Marcos 14

Ghayavi Mak (BMK) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mara ruwa kava emakemake da kam ruwa ghamanakisi ita berai, Sovona Voura* ma Parawa Ist Kegha*. Prist babadisi ma touvibeyebeyena Mosese ina vigheiyenai keta inegwanegwai da gavugavunai Yesu ita paniya ma iti siragheni.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Ivavo bo, “Iya kam maranai ta berai, memara da rava ina kayaya.”
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Yesu Beteni yai Saimon ina numai, iyai kununa lepera iveiya. Ikamkam ma wavine, alabasta deudeuna iveiya ipitiyei, sinenai monagha ghabughabuna nad yai iyamoni, maiyana irakata kirakai. Deudeu kamyona ibogai ma Yesu ku tepapuna isuwaghi.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Rava ruwamtousi na ivi nuwaghisi ma ivi ki daguwana, “Avikubina monagha ghabughabuna ivi rekwei?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Iti gimagimarei na mane ghamanakina ita pananai ma manena ita verenei rava keikayokayosi kurisi.” Ma rava wavinena iyeghai.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Ma, Yesu ivavo kurisi, “Ko kita kuyowei! Avikubina koi kayokayoi? Bera beibeina kuriku iberai.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Rava keikayokayosi na tami meiteni ko makemake yavuyavu mara patapatana ma mara avai ami kayowanai na kona vowagusi, ma taku na iya meiteni mara patapatana kata makemake yavuyavu.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Avai inotanotai ita berai, na iberai; monagha ghabughabuna ku ininiku isuwaghi na ivo kavikaviyeku kaku karawaga kubina.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Sisiya keimatana akikimi, rava yavu dobu tupana varaku beibeina ina vivi yanei, na weni wavinena avai kubiku iberai na sisiya kutukutuna rava ini yanei. Rava weni wavinena ina bera ina notai.”
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Touna murinai Judas Iskariot, touvotaghotagho kasi vi 12, inae prist babadisi kurisi ikisi da ikimakava ku imasi ina terei.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Nuke ivi yanei maranai na ivi nuwa beibai sasara ma ivavo kuriya, “Mane kana verem.” Ma ina gavogavo inegwanegwai da ku imasi ita terei.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Parawa Ist Kegha* Kamna marana isegha, touna maranai sipu metemetewisi emunumunuwa Sovona Voura* kamna kubina, touvotaghotagho Yesu ivi tarakasiyanei, “Am kayowana meni ku dobuna kana nae da Sovona Voura kamna kana vo kavikaviyei kubim?”
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Ina touvotaghotagho ruwa iki tawayesi, ma ikisi bo, “Ko nae ku Jerusalem ma koroto yokowa kibubuna ghamanakina ikavari ma enenae na kona kitai. Kone yavuyavu,
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 ma, ma ina nenerui na ko rui, ma numa tuwakarena kurina kovi sisiya, “Bada ivavo, ‘Meni papayaraghinai aku touvotaghotagho meiteni Sovona Voura* vavina kana kaniya?’”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Bade papayaragha ghamanakina ini beyemi tepanai, vovo kavikaviyanina, ma makemake wasana meiteni, nani dobunai bera tupana yavu kona vo kavikaviyana kubita.”
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Ma touvotaghotagho ivo meira, inae ku Jerusalem, avai ikikisi na bera tupana yavu nuke ipananai, ma Sovona Voura* kamna vavina ivo kavikaviyei.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Ivivi kuririsi maranai, ina touvotaghotagho asivi 12 meiteni ipiti.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Ikamkam ma Yesu ivavo bo, “Sisiya keimatana akikimi da sanamiyai sago ini benabenameku — ravana meiteni takamkam yavuyavu.”
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Tupasi yavu ivi nuwaboya kirakai ma sagosagoweta ivi karei da ivivi taravirei, “Iyai? Iya taku bo?”
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Ikipotesi, “Ami vi 12, parawa ku kaboma ta tupatupa kutuva yavuyavu, sanami yai sago na ini benabenameku.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Taku Koroto Keimatana kubiku, ina tupuwa na kununa kikiverena igiruma na nuke. Bade rava iyai ina berai da ina tupuwa ma ini benabenameku, wayakapo, touna na ku berona ghamanakina ina rui. Ibeibai sasara da ina maduwa iya meyana itituwei.”
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Ikamkam ma Yesu parawa iveiya, Meimeituwa ivi kaikaiwei, ivo gimai, ma ina touvotaghotagho iveresi. Ivavo bo, “Ko veiya, touna tupuwiku.”
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Bade wain keyakina iveiya, Meimeituwa ivi kaikaiwei, ma iveresi, ma sagosagoweta iumei.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Ivavo, “Touna taraku. Taraku ina suwagha rava ipesari sasara kubisi, tara na Meimeituwa ina kinuwaghana tousi meiteni ini bagibagiya.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Sisiya keimatana akikimi, iya meyana weni wain na anuma meyei da maranai Meimeituwa ina koyagha yawasa ku vouna na wain vouna anumai.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Yevo sago iraviya murinai na Jerusalem ikasibu kuyowei inae Oliv Keyamisi ku Koyana.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Yesu ivavo kurisi, “Meimeituwa varana buka sinenai weni nuke evavavo:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 bade Meimeituwa ina vo meimeira meyeku ku yawasa, na ani nau ku Galili.”
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Bade Pita ivavo kuriya, “Namanaki da tousi tupasi yavu ina ne kuyowem, ma iya taku!”
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Yesu ivavo kuriya, “Sisiya keimatana akikim, weni didibarinai muriyai da kokorereko mara ruwa ina garara, tam kara mara aroba kwa vavo, ‘Avi pupuwei.’”
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Bade Pita ivavavo tupetupeyana, “Namanaki da ta siraghe yavuyavu, iya meyana ana vavo, ‘Avi pupuwei!’”Ma tupasi yavu sisiyina sago ivavavo wei.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Tousi ipiti ku dobu kana wava Getsemani, ma Yesu ivi sisiya ina touvotaghotagho kurisi, “Wa ko make ma ana nae ani kawavenoveno.”
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Vagheina ma Pita, Jems ma Jon, ikasi veinisi ma inae, ma nuwanuwana ipukana potei,
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 ma ivavo kurisi, “Avi nuwaboya sasara ma damiku na berokikina kava ini siragheniku. Wa ko make ma ko vi yavayava.”
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Ine riya berokina ma, ku dowa itawayei ma ivivi kawavenoveno da kade kovokovoghina keivowavowa ita nevourei.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Ivavo, “Mamai, Aku Mamai, kovokovoghina bera tupana yavu kwa berai, weni keivowavowana keyakina kevei tawayei ma iya anumei, ma iya taku aku kayowanai ma tam am kayowanai.”
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Bade ivovira meme ma ina touvotaghotagho asi vi aroba ipananasi ikenakena. Pita kurina ivavo, “Saimon, tam ke kenakena bo? Kade vagheina bo kegha da kota mae guriguri?”
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Ma ivavo kurisi, “Kanumimi na darudaru da ina kayowana kota berai, ma tupuwimi ina maragata iya kovokovoghina da kona berai. Bade kovi yavayava ma kovi kawavenoveno da ruweyara kona meira potesi.”
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Ine meme ma ivivi kawavenoveno, sisiyina sago kava ivavavowei.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Bade ivovira meme ma ikitasi da ikenakena. Iya kovokovoghina da ita kita uwara. Ma ivi pupu da avai ita kipotei.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Inae, ma mara kana vi aroba ivovira meme ma ivi sisiya kurisi, “Tami karakava ko kenakena ma iyami ko roverovei? Vagheina! Marana isegha! Ko kita, Koroto Keimatana bera bero ravasi ku imasi etereterei.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Kovo meiri, ma tanae. Ko kita, kaku vi benabenama ravana na isegha!”
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Karakava ivivi sisiya ma Judas, kasi vi 12, isegha. Numaduba meiteni ipiti yavuyavu ere wudisi ma ere serisi. Prist babadisi, touvibeyebeyena Mosese ina vigheiyenai, ma Dam Jiu babadisi, iki tawayesi inae.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Ine nae ma touvibenabenama ikisi da ikimakava ini matakiresi. Ivavo kurisi, “Koroto ana yususuri na, korotona touna. Ko votani, ko paniya ma ko ruteina neyei.”
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Judas isegha ma mara sago kava ine kuriya ma ivavo, “Bada!” ma ivi iyususuri.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Vagheina ma ivotani ma ivokikini.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Rava sago na imeimeiri na kepata iteina yavui ma itatara da Prist Gheghena ina yaraga sago teinina ikasiyaraghi.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 — ausente —
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 — ausente —
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Vagheina ma ina touvotaghotagho tupasi yavu ine kuyowei ma ivi vuruwana.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Koroto yaragina garai ikasi rupui ma Yesu iwagiwaghisei, ma ravasi ibera tovoni da ita votani,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 ma kana gara kava ivotani ma iyamkovekovena ivokavari.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Numaduba Yesu ikasi veiya inae Prist Gheghena ina ku numa, bade prist babadisi, Dam Jiu babadisi ma Mosese ina vigheiyena touvibeyebeyena tupasi yavu nake ivi ruriyesi.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pita uwamai itu kamota inae da Prist Gheghena ina numa ku garina irui. Na, inemake touviyavayava ruwamtousi meiteni, keyamai ivivi muya.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Prist babadisi ma Sanhidiren* tupasi yavu ibera tovoni avai vi wavuna Yesu ku tepana ita terei da iti siragheni, bade iya avai ita pananai.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Matamata vi bedabedasi ipesari sasara Yesu kurina itawayei, ma asi sisiya tupana yavu na bogeibogei.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Rava ruwamtousi ivomeiri sisiya vi bedabedasi itawayei kurina.
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 Tousi ivavo, “Kaviyanei weni nuke ivavo bo, ‘Weni Tempol na rava imasi yai iyamoni, na ani beroi, ma mara aroba murinai sago vouna ana vowai, ma iya rava imasiyai ina yamoni.’”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Bade weni ravasi meiteni asi sisiya na bogeibogei yeta.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Prist Gheghena maghinosi yai imeira ma Yesu ivi taravirei, “Weni vi wavuna itawayei kurim, avikubina iya kuta kipote?”
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Bade Yesu ivi yasami ma iya avai ita vavowei. Prist Gheghena ivi taravire meyei, “Tam Keriso bo? Meimeituwa ka Vovo epaipai na Natuna bo?”
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Yesu ivavo, “Taku touna, ma kona kitaku, ‘Koroto Keimatana, Meimeituwa Maragata Kirakinina kataiyanai ana makemake ma ghuvanai ana vovovira.’”
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Prist Gheghena nuwanuwana ighisi sasare kana gara iteinasikai ma ivavo bo, “Matamata pesara iya kata kayokayowana meyei!
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Meimeituwa ivivi gibowei na ko viyanei bo? Ami nota avai?”
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Bade ruwamtousi Yesu isovai, ma matana garai isaghira gavugavui ma iraviya. Ma ivi taravirei, “Mike da tam na Meimeituwa ina Kikiverena, ke kiki iyai iravim!” Ma touviyavayava iru nevanevai.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pita karakava gaburinai, gari sinenai, maranai Prist Gheghena ina yaraga wavinena iyawara ipiti.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Pita ikitai ivivi muya, ma maninina ikita tupei ma ikiya bo, “Tam sago, Yesu koto Nasaret meiteni.”
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Ma ivavo da ivi pupuwei. Iki potei, “Iya ata sakovi da avai ki sisiyei,” ma ine kasibau ku ketamatana. Nani maranai kokorereko igarara.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Yaraga wavinena nani dobunai ikita meyei ma ivavo meme rava ivivi meiri yana kurisi, “Ravana sago weni touna meiteni!”
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Bade Pita ivavo meme da ivi pupuwei.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Ma, ivavo bo, “Tepa vovomi yai avavavo da sisiya kamowa akikimi! Mike da kegha na Meimeituwa ina kovoghiku! Koroto tami koi sisiyei na iya ata sakovi!”
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Mara sago kava kokorereko mara vi ruwina igarara, ma Pita ina nota ivo vira da ikimakava Yesu ivi sisiya kurina, “Muriyai da kokorereko mara ruwa ina garara, mara aroba kwa vavo da kuvi pupuweku.” Nuwanuwana itamoguda ma itou.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.