João 4

Lataiquiʼ loyaʼapa iƚe al cʼa lixpicʼepa L̵anDios (CHDNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Lam fariseo icuej'me lonespa lan xanuc', iƚne tinesconni: “Jesús tepo'ila' axpela' lan xanuc'. Tixpela' ts'ilihuequi. Itsiya Juan Bautista tepo'ila' ahuata.”
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 Jesús aiquepo'ila' lan xanuc'. Ma ts'ilihuequi tepo'iyaleyi.
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 Jesús li'ipa quixina' toƚta'a tinescoyi ipayonni al distrito Judea. Jouc'a ts'ilihuequi iye'me al distrito Galilea.
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 Tuyaicota ƚamats' Samaria.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Icuaitsa anuli liƚpiƚya' lun samaritano. Liƚya' cuftine Sicar. Iƚe liƚya' tipa'a huejnca anuli ƚamats' li'ipa i'huexi cal xans Jacob. Iƚque epi'ipa ƚi'hua José.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 Maƚpiya tipa'a al pu'hua caja' lipupa Jacob. Jesús i'huacopa cane joupa ixocaita, icutsafcai'ma lico al pu'hua caja', tunxaj'ma. I'ipa to menac'o.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 Anuli ƚaca'no' asamaritana icuai'ma al pu'hua caja', tipa'a'ma quija'. Jesús timi:
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 Ts'ilihuequi Jesús ailomana'. Iyepá liƚya' ti'nata ƚotejacu.
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 Ƚaca'no' italai'e'e'ma Jesús, timi:
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 Jesús timi:
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 Ƚaca'no' timi:
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 Iƚta'a al pu'hua aƚpo'no'eponga' ƚaƚtahuelo Jacob. Maƚque Jacob jifa'a ixnapa iƚta'a laja'. Jouc'a linaxque', lipinneja ixnapá.
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 Jesús italai'e'e'ma, timi:
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 Cal xans noxnaya laja' laifcupa aimicuiconaya quija'. Iƚe laja' laifcupa tipanehuo ƚunxajma', ti'onƚcospa to luxi caja', ti'hua tinu, ticu al ts'e lipitine aimijouya.
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 Ƚaca'no' timi:
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 Jesús timi:
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 Ƚaca'no' timi:
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 Joupa oƚƚaitsufcopoƚtsi amajxi loxanuc'. Itsiya oƚƚaitsufcoyoƚtsi anuli cal xans ma a'i cope'ailli'. Al ƚinca lofnespa.
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 Ƚaca'no' timi:
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 Illanc' laƚtatahueló jiƚca'a ƚijuala exc'onƚingoƚai'me ipalaic'o'me ȽanDios. Ma' anuli illanc' laxc'onƚingoƚaiyi fa'a. Imanc' unc'ijudío aƚminga': “Imanc' jouc'a jahuay lan xanuc' tonƚe'me Jerusalén”. Toƚcuayi, ma le'a jiƚpiya al cuecaj xoute' laxc'onƚingoƚaita, aƚpalaic'ota ȽanDios.
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 Jesús timi:
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 Imanc' moƚnesyi: “Laxc'onƚingoƚaiyi ȽanDios”, aicolimetsaijma ȽanDios. Illanc' ninc'ijudío limetsaicoyi ȽanDios. Aƚinca laxc'onƚingoƚaiyi, aƚpalaic'oyi. Petsi lan xanuc' judío ti'huayohuo jiƚquiya Nonƚu'eyacola' lan xanuc'.
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 ’Ticuaitsi litine locuaicoya, iya' cacua joupa icuai'ma, lan xanuc' aimehueyacu anuli al lugar texc'onƚingoƚaiƚe ȽanDios. Ma jiƚpe liƚpicuejma' ti'nujuaisnata ȽanDios, tihuejco'me locuxe'epola', timetsaico'me. Latenƚcocopa ȽanDios texc'onƚingoƚaiƚe toƚta'a.
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 ȽanDios a'Espíritu, ailopa'a quicuerpo, ma le'a ipicuejma'. Lan xanuc' tama ticuayi: “Laxc'onƚingoƚaiyi ȽanDios”, ja'ni jiƚpe liƚpicuejma' aimi'nujuaisyi iƚque, ja'ni aimihuejcoyi locuxe'epola', ȽanDios aimetenƚcocoya laxc'onƚingoƚaipa iƚne lan xanuc'.
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 Ƚaca'no' timi:
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 Jesús timi:
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Maƚpe mipalaic'oyoƚtsi icuainanca ts'ilihuequi Jesús. Iƚne aiquilicuis'e: “¿Te cofpalaic'ocopa jiƚquiya ƚaca'no'? ¿Te cahue'epo'?” Mane liƚpicuejma' ticuayi: “Xinƚa', Jesús tipalaic'o anuli ƚaca'no'”.
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 Ƚaca'no' ipo'no'ma lijuti, ipainanni, i'hua'ma lipiƚya'. Timila' lan xanuc' jiƚpiya:
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 ―Tonƚouyunca. Camuc'itolhuo' anuli cal xans nalu'ipa jahuay lai'epa. ¿Te ma jiƚquiya cal Cristo?
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 Lan xanuc' ipalunca jiƚpe liƚpiƚya', iye'me pe lopa'a Jesús.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Ai'a ticuaicu lan xanuc', ts'ilihuequi Jesús ihui'i'me, timiyi:
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 Jesús timila':
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 Maƚne ts'ilihuequi Jesús ticuis'eyoƚtsi, timiyoƚtsi:
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 Jesús timila':
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 ’Imanc' toƚcuayi: “Tehue'e' amalpuj mut'ƚa, tijouƚa' tetequim'me lan trigo”. Iya' camilhuo': Toƚsinƚe jipu'hua pe lifayiya. Tocomma joupa unta'anamma, itojpa. I'huájta afujca. Iya' cacua joupa i'huajcopa litine tetequim'me.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 Ti'najtsem'me ƚatejpa trigo. ȽanDios jouc'a ti'najtse'ma iƚque ƚafot'ƚepola' lan xanuc', iƚne nolijyacu al ts'e liƚpitine aimijouya. Anuli ƚifapa, ƚocuena tetequi, tefot'ƚe, tijouƚa' loquexi' tixojna'ma quileta.
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 Toƚta'a ti'i'ma al ƚinca lataiqui' loya'apa: “Tipa'a anuli nofapa, ƚocuena nafot'ƚeya”.
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 Iya' nummepolhuo' imanc' tonlafot'ƚeta petsi aicoƚfac'. Locuenaye ifapá, imanc' tonlafot'ƚeta maƚpiya li'eyopa canic' iƚniya.
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 Jiƚpe liƚya' Sicar ƚaca'no' joupa uya'ahuo'ma: “Iƚque aƚminapa jahuay lai'epa”. Licuej'me iƚe licuapa ƚaca'no' axpela' iƚniya lun samaritano i'huaiyijmpá Jesús.
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 Icuaiyunca pe lopa'a iƚque, timiyi:
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Jiƚpe liƚya' lan xanuc' tiquimf'eyi Jesús lines'ma. Xonca axpela' i'huaiyijm'me.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 Iƚne timiyi ƚaca'no':
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 Luyaipa oquej quitine Jesús ipanni jiƚpe liƚya', i'hua'ma al distrito Galilea.
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 Aiqui'huacona'ma al distrito Judea. Maƚquiya ines'ma: “Cal xans, tama aprofeta ƚummepa ȽanDios, mipa'a maƚpe lipiƚya' aimipalaicoyacu c'a lan xanuc', tetets'iyacu”.
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Ma licuaitsi Galilea lan xanuc' jiƚpiya ƚinca epenuf'me. Iƚniya iyehuo'me al juic Jerusalén, joupa ixinghuo'me lo'epa jiƚpiya.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Mipa'a Jesús al distrito Galilea i'huacona'ma Caná, jiƚpiya petsi lipai'ihuo'ma laja', i'ipa vino. Jiƚpe Caná tipa'a anuli cal xans, ts'ipenic' cal rey, ƚi'hua textafque. Iƚque ƚafcuana tipa'a liƚya' Capernaum, maƚpe al distrito Galilea.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 Ts'ipenic' icuejpa Jesús ailopa'a Judea, joupa icuaiconata Galilea, i'hua'ma, i'huajcotsi Jesús, ixahue'etsi ti'huaƚa' liƚya' Capernaum, tixaƚ'meta ƚi'hua, iƚque tima'ma.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 Jesús timi:
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 Ts'ipenic' cal rey timi:
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 Jesús timi:
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Ma mi'huanghua lane Capernaum, iƚniya notoc'ipá italecufunca, timiyi:
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 Icuis'e'mola', timila':
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 Cal xans i'nujuaitsi li'ipa. Tsumjma maƚpe 'hora Jesús limipa: “Ƚo'hua imaf'i'. Aimimaya.” Cal xans jouc'a lixanuc' nomana' lejut'ƚ, i'huaiyijmpá Jesús.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Itsiya i'ipa oquemma li'epa al cueca' Jesús jiƚpe al distrito Galilea. Iƚque joupa itsehuo'ma Judea, icuaiconata Galilea.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.