaˊ.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Maˊ gaꜙnuuꜘ dsaˉ heꜘ juuˈ heˉ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ heꜘ gaꜙmiꜙkwa̱yhꜗ hiꜙ ko̱ˉlla̱a̱ˊ gaꜙjähꜘ läꜙlaˉ:
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Heˉja̱ˉ yaꜙhë̱ë̱ꜗ Paaˊ jeeˊ kihˈ dsaˉ heꜘ.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëꜗ, gaꜙjmeeyꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Paaˊ. Jeeˊ ja̱ˉ maˊ hä̱ä̱ˊ Dionisio hi̱ˉ maˊ dsoo˜ taꜙ Areópago. Hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ maˊ che̱e̱ˉ Dámari hiꜙ cha̱a̱ˉ gaˊ jñahꜘ hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.