Mateus 9

Blackfoot Matthew (BLA_CMS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 KI itsŭppo'piu akh'iosatsĭs, ki ito'pŭmmo ki otauŭtakap'ioyim ito'to.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Ki, sat'sit, itotsĭp'iauaie nĭn'nau, ai'pakhpuyiu, ĭstokhai'tsiu ŭksĭn': Ki Jesus otsĭnĭs'saie otaumai'tŭksuaiax anĭstsiuaie ai'pakhpuyiuă, Noko'a, ŏkh'sitŭkkĭt; kitsauum'itsitappiisĭsts ĭsksĭnip'iau.
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Ki, sat'sit, stsĭk'ix ai'sĭnakix ĭstai'au am'o (nin'nau) makapie'puyiu.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Ki Jesus ĭsksĭnĭm'ĕsts otŭs'tapuauĕsts ki an'iu, kumauk'itsitatopuauaisks maka'pi ku'skĕttsipŏppuauĕsts?
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Tsĭm'a ksĭstspa'pi, kŏk'ansi, kit sauum' itsitappiisĭstsĭsksĭnip'iau; ki kŏk'anĭsi, Nipuat' ki auŏkat'?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Ki kŏks'ksĭniisuai Nin'a okku'yi ikŏts'ksĭnĭmĕsts sauum'itsitappiisĭsts annom' ksŏkkum (itŭm'anĭstsiuaie aipakhpuyii) Nipuat', matsit' kitŭk'sĭn, koko'ai is'taput.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Ki itsipuau' ki oko'ai itsitap'po.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Ki akai'tappiii otsĭnĭs'sax, skai'etŭkkiau, ki a'tsĭmmĭmmiauaie Ap'ĭstotokiua annŏk' ikotsiu'ŏk matap'pix otŭmap'sĭnni.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Ki Jesus otaumatto'si, nannuyiuaie nĭn'nau, an'ĭstau Matthew, itaupii'ĭnai itai'ponitatopiaie, ki an'ĭstsiuaie Sŭppa'kĭt. Ki itsipuau' ki pokio'attsiuaie.
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Ki ŭn'niitsiu Jesus otsitsĭps'taupĭssi nap'ioyĭs, otau'yĭssi, sat'sĭt akai'tappiiau publicanix ki sauum'itsitappix, itsito'taipimiau ki ipokau'pimiauax (Jesus) ki otŭs'ksĭnĭmatsax.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Ki Pharisees otsĭnno'ŏssax, itŭnĭs'tsiauax otŭsksĭnĭmats'axaie. Kitsĭn'aimoau maukopoks'oyimiax publicanix ki sauum'itsitappix?
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Jesus otokh'tsĭsaie, an'ĭstsiuax, anniks'ĭsk matap'pixk ikut'totoaxk matsĭmmŭki tappi'uaxau assokinakki, anniks'ĭsk matap'pixk ai'okhtokosixk kĭmŭk'ĭttappiiau.
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Is'tapuk, ŭs'ksĭnĭk manĭstap'ipi, nitŏkh'sitsip kĭm'apiisĭnni, ki nimatŏkhsitsipats ikĭt'stŭksĭnni: tŭk'ka nimat'ŭtotopa nŏk'ainikŏttosau mokŏm'otsitappix mŏks'isauaitsitasau, sauum'itsitappix nimut'oto.
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 John otŭs'ksĭnĭmatsax otsitŭm'ittotaakax, ki an'iau, Tsanĭstapiu'ats nimutsauau'yipĭnan nestŭn'an ki Pharisees, ki kĭtŭsksĭnĭmatsax kŭttaisauauyiu'axau?
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Ki Jesus anĭstsiuax kŭttaukotau'yesiuaxau man'okkemiuŏk oko'ai ĭstokos'ix, itsa'kiitawpĭssi man'okkemiuŏk? Ki annists'isk ksĭstsiku'ĭsts ak'otoiau man'okkemiuŏk otai' akitotoawpĭstskaie, ki akotŭmsauau'yiau.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Kimatanipsospuau makap'isokŏsists; annik' psak'sĭnik aksoksipinikau ki saku'apĭnikan aksistŭpaipinikau.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Matap'pix matomaisŭppasuyĭnĭmĕsts mani'ĭsts mĭn'iokkeĭsts ŭkautokeĭssuyĭnĭsts, ŏks'kakŭmipinikau ŭk'autokeĭssuyĭnĭsts, ki mĭn'iokke ak'saikĭmsskau, ki aks'iksistsuyinasiau: Manĭn'iokkeĭsts itsŭppa'suyĭnĭmiau man'otokeĭssuyĭnists ki ai'aketŏkhsiau.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Otsakiaisĭtsĭp'sattosax annists'ĭsk epo'awsĭsts, tukskŭm'ĭni eenakin'ai itoto'iĭnai ki a'tsĭmmĭmmiuaie, ki an'iu, Nitŭn'na ŭk'ainiu; puk'siput ki kotsĭs'i tsĭxen'ĭs, ki aks'ipui tappiiu.
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Ki Jesus itsipuau', ki itopokom'iuaie, ki otŭsksĭnĭmatsax mat'opokomiauaie.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Ki sat'sit ake'uă, au'atŭnikau ŭsksaumawksaikĭmskau otok'tokossĭnni na'tsikoputtuyi stuyi'ĭsts, itsŭp'paatsiuaie, ki itsĭx'enĭmaie opekakŭn'ĭmaniaie:
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Tŭk'ka, ĭs'tau, ksen'ĭmĭniki opekakŭn'ĭmani, nĭtak'okuttotoko.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Ki Jesus ito'tŭkkau; ki otsĭnno'ŏssaie, itŭni'u, Nitŭn'na, ŏkh'sitŭkkit, kitaumai'tŭksĭnni kumut'okuttotoko. Ki ake'uă annik' itokut'totoau.
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Ki Jesus otsĭtto'taipiisi eenakin'ai oko'ai, ki otsĭnno'ŏssax au'yesĭx ki matap'pix eĭs'tsekĭniau,
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 An'ĭstsiuax, anĭs'tapaauk, ake'kuŭn matseniu'ats, ai'okau. Ki itai'ĭmiauaie.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Ki otsĭs'tŭpskoŏsax matap'pix, itsipim, ki ito'tsĭmaie, otsĭs'aie, ki ake'kuŭn itsipuau.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Ki otap'ĭstutsipi, annik' auŏsĭn'ik, motŭs'ksĭnĭpaie.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Ki Jesus otsĭstŭpaumatta'atossi, na'tokŭmi naps' tsix nĭn'ax ipokiuo'iax, ki aisokse'puyiax ki an'iau, David okkui', Kĭm'okĭnan.
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Ki otsĭtsipĭs'si nap'ioyĭs, naps'tsix itoto'yiauaie: ki Jesus an'ĭstsiuax kikŭtau'maitsipuan nŏk'okotŭnĭstutsĭs? An'ĭstsiiauaie A, Nin'a.
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Itŭm'itsĭxeniuax oŏps'puauax, ki itŭni'u, kanĭsto'maitsipuai, ŭnnianĭstsĭs'.
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Ki itsikau'opiii oŏps'puauax: ki Jesus saiemiuax mŏkstanĭs'tosax matap'pix.
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Ki osto'auai, otsĭs'tapusau ikŏnai'tsĭnnikoyiauax matap'pix annik'auŏsĭn'ik.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Ki otsŭksax, sat'sit ito'tsĭpiauaie kŭttaiai'puyiua sauum'itsistaaw pakto'kĭnattsiuaie.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Ki sannm'itsistaaw otsai'piksĭstŏssaie, kŭttaiai'puyină itse'puyiu: ki kŏnaitappix skai'etŭkkiau, ki an'iau, matsĭkainip'ats Israel ĭstauŏsĭn'im.
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Ki Pharisees an'iau sauum'itsistaawx otsĭn'aimoauai itai'saipiksĭstsiuax sauum'itsistaawx.
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Ki Jesus itap'auauŏkau kŏnau'akapioyĭsts, ki inŭk'akapioyĭsts, ki itŭs'ksĭnĭmatstokiu ota'toiapioyimoauĕsts, ki ai'semokiu nin'naiisĭnni ĭstŏkhs'itsĭniksĭnni, ki ŏk'kuttutsĭmĕsts matap'pix otokŏnai'oktokosuauĕsts ki otokŏnau'atŭnikauĕsts.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Ki otsĭnno'ŏssaie otappiisĭn'na, kaiĭm'iuaie, tŭkka ŭs'tsĭmsiu, aneto' manistau'anetopiax emŭk'ikĭnax saiits'tsĭssi ŭsks'kŭmokiuă.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Itŭman'ĭstsiuax otŭsksĭnĭmatsax, akauo'yi insĭn'manĭsts, ki ap'otŭkkix unna'tosĭmiau;
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Atsĭm'oiikŭttok ĭnsĭm'manĭsts ĭstsĭn'nau mŏk'itŭpskoŏsax otĭnsĭmmanĭsts apotŭkkix.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.