Mateus 15

Blackfoot Matthew (BLA_CMS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 AI'SĬNAKIX ki Pharisees, Jerusalem istsitappimix otsit'totaakax Jesus, ki an'iau,
1 Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hina Jesu hibatiy hio,
2 Tsanĭstapiuats umut'ŭnĭstŭpaipixipiau ŭkaitappix otŭn'ĭssuaiauĕsts? Oyĭs'sax ke'tan, matŭstsĭmiu'ax.
2 “Aisim o a bai’ufununayah, bai’obaiyen ata a agir hibitit men tebobosiyasiyar, naatu umah sauwena’e ere kato auman bay te’au?”
3 Nokŭt'anĭstsiuax ku'maukanĭstŭpaipĭxipuaiĭsks Ap'ĭstotokiuă otse'poawsĭnni kŏk'satsĭsaai kiksĭs'tapŭnĭssuai?
3 Jesu iyafutih eo, “Bo kwa aisim God ana obaiyunen tur kwa’astu’ub uwatanah hai binanakwar kwabi’ufunun?
4 Ap'ĭstotokiuă an'iu, atsĭmmĭm'mĭsau kĭn'a ki kiksĭs'ta; ki, annŏk' ai'pakosĭnikuyiuŏk un'ni ki oksĭs'tsi, unnianĭstse'ĭnsă.
4 Anayabin God eo, ‘Hinat tamat kwanakakafiyih’ naatu ‘yait hinah tamah isan tur kakafin na’u’uwih i boro hina’asabun namorob.’
5 Ki kitan'ipuau annŏk' an'ĭstsiuŏk un'ni ki oksĭs'tsi, kotŭk'sĭnaie, kitak'ototokuinanipi nĕsto'a,
5 Baise kwa a bai’obaiyenamaim, orot ta boro hinat tamat isah iti na’atube inao, ‘Sawar iti o atabibaisi i God ana siwaramih ayai, imih boro men karam anibaisi.’
6 Ki kŭt'atsĭmmĭmmiuax un'ni ki oksĭs'tsi, paio'toau. Kitse'poawsuauĕsts kumut'saiepumapĭstutsipaie Ap'ĭstotokiuă otse'poawsăn.
6 Sinaf iti na’atube’eban hinat tamat kwakakafiyih? En! Baise, kwa asinaf iti’imaim God ana obaiyunen tur kwayara’iy kwa taiyuw abai’obaiyen kwabi’ufunun.
7 Kitsiksĭs'tapokŏmmotsitappiansuai! Esaias prophet kit'sokapenŭpanikoau, ki an'iu,
7 Wanawan rerekabih! Isaiah i tur anababatunamaim kwa isa eo kirum,
8 Am' ox matap'pix nimut'astokokiau maau'ĕsts, ki nimut'atsĭmmĭmmokiau oto'ŭniuauĕsts: ki u'skĕttsipŏppuanĕsts nitsĭp'piokokiĕsts.
8 ‘Iti sabuw ufurihiwat ayu tirursagiyu, baise hai notamaim i ef yok na’in tema’am.
9 Nitsiksĭs'tapatsĭmmĭmmokiau, ŏk'aumaitsipĭsts ăt'suaiĭsksĭnĭmats'iauax nĭn'ax otan'ipuauĕsts.
9 Hai kwafiren ayu isou i wanawanan nikuwat; men basit orot hai notamaim ofafar hikikirum sabuw kwati’obaiyih hiti’ufunun.’”
10 Ki nan'nikŏttsiuax o'tappiisĭnna ki an'ĭstsiuax, Okh'tok, ki sokap'okhtok;
10 Imaibo Jesu rou’ay eaf ayuwih iuwih eo, “Abisa ao kwananutanub kwananowar naatu kwanasinaftobon yabin kwanab.
11 Annik' itsŭp'popiik maoi'i matokapĭstotok'atsaie nĭn'aii; annik' sŭk'siik maoi'i itokapĭstutuyiu'iu'aie nĭnaii.
11 Abisa orot awanamaim erur i men biyan ebobokarit, baise abisa orot awanamaim etitit i biyan ebobokarit.”
12 Ki otŭsksĭnimats'ax otsĭtota'akax ki otan'ikax kikŭt'ŭsksĭnipa Pharisees otsĭs'kŭksau otokh'tsĭsau annik' epo'awsĭnik?
12 Imaibo bai’ufununayah hina Jesu hibatiy, “Pharisee abisa i’o isan hai naniyan ibi’afiy iso’ob?”
13 Ki nokŭt'ŭniu, kŏnai'sŭpipumanĭsts Nin'a spots'im okŭt'taisŭpipumattopĭstsi ak'sŭskŏpattopiĕsts.
13 Jesu iyafutih eo, “Ai menatan ayu Tamai maramaim men tatanum i boro an wairoron etei na’uy ra’ah.
14 Amau'patokau; naps'tsiotŭppĭnnŭkiau naps'tsix. Ki naps'tsiuă ătŭppĭn'nŭssi napstsi'i, atŭn'iaksĭnni akai'akitsŭppopiiau.
14 Nati Pharisee biyahimaim kwanahaiw, anayabin i matah fim na’atube sabuw afa matah fim tibi’unawiyih, naatu boro etei hinan hub hinare.”
15 Peter itŭman'ĭstsiuaie, noksksĭnĭm'atsokĭnan am'om parable.
15 Peter eo, “Oroubon anayabin kuo anowar.”
16 Ki Jesus an'iu, kikŭttaisakiaisauaiokhtsĭmipiuaua?
16 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa auman boro’ika tur hai yabih men kwaso’obamih?
17 Kikŭttaisauaioklitsimipuaua, annik' itsŭp'opiik maoi'i, itŭp'sŭppopiu mo'koanni ki ipsai'piosop?
17 Abistan awatamaim erur i en kabutitamaim etit naatu en uratane ere’er i kwaso’ob ai en?
18 Ki annists'ĭsk itsŭks'isk maoi'i u'skĕttsipŏppi itsŭks'iax; ki itokap'ĭstutuyiauaie nĭn'aii.
18 Baise abisa awatamaim etitit i dogor wanawananane etitit, naatu i boun orot biyan ebobokarit.
19 U'skĕttsipŏppi itsŭks'ĕsts sauum'itsitsitanĭsts, inik'sĭsts, auŏk'otanĭsts kŏmos'ists, ĭstŭp'saiepĭtsĭnni, atauŭn'ĭssĭsts;
19 Anayabin abisa orot dogoromaim etitit i not kakafin, sabuw rauw morob, turanah a’aawah ufuh na, baiwa’an kwanekwan, bain, baifufuwen, naatu yanuw koutabitabir.
20 Am'ostsk itokap'istutuyiauaie nĭn'ai'i; ki maks'oyissi otsauomŭs'tsĭmĭssi matokapistutuyiuats nĭn'aii.
20 Iti sawar i boun orot babin ebi’afiy, baise uma sauwena’e ere kato bay ina’aa boro men ni’afiyimih.”
21 Jesus itŭmĭstŭpa'atomaie, ki Tyre ki Sidon ĭstssoots'ĭsts itsitap'po.
21 Jesu nati efan ihamiy naatu in tafaram Taiya Sidon hairi wanawanahimaim bar merar afa imaim tit.
22 Ki sat' sit, Canaan ista'ke itsux'iu annists'isk issoots'istsk, ki itasaine'poattsiuaie, ki an'iu, Kĭm'okit Nin'a, David okku'i! Nitŭn'na eiko'ksĭstutoau maka'pistaaw.
22 Canaan babin nati’imaim ma’ama na Jesu isan rerey eo, “Regah, David uwan, kukabibiru; ayu natu babitai i demon kakafih wanawanan hirun hiforatoun hibonawiy bai’akir kakafin maiyow ebaib.”
23 Ki matsitsitsipsattsiuatsaie. Ki otŭsksĭnĭmatsax otsitota'akax ki otau'kŏmŏnikax ki an'iax Ŭnnĭstŭp'skŏs; nitŭsksauasaine'poŭkĭnan.
23 Baise Jesu men babin isan tur ta eo. Imih ana bai’ufununayah hina hifefeyan hio, “Babin ku’u sa’ab en, rerey ufut enan.”
24 Ki nokŭt'anistsiuax, nikak'itŭpskoko Israeli ĭstat'stanix emŭk'ikĭnaiĭx.
24 Jesu iya’afutih eo, “Orot Natun nan i Israel sabuw sheep na’atube hikasiy hima’am akisih isah na.”
25 Otsitŭmitota'akaie ki otatsĭm'mĭmmokaie, ki an'iu, Nin'a Spum'mokit!
25 Baise babin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah Jesu kwibaisu.”
26 Ki nokŭt'anĭstsiuaie, matŏkhsiu'ats mŏk'otsĭssi pokax otsau'ŏsĭnoaii mŏkitŭp'apĭxĭsĕsts imitax'.
26 Jesu eo, “Kek hai bay men karam boro tanarouw nare haru hina’aan.”
27 Ki (ake'uă) an'iu, E'mŭniu, Nin'a; ki imitax' au'attomiau pinikĕsts ĭnnĭssi'ĭsts otsin'aimoauai otsitau'yipiaie.
27 Babin iya’afut eo, “Turobe Regah, baise bay momosarih tamah ana gemane tere’ere haru tebow te’aa.”
28 Jesus itŭmok'anĭstsiuaie, Ake', omŭk'o kĭtaumai'tŭksĭnni: Ŭnnianĭstsits'tsĭs kitsitsi'tatopi. Ki otŭn'ni ikuttotoai'ĭnai annik' itai'ksĭstsikumiopik.
28 Imaibo Jesu eo, “Babin o a baitumatum i ra’at kwanekwan, imih abisa kukokok i namatar.” Naatu nati ana maramaim natun babitai yawas.
29 Ki Jesus itsĭs'tŭpaatomaie annim', ki itast'toto Galilee istomŭk'sikĭmi; ki ita'mĭsso nitum'mo ki itau'piu annim'.
29 Jesu efan nati ihamiy naatu Galilee harew kukuf rewarewan remor in, imaibo oyaw ta sisibinamaim yen in tafan mare.
30 Ki akai'tappix otsito'taakax, ki ipokom'iauax ŭs'tsekaiix, naps'tsix, kŭttaiai'puyix, iko'mŭksix, ki akaiĕm'ix stsĭk'ix ki Jesus okt'sĭsts itsĭn'apiksĭstsiauax; ki ikut'tutuyiuax:
30 Sabuw moumurih maiyow hai sabuw ah kafikafirih, matah fim, ah umah murumurubih, awah gugih naatu sawusawuwih afa moumurih maiyow auman hibow hina Jesu nanamaim hiya, naatu etei’imak iyawasih. Sabuw matah fim ah umah murubih hina Jesu biyan titit|alt="blind and lame come to Jesus" src="CN01785b.TIF" size="col" loc="Mat 15.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.30"
31 Ki kŏnai'tappix ek'skaietŭkkiau, otsĭnno'ŏssauax kŭttaiai'puyix otse'puyĭssax, ki iko'mŭksĭx otokut'totoŏsax, ki ŭs'tsekaiix otauau'ŏkăsax, ki naps'tsix otsaps'ax: ki ŭs'tsakŏttsiau Israel ĭstap'ĭstotokii.
31 Awah gugih tur hio, ah umah murubih higewasin, ah kafikafirih hibat hiremor, naatu matah fim higewasin hinuw sawar hi’itah isan, sabuw hifofofor men kafaita. Naatu Israel hai God wabin hibora’ara’ah.
32 Jesus itŭmĭn'nikŏttsiuax otŭsksĭnĭmats'ax, ki an'iu, nitai'kĭmaiau o'tappiisĭnna nioks'kai ksĭstsiku'ĭsts nitopokau'pimokiau, ki matokoyiu'axau: ki nimat'aksĭstŭpskoauaxau otau'notssau ŏkskakŭmitseni'au moksoku'i.
32 Jesu ana bai’ufununayah eaf hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Ayu sabuw aitih abiyababan anayabin hina bairi ama’ama veya tounu sawar naatu boun hai efanamaim men abisa ta ema’am boro hina’aan. Ayu men akokok a murumurubih aniyafarih hai ubar hinan. Hinanan boro efamaim bayumih hinigagamat.”Jesu masaw yanamaim eyoyoyoban|alt="disciples distributing bread" src="CN01718B.TIF" size="span" loc="Mat 15.32-38" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.32-38"
33 Ki otŭsksĭnĭmatsax an'ĭstsiauaie Tse'ma nŏkitotsipĭnan'a ke'tani manĭsto'mŭkopiau mŏk'otkuĭsĕsts o'tappiisĭnna?
33 Naatu ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Iti arar yan bay boro menamaim tanab nakaram iti rakit gagamin tana’afuwagiy?”
34 Ki Jesus anĭstsiuax, Tsanetso'a ke'tanĭsts kitsinan'oauĕsts? Ki an'iau, Ikĭt'sikaiau, ki unna'tosĭmi inŭk'umix.
34 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy bai’ab kwabobotanen?” Hiya’afut hio,
35 Ki an'ĭstsiuax o'tappiisĭnna, ksŏk'kum mŏkittopasax'ax.
35 Basit Jesu sabuw iuwih me yan himarir.
36 Ki mat'sĭmĕsts ikĭt'sikaiĕsts ke'tanĭsts ki mammix', ki a'tsĭmoiikau, ki a'mĭnotsĭmĕsts, ki ikotsiuax otŭsksĭnĭmats'ax, ki ŭsksĭnĭmats'ax ikotsiu'ax o'tappiisĭnna.
36 Jesu rafiy fafar seven naatu siy auman bow God ana a merar yiy, naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
37 Ki ikŏnau'yiau, ki ikuyi'au; ki mat'sĭmiau pinikĕsts ĭtskim'iauĕsts ikĭt'sikaii ĭsksĭmmatŭk'isokaiĭsts itui' tsĭsts.
37 Hi’aa etei yah iw, naatu bai’ufununayah bay sabuw hi’aa rebarebah hibiwanen sakasak etei seven hiwanfoten.
38 Anniks'isk au'yixk nĭssoyĭm'i omŭk'sikepĭppix nĭn'ax, ki akex, ki pokai.
38 Sabuw etei 4000 na’atube bay hi’aa, kek baibin men auman hiyabamih.
39 Ki itsĭs'tŭpskuyiu o'tappiisĭn'na, ki itsĭt'sŭppopiu akh'iosatsĭs, ki ito'to Magdala ĭstssootsĭsts'i.
39 Imaibo Jesu sabuw iyafarih hinan ufunamaim, wa bai rabon na tafaram wabin Magadan imaim tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.