Lucas 5

Tte Pa̱'a̱li̱ Me' Skëköl tö Se' a̱ (BZDNTPO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Etökicha ta̱ Jesús dur s'wöbla'u̱k batsöri kiè Genesaret e' kkömik (batsöri e' kiè ñies Galilea). Tai̱ë pë' dapane ie' ska' Skëköl ttè pakekeitö e' ki̱ttsök, e' kë̀ wa ie' shkoia̱.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Nima klö'u̱kwakpa dene tso' ikla' skuök, e'pa kanò àr bötö, e' sué̱ Jesús tö.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Ta̱ ie' e̱' iéka̱ kanò etö a̱, e' dör Simón kanò. Ie' tö ikié Simón a̱: “Be' we'ikèyö, kanò patkö́mi bë́rë wöwi̱k.” Ie' e̱' tkése̱r kanò a̱ ta̱ ie'pa wöbla'wé̱itö.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Mik ie' s'wöbla'wé̱ o̱ne, eta̱ ie' tö iché Simón a̱:
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Simón tö ie' iu̱té:
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Mik ie'pa tö ikla' u̱yémi ta̱ iwà klö'wé̱rakitö tai̱ë, e' tö kla' batseeketke.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Ta̱ iulà kkaché iyamipa tso' kanò ëtö a̱ e'pa a̱ tö a' shkö́ sa' ki̱muk. Iyamipa debitu̱ ie'pa ki̱muk ta̱ kanò bötö wà iérakitö chië, tsir eta̱ kanò wöturkewa̱tke di' a̱.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Mik e' sué̱ Simón Pedro tö, eta̱ ie' e̱' tkéwa̱ kuchë ki̱ Jesús klö̀ ska' ta̱ ichéitö ia̱:
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Nima klöne tai̱ë, e' tö Simón Pedro ena iyamipa ko̱s tso' ie' ta̱, e'pa tkiwé̱wa̱ tai̱ë, e' kue̱ki̱ ie' tö iché es.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Ñies Santiago ena Juan dör Zebedeo ala'r e'pa tkirulune. Ie'pa kaneblöke Simón ta̱ nima klö'u̱k. Eta̱ Jesús tö iché Simón a̱:
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Eta̱ ie'pa tö kanò ikléka̱, ta̱ íyi ko̱s tuléa̱t ie'pa tö ee̱ ta̱ imíyal Jesús ta̱.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Etökicha ta̱ Jesús tso' Judea ké̱ et a̱. Eta̱ ee̱ wëm debitu̱ eköl kiri'we̱ke lepra tö. Mik ie' tö Jesús sué̱, eta̱ ie' wöéwa dö̀ i̱ski̱ ta̱ ikköché tai̱ë Jesús a̱:
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Jesús tö ikéwa̱ ulà wa ta̱ ichéitö ia̱:
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Eta̱ Jesús tö ie' a̱ iché:
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Erë Jesús tté ti̱neka̱ tai̱ë shu̱te̱. Tai̱ë pë' döke ie' ska' ie' ttè ki̱ttsök, ñies a̱s ie' tö ie'pa bua'ù̱ne.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Erë tai̱ë ie' mi'ke bánet ttök S'yë́ ta̱ wé̱ kë̀ yi ku̱' ese ska'.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Etökicha ta̱ Jesús tso' s'wöbla'u̱k ta̱ ee̱ fariseowakpa ena s'wöbla'u̱k ttè dalöiëno wa wakpa tulur Jesús tso' s'wöbla'u̱k e' ki̱ttsök. Ie'pa datse̱ ká̱ ko̱s tso' Galilea ñies Judea ena Jerusalén. Jesús wa̱ Skëköl diché tso' s'kirirke ese bua'wo̱ne.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Eta̱ wëpa we̱lepa debitu̱ e'pa wa̱ wëm kraulewa̱ debitu̱ eköl ka̱'la ki̱. Ie'pa é̱na iduè tsa̱kmi u shu̱a̱ wé̱ Jesús dur ee̱ a̱s ie' tö ibua'ù̱ne.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Erë tai̱ë s'tso', e' kue̱ki̱ ie'pa kë̀ a̱ itkö̀mi we̱s u shu̱a̱. E' kue̱ki̱ ie'pa míka̱ u bata ki̱ tö u jchée ta̱ iduè émirakitö e̱naë döttsa̱ i̱ski̱ wé̱ Jesús dur pë' tso' tai̱ë e' shu̱a̱ ee̱. |src="5 LB00305 b.tif" size="col" ref="Lc 5.19"
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Mik Jesús tö isué̱ tö moki̱ ie'pa e̱rblé ie' mik, eta̱ ie' tö iché wëm kirirke e' a̱:
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Eta̱ s'wöbla'u̱k ttè dalöiëno wa wakpa ena fariseowakpa tö ibikeitsè: “¿I̱ma wëm wí̱ e̱rbikö̀ tö ie' dör yi e' tö Skëköl ché suluë es? Skëköl ë̀ a̱ se' nuì̱ olo'yarmi.”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Erë ì bikeitsök ie'pa tso' e' sué̱wa̱ Jesús tö bet. E' kue̱ki̱ ie' tö ie'pa a̱ ichaké:
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Ye' tö wëm i' bua'wè̱mine a̱s ishköne, e' ta̱ ¿we̱s a' tö iklö'wè̱mi tö ye' kë̀ a̱ inuì̱ oloyanuk iki̱?
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Ye' dör S'ditsö Alà, sú̱ e' tö a' a̱ ikkachè tö ye' wa̱ ka̱wö ta̱' ká̱ i' a̱ nuì̱ olo'yoie.
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 E' wösha̱ ta̱ ie' e̱' kéka̱ sulitane wörki̱ ta̱ ka̱'la a̱ ie' debitu̱, e' kéka̱itö ta̱ imía̱ne iu a̱ Skëköl ki̱keka̱ramiitö tai̱ë.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Ie'pa wökrarulune iweblök ta̱ Skëköl ki̱kéka̱rakitö tai̱ë. Ie'pa suane ta̱ ichéitörak:
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 E' ukuöki̱ ta̱ Jesús mía̱, e' tö wëm sué̱ eköl kiè Leví, e' dör inuköl shtökwak Roma wökirpa a̱. Ie' tkër ikaneblöke e' wé a̱. Ta̱ Jesús tö ie' a̱ iché:
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Eta̱ Leví e̱' kéka̱ tö ì ko̱s méa̱t ta̱ imía̱ Jesús ta̱.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 E' tsá̱li̱ ta̱ Leví tö iké̱wö tkö'wé̱ buaë chkè wa di'yè wa Jesús dalöioie. Inuköl shtökwakpa de tai̱ë. Ñies pë' kua̱'ki̱pa de, e'pa tulur chkök Jesús ena ittökatapa ta̱.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Mik fariseowakpa ena s'wöbla'u̱k ttè dalöiëno wa wakpa tö isué̱, eta̱ ie'pa tö ichémi Jesús ttökatapa a̱:
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Jesús tö ie'pa iu̱té:
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Ye' kë̀ dë'bitu̱ wé̱pa e̱' bikeitsö̀ tö ise̱rke yësyësë esepa kiök. Ye' dë'bitu̱ pë' sulusipa kiök a̱s ie'pa e̱r mane'ù̱.
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Judiopa wökirpa we̱lepa tö iché Jesús a̱:
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Jesús tö ie'pa iu̱té:
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Erë iké̱wö döraë eta̱ ie' mi'datse̱r ie'pa yöki̱. E' je' ta̱ ie'pa batsöraë.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Ñies Jesús tö ie'pa wöbla'wé̱ tö judiowak ttè këchke e' kë̀ shu̱tu̱rpaka̱ ie' ttè pa̱'a̱li̱ ta̱. E' kleéitö ttè i' wa:
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 Ñies vino pa̱'a̱li̱ kë̀ tërta̱'ka̱ iyiwak kkuölit yöule ibloie ese këchke a̱. Itéka̱sö es, e' ta̱ mik ibacha'nebitu̱, eta̱ ikkuölit këchke jchèemiitö. Es vino ena ikkuölit weirwami ë́me.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 E' kue̱ki̱ vino pa̱'a̱li̱ tekeka̱ ikkuölit pa̱'a̱li̱ a̱. |src="6 LB00145 or one that is in the Guaymi. b.tif" size="col" ref="Lc 5.38"
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Yi tö vino bacha'bacha yeke, ese tö ibikeitseke tö e' ya' bua' vino pa̱'a̱li̱ tsa̱ta̱. E' kue̱ki̱ ie' kë̀ é̱na vino pa̱'a̱li̱ yakia̱. Es ñies a' tö ibikeitseke tö ye' ttè pa̱'a̱li̱ e' kë̀ dör buaë.
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.