João 1
Tii Iitihi: Élele Iitihi na mwo Coho (CAM) vs AAI
1 Ha atabuhi kon, ke a Pwooti.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 E te mu pele Padué
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Tai ni naado ati,
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 É mu kon, ke pwo a mulip,
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 E pwéélang ha a melepiing.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Wo Padué, ke e pahede pa apulip na pii kon pie Ioane.
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 E âbé beme e *pajuujuhi a pwéélang, beme lé céihi ne kon ne ni apulie ati.
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Time e uce âbé mu kon a pwéélang, kehe e tuie beme e pajuujuhi a pwéélang.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 A pwéélang naa, ke a ju pwéélang na e tuie ne pwo a bwohemwo, beme e pwéélang ko ni apulie ati.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Ke a Pwooti, ke e caa mu pwo a bwohemwo. Ke e tabuhi a bwohemwo wo Padué ko a Pwooti. Ke time lé uce temehieng ne pwo a bwohemwo.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 E tuie ne pele ni béén, ke time lé uce hegieng.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Nina lé hegieng, ke lé céihi ne ko a niin, ke e ne telé a pihuô beme lé naî Padué.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Time lé uce âbeele mu ko ana nime pa apulie kon, kehe lé âbeele mu ko Padué.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Ke e pé a éé apulie a Pwooti, ke e mu hadeniinye, ke ubwo a pwonimen konye. Ke genye caa alihi a bwo ubwo na a wâé ten, a wâé te pa Naîn na te céiu nang, na e âbé mu ko Caa.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 E pajuujueng wo Ioane, ke e pii me ubwo pie: «Weeng pana é piieng pie, e bo âbé céing wo pa apulie na te nihe pwonaado ne kon kojaéo, be e caa te mi mu ânebuhung.»
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Nye caa tai hegi ati a *adéihi, ko a bwo eânimen denye.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Mepwo é ne ko ni patén, ke e ne tenye mu ko *Moosé. Kehe wo Iésu *Kériso, ke a pwaaden ko a *pipwoééhe tice ja kon, ke a *juuju.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Te tice pace apulie celi e ali Padué, kehe te pa Naîn na te céiu nang, be e mu ko Caa, ke weeng na e pipatemehieng denye.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Wo lépwo apihuô juif ne *Iérusaléma, ke lé pahede lépwo béé *apwoâpwailo me lépwo béé apipenem ko a *mwaiitihi me lé â tahimwo Ioane pie: «Wogo, ke he woo?»
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Ke time e uce waaneduwohi kolé, kehe e te pii telé pie: «Woéo, ke time uce pa Mesia.»
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Ke lé tahimwoeng mwo pie: «Wogo ke he woo? He wogo ke wo péroféta *Élia [na me e mi ânebuhen]?» Ke e pii telé pie: «Ûhu!»
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Ke lé pii ten pie: «Kona wogo, ke he woo? Go pii teme, beme geme â pii te lépwona lé pahedekeme bé. Kona wogo, ke he go pii pie woté ne kom?»
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Ke e hegi ne telé pie: «Woéo, ke wo pali e piieng wo péroféta Isaia:
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 Mepwo é ne ko ni apulie na pahedelé ngen, ke lé mu hadeniilé ne ni Farasaio. [Woélé, ke a céiu dihe pwoiitihi te lépwo *Juif.]
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 Ke lé tahimwoeng mwo pie: «É mu ko ade na go puu ni apulie, hemepie time uce wogo wo Kériso, ke time uce wogo wo Élia, ke time uce wogo pa Péroféta?»
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Ke e hegi ne telé wo Ioane pie: «É puu ni apulie ko a tabe, kehe e ha awiemewé wo pa apulie na time geé uce temehieng.
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Weeng na e âbé alecehung. Ke time uce jan ne kong me e tuwo ni tai ko ni dihibwaan.»
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Tai ninaa, ke tuie ne Bétani, ko a céiu goon ne Ioridano, he na e pipuu apulie nelang wo *Ioane pa apipuu apulie.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 É ha acaama hen, ke e ali Iésu wo Ioane, he e âbé céiieng. Ke e pii pie: «Weengi pa *Nahi Muto te Padué. Weeng na e pétaabwon ni ta pwo te ni apulie pwo bwohemwo.
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Weeng na é caa mi piieng, pie: Pwo pana e bo âbé alecehung, na te nihe pwonaado ne kon kojaéo, be e caa te mi mu lang ânebuhung.
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 «Time é uce mi temehieng ânebun, ke é âbé puu ni apulie ne ha a tabe, beme e patemehieng te lépwo *Isaraéla.»
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Weengi ana e uti wo Ioane: «É alihi a *Jenen Iitihi he e opé mu he miiden pwohewii a meni pwojo, ke e ole huîin.
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Time é uce mi temehieng. Kehe pana e pahedeéo me é puu ni apulie ko a tabe, ke e pii tong pie: “Pana go bo alihi heme e ole huîin a Jenen Iitihi, ke weeng pana e bo puu ni apulie ko a Jenen Iitihi.”
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 «É alihi, ke é pajuujuhi pie: Weeng pa *Naî Padué.»
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 É ha acaama hen, ke e mwo te mu lang wo Ioane me lupwo acémun den.
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 Ke e ali Iésu, ke e pii pie: «Neko ali Nahi Muto te Padué!»
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Lu caa téne wo lupwo acémun den a bwopiinen naa, ke lu âcéi Iésu.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 E biteeng wo Iésu, ke e alilu he lu ko âcéin, ke e pii telu pie: «Geu hanee?» Ke lu pii ten pie: «Rabi (pa apipune), é wé he celi go mu lang?»
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 Ke e hegi ne telu wo Iésu pie: «Geu âbé me geu alihi.»
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 — ausente —
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 — ausente —
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Ke e pééeng nge céii Iésu. Ke e alieng wo Iésu, ke e pii ten pie: «Wogo Simon, pa naî Jonas. Bo a niim pie Céfas\+ord †\+ord*.» Ai Pétéru: a bwopiinen pie ‘a péi’.
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 É ha acaama hen, ke e â Galilé wo Iésu. Ke e too Filip, ke e pii ten pie: «Go âbé céing!»
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 Wo Filip, ke pa apulie Betsaïda, a mwopopwaalé te André me Pétéru.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 E ân wo Filip, ke e too Natanaël, ke e pii ten pie: «Geme caa too pali e piieng wo Moosé ne he ni patén, ke lé cihe mwo kon ne ni péroféta! Wo Iésu mu Nazaret, pa naî Josef.»
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Ke e pii ten wo Natanaël pie: «He te jan me e âbé mu Nazaret aceli wâé?»
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 E ali Natanaël wo Iésu, he e âbé beniieng, ke e pii ne kon pie: «Weengi pa ju Isaraéla, na te tice pipwohuô kon.»
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 E pii ten wo Natanaël pie: «Go temehiéo mu wé?»
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 E hegi ne ten wo Natanaël, ke e pii ten pie: «Pa apipune, wogo pa Naî Padué, pa daame Isaraéla!»
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 E hegi ne ten wo Iésu pie: «Go céihi be he é pii tem pie, é aliko ne haahi a majing? Go bo alihi ce naado celi nihe ubwo koja anaa!»
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 E pii mwo pie: «É pii tewé a juuju pie: Geé bo alihi a miiden heme tehi, ke lé bo taa ke ole ne ni *âcélo te Padué, huîi pa *Nahi Apulie.»
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.