João 10
Uwait nugau Ze Naliu (BMH) vs AAI
1 Yesus nug kolital eneun, “Iz petak pet awarem, du tub go sipsip ninanem gilan og eiman i sianeu, go gilan etuboroi sianeu, du guzeneneg, go zob du.
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Gilan og eiman sianeu du, go sipsip go gumaraneu du pet.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 Go gilan og gumaneun du nug im oitai muraneu, sipsip gumaraneun du go nug gonugau sipsip tutak tutak agal wanimag patena, go sipsip inain go gonugau zeu doimai, go sesamorai unanem.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 Go uzaneim imarai noimai, nug amegai betena, sipsip go ses sesamorai bitanem, einen, go gonugau zeu abe macanem.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Go dudu ipal i sesamaranemen. Go dudu ipal agen ularena, uminaraimai unanemen, einen, go agal zepag i abiu.”
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 Yesus nug tatau ze go awareun, bo, go tatau ze go gonugau zebigeg i abiu.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 Yesus nug koli eneun, “Iz petak pet awarem, Iz sag iz sipsip agal gilan og.
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Dudu ipal ag amegai zomen ag zob dudu. Sipsip inain agal ze duab tam.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Iz sag iz gilan og pet. Du in izal zau og eiman zumau iz go suban gumai. Go zaueim simai, koli betei ee zabun em naliu peimai, umau.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 Zob du go zoi, zob oimai, eg marabun zuaneu. Iz ag doropag muzmuz dabun gusig marabun alemin. Guzenaimai, ag ece tub en i tamacag a damamen, muzmuz suban damamen.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 Iz sag iz sipsip gumaranem du naliu. Sipsip gumaraneu du naliu go nug gonugau sipsip en noumabun dareu.
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 — ausente —
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 — ausente —
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 — ausente —
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 — ausente —
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 Izal sipsip ipal ag e gilan oug i daremen. Iz ag han imaraimai, gilan e oug maremin, ag izal ze doimai, ereg tutak ug dabi, iz ag unum gumarai.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 Izal mekai nug iz en ougab noumaneu, einen, iz izal sipsip en noumaimai, koli asanai.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 Izal enim tabug utemin, du tub nug unum iwei heabun sul iboin tam, iz gusig ban mui, izal dabeleu eiman iztal izal enim tabug uteimai, iztal izal enim tabug koli wabun iz iboin. Du tub nug iz ze i kuatai i ailamau. Izal mekai nug iz go guzenabun aileun guzental guzenai.”
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 Zuda duailel go ze go doimai, tubaim tubaim bigagemen.
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 Dudu asiu agen enemen, “Wes eg gonugau ougab oug simai, go dabug utub usalaneu. Ig einen gonugau ze duabun dabuig mab?”
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Bo, dudu ipal agen enemen, “Wes eg mui du go ze naliu guzenai i maramau. Wes eg mui du nug erunai dudu ameag kumi kasarai mamau?”
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Ziwas go ebu, Zerusalem ban uzan zobu tub piabun ziwas banou zoun. Ziwas banou go getal Uwait ecesab muranemen zobu zau banou usalai moromai, im oitabun koli dabelabun ziwas banou. Ziwas go ebu, ut malalai banou pet zuaneu.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 Yesus gue go Nou Zaueim, getal Solomon dacaneun empip anem ebu simai, ai dareun.
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 Guzenaimai, Zuda duailel go waugab zoi tuloroimai, kanaboromen, “Eisab na aigamam, na Kristus? Na ulis araog aigamam.”
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 Yesus nug koli awareun, “Iz getal ag awaremin, bo, agal oiagab petak ab tam. Gugeg e beu beu unum mekai nugau wanib eiman mai darem, go izal wanim araog mai dareu.
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Bo, ag izal sipsip tam, gonun, agal oiagab iz en petak ab tam.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Izal sipsip ag izal ze duanemen. Iz ag abe marem, ag iz sesamilanemen.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Iz ag doropag awau muzmuz dabun gusig maremin, ag i noumamamen. Du tub nug ag izal ebe ebuan i imarai unamau.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 Duailel go izal mekai nug mileun. Go banou pet duailel ipal unum zilarai dareu, gonun, du tub nug ag mekai nugau ebeg ebuan oi habun iborain tam.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 Iz izal mekai dual ig tutak.”
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 Guzenina, Zuda dudu agen koli ai oimai, go waporoi hemen.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 Bo, Yesus nug awareun, “Iz agal ameagab ebu, izal mekai nugau gugeg beu beu guzenemin, agal dabeleu iz ein gugeg beu beu memin en iwaporoi?”
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 Zuda dudu agen auremen, “Na gugeg beu beu go guzenemen en ig i niwamam, bo, na ze biabial kuai memen. Na gaul du, na izal Uwait aimai, Uwait nugau empip wabun emen, gonun, go en ig na niwaporoi.”
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 Yesus nug koli awareun, “Agal kasai ze ebu sikut wai memen dareu,
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 Uwait nugau ze go polu mab tam, petak pet ze meun. Getal Uwait nug dudu awareun, ‘Ag uwait iz sul.’
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 Gonun, mekai nugtal tapai maraimai, palautilena, alemin, agal dabeleu iz en ein emen? Izan iz Uwait nugau nag darem emin, ag einen iz ze biabial kuai mem ailemen?
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Iz izal mekai nugau salau i oi murai, ag izal ze en oiagab petak i an.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Bo, iz gonugau salau memin, gonun ag izal ze en oiagab petak i emen aba, ag izal gugeg memin en oiagab petak an. Guzenaimai, ag petak abiu izal Mekai iz ibail darena, iz go dual ereg darem.”
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Go ze go doimai, ag koli go gusig pataporoi emen, bo, go zilarai waneun.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 — ausente —
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 — ausente —
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Uzan tub, duailel asiu agal oiagab go en petak emenin.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.