Atos 17
In cuali tajtoltzin de Dios (AZZNT) vs AAI
1 Huan cuac yajtoyaj ya in Pablo huan Silas, ijcuacón yejuan panocque campa pueblojme de Anfípolis huan Apolonia. Huan de ompa ejcocque tech in pueblo Tesalónica campa yetoya se tiopan de judíos.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Huan Pablo quichihuac ijcón queme ipa quichiutinemic. Yejua yajqui calaquito tech in tiopan de judíos huan quinmachtiaya den Tajtoltzin de Dios. Huan ijcón quichihuac cada se tonal de nesehuilis para eyi semana.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Huan in Pablo quinmejmelahuilij huan quintaneltoctij in tacaquini ica ne Tajtoltzin de Dios que monequía ma tajyohuis huan miquis Cristo Temaquixtijque. Huan no monequía ma panquisas Cristo yoltoc intzalan in ánimajme. Huan no in Pablo quinilij ijcuín:
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Huan melau sequin judíos tacuautamatque ihuan Cristo huan moyecuiyacque ihuan Pablo huan Silas. Huan no tacuautamatque ihuan Cristo huel míac pueblojuani griegos ten ipa no taneltocatinemíaj ihuan Totajtzin Dios. Huan no míac sihuame tayecanani no tacuautamatque ihuan Cristo.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Huan cuac mochiutoya nochi nijín, ijcuacón sequin judíos ten amo taneltocani de Cristo, yejuan cualanque huan yolnexicoltíaj. Ica ya nojón yejuan quinsentilijque sequin taca ten sayó eluistijtinemij huan ten sayó motatziucaquetztinemij san tech ojmaxalme. Huan ijcón in judíos quincuejmoloayaj hasta quinueyicuejmoloayaj nochi in pueblojuani de Tesalónica. Huan ijcón quitzintzacualuejuelojque in Jasón huan calaquitoj huan quintemotoj Pablo huan Silas porín quinequíaj quincalanquixtisque para quintemactisque inmaco in tagayot.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Huan queme amo quinajsicque Pablo huan Silas ompa ichan Jasón, ica ya nojón quititilatzteuque in Jasón huan no quintitilatzteuque sequin taneltocani huan quinajxititoj inixpan tequihuani de pueblo de Tesalónica. Huan ompa tzajtzíaj huan quijtoayaj ijcuín:
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Huan Jasón quinpixtoya nijín ome ompa ichan. Huan nochi nijín Pablo huan Silas yejuan ay tanextilijtinemij que ma amo se quitacamatinemi in tanahuatilme den hueyi tayecanque rey de Roma. Huan no ay quitetapohuijtinemij que ongac ocsé cachi hueyi tayecanque, yejua ten monotza Jesús.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Huan cuac in tequihuani huan in tagayot quicacque nochi nijín tajtolme, ijcuacón yejuan cachi oc mohueyicuejmolojque.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Huan cuac in Jasón huan ocsequin taneltocani motaxtahuilijque ya ica ninmulta, ijcuacón in tequihuani quincajcauque ma yacan.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Huan ijcón nimantzin in tocnihuan taneltocani de Tesalónica quintitanque ca yohual in Pablo huan Silas ma yacan hasta campa pueblo Berea. Huan cuac ompa ajsicque ya, ijcuacón yejuan ocsepa yajque calaquitoj tech in tiopan de judíos.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Huan in judíos de ne pueblojuani de Berea cachi yolcualtaca catcaj huan que ne judíos de Tesalónica. Ica ya nojón yejuan quiyecneltocacque ica nochi nintanejnequilis den Tajtoltzin de Dios. Huan ijcón mosta mosta yejuan quinyecleeroaya huan quiyectemoliayaj in Tajtoltzin de Dios ten yejuan quipiayaj inmaco. Huan quixejecoltiayaj cox in tanojnotzalis de Pablo sen yohui ya ihuan in Tajtoltzin de Dios.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Ica ya nojón miacque tacuautamatque ihuan Cristo. Huan miacque sihuame griegos ten tayecanani no taneltocacque huan no míac taca tacuautamatque ihuan Cristo.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Pero in judíos ten calyetoyaj pueblo Tesalónica quitecaquilijque que ne campa pueblo Berea no in Pablo huan Silas tanojnotztinemij ica in Tajtoltzin de Dios. Ica ya nojón ne judíos yajque ajsitoj campa pueblo Berea huan ompa no quinueyicuejmolojque huan quintacualancatalilijque in Pablo huan Silas.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Pero in taneltocani tocnihuan de Berea nimantzin quititanque Pablo ma yohui ne atencopaca campa hueyi mar. Huan in Silas huan Timoteo mocauque ompa pueblo Berea oc.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Huan sequin tocnihuan quisehuiyacque Pablo huan cajxitijque campa pueblo Atenas. De ompa yejuan ocsepa mocuepque campa ninpueblojcopaca de Berea. Huan cuac mocuepque ya, ijcuacón cuiyacque tanahuatil de Pablo que ma in Silas huan in Timoteo nimantzin ma yacan campa pueblo Atenas ma ihuan yetotij Pablo.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Huan cuac Pablo quinchixtoya campa pueblo Atenas ma ejcocan Silas huan Timoteo, ijcuacón Pablo semi quiyolmachiliaya que yejua yolxocoltic ya porín quinitaya que nochi in pueblojuani de Atenas quinpixtoyaj huel míac tataman tatadiosme.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Ica ya nojón in Pablo motajtoltehuiaya ihuan ocsequin judíos tech nintiopan, huan no monojnotzayaj ninuan ocsequin ten quimohuistilijtinemíaj Totajtzin Dios. Huan mosta mosta in Pablo monojnotzaya ica in Tajtoltzin de Dios inuan in pueblojuani den moajsíaj campa plaza.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Huan sequin taca griegos momachtiayaj in tamachilisme de sequin tamatinime ten monotza epicúreos. Huan ocsequin momachtiayaj in tanextililisme de in tamatinime ten no monotza estoicos. Huan yejuan peuque monojnotzayaj ihuan Pablo. Huan sequin taca griegos quiquejqueloayaj Pablo huan quijtohuiliayaj ijcuín:
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Ijcuacón in tamatinime cuiyacque Pablo campa se plaza ten monotza Areópago campa yejuan nachipa mosentiliayaj para mosenmachtiayaj. Huan ijcón ompa quitajtoltijque Pablo ijcuín:
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Huan porín tejua titechiluitoc sequi yancuic tamachilis. Huan tejuan ticnequij xitechmejmelahuili nochi nijín de toni quijtosnequi.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Huan ijcón yejuan quichiuque porín in pueblojuani de Atenas huan no sequin analtecocayome ten calyetoyaj Atenas, yejuan nojonques sayó monojnotztinemíaj se huan ocsé para motajtolcaquisque oso para monextilisque tensá tamachilis ten yancuic.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Ijcuacón in Pablo mohualquetzato intzalan in tagayot campa in plaza Areópago huan quinilij ijcuín:
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Huan ijcón namechilía porín cuac nejua ninemía campa namoplaza, ijcuacón niquinitztinemi miacque namotatadiosuan campa namejuan nantamohuistilíaj. Huan no niquitac se capilla campa yetoc se namotatadios. Huan ompa niquitac in tajtolme ijcuiliutoc ijcuín: “In tatadios ten amo se quixmati”. Huan nijín tatadios ten namejuan nanquimohuistilíaj masqui amo nanquixmatij, yejua ne in Totajtzin Dios ten ipa nejua namechnojnotztoc.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 Huan nijín Totajtzin Dios tenica namechnojnotztoc, Yejuatzin quichijchihuac in talticpac huan nochi míac tataman ten ongac nican talticpac. Ica ya nojón Yejuatzin itaaxcayan ne eluiyac huan nican talticpac. Huan Yejuatzin amo calyetinemi tech in tiopan ten tamachijchiu de se tagat san.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Huan ne Totajtzin Dios amo monequi que in talticpacuani ma quimacacan teyi porín Yejuatzin nochi quipixtoc. Porín xicmatican que Yejuatzin techmacatoc tonemilis nican talticpac, huan no Yejuatzin techmaca toijiyo. Huan nochi ten ticpíaj tomaco ya, Yejuatzin techmacatoc.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Huan Yejuatzin quichijchihuac sansé tagat san huan nojón tagat nochi tejuan timochihuacoj tiixuihuan. Huan Yejuatzin quitalij que ma ticalyetocan nochi tejuan tiixuihuan tech nochi senmanahuac. Huan no Yejuatzin tanahuatij de can yoltosque huan can moscaltisque huan can calyetosque cada taman pueblojuani nican talticpac.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Huan in Totajtzin Dios techtalij nican talticpac para que ma se tonal ma tictemocan huan ma timotoquitij iixpan Yejuatzin huan ma ticajsican. Porín hueyi melau que Yejuatzin amo huejca yetica de cada senme de tejuan titalticpacuani.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Huan se huejcautamatque quijtoco ijcuín: “Ica ihuelilis de Totajtzin Dios nochi tejuan tinentinemij huan tinejnentinemij huan tiyoltinemij”. Huan no sequin namotanahuatijcahuan ten quinilíaj poetas, yejuan nojonques quijcuiloayaj ijcuín: “Nochi tejuan titalticpacuani tihualeuque sayó de Dios”.
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Huan queme nochi tihualeuque imacotzinco Totajtzin Dios, ijcuacón ma amo ticnemilican que Totajtzin Dios monejnehuilía queme se tatadios ten tamachijchiu de oro oso de plata oso de tet. Porín Totajtzin Dios amo teyi quinejnehuilía queme in taca quixnemilíaj masqui ica nintajtoluan oso nintamachijchiuhuan.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Ne achtopa ya in Totajtzin Dios amo semi quichihuac cuenta ten nintajtacoluan den talticpacuani porín yejuan amo cajsicamatíaj toni quichiutinemíaj. Pero axcan Totajtzin Dios quinnahuatía nochi in talticpacuani den senmanahuac que monequi ma moyolnemilican den nintajtacoluan.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Huan ijcón quichihuac Totajtzin Dios porín Yejuatzin quitalij ya se tonal cuac Yejuatzin quinixcomacas in talticpacuani ica ne ajsicataixejecolis. Huan Totajtzin Dios quichihuati ne ixcomacalis ica itencopaca ne tagat Jesús ten Yejuatzin quijitac ya ma quichihuas. Huan Totajtzin Dios quinyecnextilij nochi in talticpacuani que hualas ne ixcomacalis porín Yejuatzin quipanquixtij ya yoltoc in Jesús intzalan in ánimajme.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Huan cuac in tamatinime quicacque ya que Pablo tajtoayaj de que Jesús panquisac yoltoc intzalan in ánimajme, ijcuacón senme de yejuan quiquejquelcaquíaj san. Pero ocsequin quijtoayaj ijcuín:
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Ijcuacón in Pablo quisac intzalan de ne tacaquini huan yajqui ocseco.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Huan sequin ne tacaquini tacuautamatque ihuan Cristo huan cuali mohuicatinenque ihuan Pablo. Huan senme de taneltocani, yejua in Dionisio ten no pohuía ihuan in tamatinime den Areópago. Huan ocsé taneltocacque, yejua se sihuat ten monotza Dámaris. Huan ocsequin oc cachi oc no taneltocayaj de Cristo.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.