João 5

Handr Taara (BWO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Maniye hakon ayhudiwots worowoti bali aaw b́ wottsotse Iyesus Iyerusalem maants bíami.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Iyerusalemn mererwots fengeshi ganoke, Ibrayist'i noonon Betezata eteets ikok kakts atso fa'e b́tesh, b́gúratsnowere bí tookatse ipdetsts boweeron besheefwots fa'ano botesh.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Ayidek't ay shodetswots, aaw dogwots, duruwotsnat shoklirwots b́ beshiru werats k'edek'tni botesh. Ashmanots aatsman b́ giwoni bokotfo botesh,
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Besh beshr Doonzo melakiyo aats kakots ood'r aatsman b́ giwshfoni, aats giwmaniye okoon shino aats kakmanits kindtso b́ shodts shodinar jamatse kashefe b́ tesh.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Manoknowere shaashe shimt nat jamosh shodts ash iko fa'e b́tesh.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Iyesus ashman manoke b́ k'eefere bek't ayduroniye shintson b́shodok'o dant, «Kasho geefi?» bíet.
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Shodetsonuwere «Doonzono! aatso b́ giwtsok'on taan de'amr aats kakmanits gedet asho deshatse, taa amoosh tietor k'osh asho taayere shino oot'b́wtsiriye» bíet.
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Iyesuswere «Tuuwe! ni es'o kurde'er amee!» bíet.
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Ashmanwere manoor kashb́gutsi, b́ es'onowere kurdek't bíami.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Mansh Ayhudi naash naashuwots kashts ashmansh «Hambets sanbat b́wottsotse ni es'o nkuritwok'o neesh eekeratse» boet.
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Bímó, «Taan kashits asho ‹nies'o kurde'e amee› ett taash keewre» bíet.
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Bowere, «Ni es'o kurde' amee neesh ettso kone bí?» ett bo aati.
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Ashmanmó ashasho bí aytsotsnat Iyesus manoke okaan t'iindek't b́teshtsotse bín kashitso koni b́wottsok'o danatse b́tesh.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Maniye hakon Iyesus ashman Ik' mootse daatsdek't, «Hamb, and kasherne, haniye bog keewo niats b́borawok'o haniye hakon morro fink'aye» bíet.
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Ashmanwere amt bín kashitso Iyesusi b́wottsok'o ayhudiyi naashwotssh keewb́k'ri.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Keew man sanbati aawots b́ fintsotse Ayhudi naashwots Iyesusi gisho dek't botwi.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Iyesusmó «T nih andish b́borfetso fine b́finiri, taawere finirwe» ett boosh bíaaniy.
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Man boshishtsosh Ayhudi naashuwots Iyesusi boúd'itwok'o iki boon tuzb́k'ri, man b́wotu bíye sanbato b́gaaktso s'uzsh b́ woterawo, «Ik'o t nihiye» eton b́ tooko Ik'onton b́nutsitsoshe.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Iyesus hank'o ett boosh bíaaniy, «Arikon arkoniye itsh ti etiriye, Niho b́ finefere b́bek'tso finoniye okoon naayo b́took alon eegor fino falratse. Niho b́ k'alirwok'o naayonwere b́ k'aliri.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Niho naayo b́shuntsosh b́ finiru jamo bísh kitsitwe, itwere it aditwok'o haniye bog finonor bísh kitsitwe.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Niho k'irtsuwotsi b́ tuuzituwok'onat kashonowere boosh b́imetuwok'owa, naayonúwe mankowa b́ shunts ashosh kasho b́ imeti.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Niho konatsor angshratse, ernmó angsh jamo naayosh imk'rere.
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 Hanowere b́ k'alir ash jamwots niho bomangitwok'o, aaninwere naayo no bomangitwok'owa, naayo mangirawo, naayman woshts niho mangiratse.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 «Ariko aroniye itsh tietiri, t aap'tso k'ewur taan woshtsono amanitwo dúre dúri beyo detsfe, bíye k'irotse kashomand k'az b́ kimtsotse bíats angsheratse.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Ariko arikoniye itsh keewirwe, k'irts ashuwots Ik'o naay k'aaro boshishet aawo fa'e, b́dúronúwere andee, bín shishetu jamwotswere kashon beetune.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Niho b́tookon kash t'uup'o b́wottsotse, b́naaywere kash t'uup'o b́wotitwok'o woshre.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Ashna'a b́ wottsotsnowere angsho bíangshitwok'o alo bísh imre.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Keewan jangatse adk'ayere, dowootse fa'a jametswots b́ k'ááro boshishet aawo weetwe.
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 Sheeng fintswots dootse keewarr kashon beetune, gond fintswotsemó dowootse keer boere boats angshetwe.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 «Taa t took alon eegor k'alo falratse, ernmó nihoke t shishtso angshitwe, taan woshtso b́ geyirwok'owa bako t geyirwok'o t angshrawotse t angsho kááwe.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Taa t took jangosh t gawitk wotiyal t gawts gawo arikaliye.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Ernmó t jangosh gawitwo k'osho fa'e, bíwere t jangosh b́gawit gawo arik b́ wotitwok'o danfee.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Itiye Yohans maants wosho amtsuwotsi woshatniye it teshi, bíwere aro gawere.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Han tietiriye it kashitwok'owa bako taash ash gawo b́geyitsoshaliye.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Yohans aat'at c'eshts c'eshok'oyiye b́ teshi, it were muk' aawosh b́ sháánits sháánon gene'osh itgeyi.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 Ernmó taa Yohans gawtsoniyere bog gawo detsfe, t gawonúwere t nih tfinitwok'o taash b́'imts finoniye, t finit finmanwere niho taan b́wooshtsok'o t jango gawitwe.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Taan woshts Niho b́ tookon t jango gawere, itmó b́ k'aaro b́jamon shiyatste, bíaronowere b́ jamon be'atste.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Bí b́woshtso it amanerawotse b́ aap'o itnibots geratste.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 It S'ayin mas'aafwotsitse dúre dúri kasho it daatsitwok'o itsh bí'artsotse boon p'ec'at its'iliri, boowere t jangosh gawirwotsiye.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Ernmó it kashu daatsosh t maants woo geratste.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 Taa mango ashoke geeratse.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 It it nibotse Ik'o shunawwotsi it wottsok'o danfee.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Taa t nih shútson waare, itmó taan de'atste, ernmó k'osho b́took shútson b́waal b́ín dek'etute.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 It atsatseyosh mango geyirwots Ik' ikoke daatset mangonmó gerawwots, awuk'o k'alrniya amanosh it faliti?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Taa t nih shinatse itn t s'aamitwok'o ark'aya itsha, iti s'amitwo bín it jangirwo Museyiye.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Museyi amaneerte wotink'e bí tjango b́ guut'tsotse taanor amaniyank'te b́tesh.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Bí b́ guut'tso amaneratste wotiyal t aap'o awuk'o k'alrniya it amaniti?»
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.