Atos 27
Wængonguï nänö Apæ̈negaïnö (AUCNT) vs AAI
1 Mänömaïnö ante wædinque mänïmæ awënëidi, Pabodoidi ïnänite ñöwo Itadiabæ ämö wogaa gocædänimpa, ante godongämæ̈ Ao änänitapa. Mänïñömö tontadoidi ïñömö tæiyæ̈ awënë empedadodo beyænque näni wææ wänoncabo ïnönäni inte Empedadodoidi näni änoncabo ïnönänimpa. Tömënäni capitäö Codio nempo Pabodo tönö wadäni në tee mönete ongönïnäni ïnänite pædæ godönäni ö æ̈ninque ænte gocantapa. Ayæ̈ botö Odocabo në yewæ̈mömo tönö wadäni adobaï Pabodo tönö godongämæ̈ gotamönipa.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Gäwapæntibæ wedeca gote ayömöni wipo ñæ̈næmpo Adadämitio wäï wocænte näni ænte pönimpo inte ñöwo Atiabæ godinque wayömö go ti wææ̈ wayömö go ti wææ̈ näni goquimpo adinque mönitö mänimpodë go guiite gäwapæntibæ wogaa gotamönipa. Ayæ̈ wacä Aditadoco Mäatedöniabæ Tetadönica ïñömö quëwëningä inte mönitö tönö pö äampodenque gocantapa.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Ïïmö ate Tidöö näni quëwëñömö pö wäï wocæ̈ñömöni Pabodo ingante capitäö Codio waa cædinque pönö apæ̈necantapa. Bitö æ̈migoidi weca quïëmë bitö ænguënënö ante gote ænte pöe, äninque ee acä tömæ̈wæ̈ gote ëñadinque ænte pongantapa.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Ayæ̈ mänïï Tidöö ïñömö ëñate wogaa goyömönite möni në gocæ cædö woboyæ̈ betamonca pæ̈mæ̈ ate wædinque mönitö wää tëïwæ̈në Tipidebæ näni änïwæ̈në wææ cæteïnö wogaa gotamönipa.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Wää tëïwæ̈në go wodo tebæ̈ gomönique go tæcæpæ̈ pönï wogaa godinque Tiditiabæ wodo tebæ̈ pömönique go Pampidiabæ wodo tebæ̈ pömönique go Ditiabæ godinque Mïida näni quëwëñömö pö wäï wocæntamönipa.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Mänïñömö wacä wipo ñæ̈næmpo Adecantodia näni ænte pönimpo adinque capitäö Codio, Itadiabæ goquimpo impa, äninque mönitö ïmönite angä godongämæ̈ guiite wogaa gotamönipa.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Tæ̈önæ ïñonte wæ̈ñee godinque mönitö, Æiquedö goquïmönii, ante ancaa cæmönique go Gönido näni quëwëñömö go wodo tebæ̈ gotamönipa. Ayæ̈ woboyæ̈ cöwë mönitö gocæ cædö ïnö nanguï pönï pö ate wæmönique go wää tëïwæ̈në Tadamöne wodo tebæ̈ godinque wawæ̈në Cædeta näni änöwæ̈në yaatænque gotamönipa.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Mänïwæ̈në wææ cæteïnö yæwedecaque ancaa cædinque wæ̈ñee godinque mönitö Datea wëmonca wodöïñömö näni Waa Wodöïñömö näni änïñömö pontamönipa. Mänïñömö pömöni ate wipodë në cædäni ïñömö, Wipo ñæ̈næmpo wäï wocæ̈ñompo nämä godämaï ingæ̈impa, ante cædinque teëmenca gæguincamë inte näni ñä cæcadodinca guitodönäni näñe ñongæ̈ ate wipo godämaï wäï wocæntapa.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Mänïñömö wäï wocænte owodinque mönitö, Quingæ̈ pongamö incæ wæ̈ñee pömompa, ante wædinque mönitö, Woboyæ̈ nanguï pæ̈mæ̈ tedæ̈ baquinque mönitö Wængonguï beyæ̈ ante mönö cæ̈nämaï ëönæ do ïinque batimpa, ante pönentamönipa. Ïninque mönitö, Ñöwo mönö wænguinque wipodë godömenque gomompa, ante wæyömöni wipo ñæ̈næmpo në ænte godäni ïnänite Pabodo nö pönëninque wææ angantapa.
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 —Ïñänäni, botö ayömo mönö ëwente wæquinque godömenque gomompa. Mäincoo mïni ænte gocoo wido cæquinque wipo nä tobæ̈ go ate mönö becadote wænguinque impa cæmïnii.
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Äñongä wipo ñæ̈næmpo në ëacä tönö wipo capitäö wadö ante apæ̈neda ëñëninque tontado capitäö Codio ïñömö Pabodo nänö änïnö ante ëñënämaï cæcantapa.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Wæætë edæ, Ïñömö ponte mönö wodöïñömö woboyæ̈ pæ̈mæ̈ tedæ̈ ïñonte wïï owoïnente wæmompa. Ante wædinque wodo tömänäni, Pënite näni wëmonca wodöïñömö nænque tamönö ïmætæ̈ ïnö ongöninque woboyæ̈ ante wææ cæte impa cæmöö. Ñöwo wadæ godinque Pënique näni wëmonca wodöïñömö go ti wæænte quëwëninque woboyæ̈ pæ̈mæ̈ tedæ̈ ïinque pæ̈mænte go ate mönö gomonga gocæ̈impa, ante adoyömö änänitapa.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Mänömaïnö, Gocæ̈impa, äñönäni ñæ̈næ̈ wipo goquinque woboyæ̈ dipæ̈mæ̈ ïnö betamonca wædænque pæ̈mæ̈ ate wædinque, Mönö änïnö baï ñöwo mönö waa goquinque impa, ante todänitapa. Ayæ̈ wipo ñæ̈næmpo wäï wocæ̈ñö teëmenca näni guitodöninca ñöwo gæguincamenca quingæ̈ ïñæ̈ æ̈æ̈nö ñæ̈næ̈ wipodë cö cædäni ate mönitö wogaa go Cædeta näni änöwæ̈në yæwedecaque gotamönipa.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Mänïnö tæcæ gocæ cæyömöni do woboyæ̈ wïni cai Yodocodöno näni änö wää tëïwæ̈në ayaënëmäa ïnö mämö pæ̈mæ̈ pöninque,
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 wipo ñæ̈næmpo mämö ö æ̈nimpa. Mönitö, Mönö wodöïñömö adodö gocæ̈impa, ante cædinque woboyæ̈ pönö gämæ̈nö ædö cæte wiya wënente goquïï. Ante wædinque mönitö ee amöni woboyæ̈ betamonca ïnö quingæ̈ mämö dadi wënente da godö mäo gotamönipa.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Wää tëïwæ̈në guiyäwæ̈në Caoda näni änöwæ̈në dipæ̈mæ̈ ïnö yæwedeca woboyæ̈ wææ cæteïnö godinque mönitö guiyampo möni wëä wëä ænte pönimpo ante, Tobæ̈nämaï impacæ̈impa, ante pæ pagænte ancaa cædinque wëä pönonte pæ mantamönipa.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Ayæ̈ në cædäni guiyæmpo gæguincamenca wëä æ̈æ̈nonte ñæ̈næmpodë da wënänitapa. Guiyæmpo da wënente ate tömënäni, Ñæ̈næmpo awæmpacoo wïï bede wæ̈necæ̈impa, ante cædinque ñæ̈næ̈ wipo incæ gæguincamenca wïni wïni cæte goto wïnänitapa. Ayæ̈, Önætamö Tidite näni änontamö impa, ante adinque tömënäni, Æ quingæ̈ gomö baï mönö wænguinque Tidite ëmönaiboga go näñe ñongæncædönimpa. Ante pönente guïñente wædinque wæ̈ñee gocæte ante cædinque weocoo ñæ̈næmpodë pæ̈mænte mäo näni gocoo incæ wëä wæ̈nonte ñö cædinque ee adäni woboyænque wæ̈ñee mäo gotamönipa.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Wïni cai ïñömö godömenque woboyæ̈ pæ̈mæ̈ninque æpæ̈ mængonta mængonta ante cæ wædinque wipo ñæ̈næmpo incæ æ̈mætæ̈ dadiïmæ̈ æ̈mætæ̈ dadiïmæ̈ go wætamönipa. Ïninque ïïmö ate tömënäni, Wipo ömædë bate wodæ̈ï bacæ̈impa, ante cædinque mäincoo ñæ̈næmpodë ongönincoo incæ æpæ̈në edæ wido wido cædäni gotapa.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Waönæ bayonte tömënäni, Ñæ̈næ̈ wipo quincoo, ante näni cæincoo incæ nämä önompoca pancacooga æpæ̈në wido cædäni gotapa.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Ayæ̈ tæ̈önæ ïñonte nænque edæ tamönämaï nëmö tamönämaï ï ate mönö, Ædömë gomompa, ante ëñënämaï inte edæ wætamönipa. Ayæ̈ woboyæ̈ godömenque mämö pæ̈mæ̈ñö æpæ̈ nanguï mængonta mængonta cæ wædinque mönitö, Ñöwo quëwenguïnämaï ïmompa, ante edæ pönëninque wætamönipa.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Mänïnäni wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï ïnäni adinque Pabodo tæcæguedë ængæ̈ gantidinque tömämöni ayömöni tömënäni ïnänite ïïmaï apæ̈necantapa.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Ñöwo guiquënë guïñënämaï piyæ̈në cæte quëwëedäni. Ñæ̈næ̈ wipo mönö goimpo incæ tobænte bacæ̈impa. Näwangä impa. Incæte waomö ïñömö wæ̈nämaï tömämö mïïmö quëwenguïmö ïmompa.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Botö ïñömö edæ Wængonguï quïmo ïnömo inte botö, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæbopa. Ñöwoönæ woyowotæ̈ tömengä anquedo botö weca pöninque,
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 botö ïmote apæ̈necä ëñentabopa. “Pabodo, guïñënämaï ïe. Tæiyæ̈ awënë Tetædo weca bitö cöwë gote gongæncæbiimpa. Ayæ̈ bitö beyæ̈ waadete pönö cædinque Wængonguï bitö tönö adopodë godongämæ̈ godäni ïnänite do angä quëwencædänimpa.”
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Ante mänömaï pönö apæ̈necä ëñënïmo inte botö wæætë mïnitö ïmïnite, Guïñënämaï ïmïni inte pönencæmïnimpa, ämopa. Tömengä nänö apæ̈nedö baquïnö anguënë, ante botö Wængonguï ingante në wede pönëmo inte ämopa.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Incæte wipo ñæ̈næmpoque wää tëïwæ̈në wawæ̈në godinque tobænte ba wæcæ̈impa, ante Pabodo angantapa.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Ïninque mëa Wængonguï itædë ïñonte woboyæ̈ ayæ̈ pæ̈mæ̈ mäo godinque mönitö Adodiaticopæ̈ näni änömäa wadö wadö wogaa gotamönipa. Mänimpoönæ ïinque go ate woyowotæ̈ ayaönæ̈nëña ïñonte wipo ñæ̈næmpodë në cædäni ïñömö, Onguipoiya obo pömompa, ante pönënänitapa.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Tömënäni, Ægancadö ïï, ante acæte ante cædinque pædæ guidonte adinque todëinta i tei mëetodo impa, ante adinque ayæ̈ godömenque godinque pædæ guidonte adinque tömënäni, Ñöwo edæ pönömenque bæintitiæte mëetodo impa, ante wædänitapa.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Dicaboga pönï edæ gomö tamëñedäni, ante guïñente wædinque, Ñæ̈næ̈ wipo wäï wocængæ̈impa, ante teëmenca näni guitodöninca menca go mencaa yæmïñæmpo ïnö edæ guitodönänitapa. Ayæ̈, Ñäö ba waa tobaimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ wäï wocænte a owotamönipa.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Wipo ñæ̈næmpo në cædäni guiquënë, Mönö wodii wïnongæ̈impa, ante awëmö cædinque waca näni guitodöninca yæcadopo ïnö guitodoncæte ante cæte baï babæ cædinque, Mönö awëmö goquimpo, ante guiyä wipo incæ pædæ wææ̈noncæ cædänitapa.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Guiyæmpo tæcæ pædæ wææ̈nöñönäni Pabodo ïñömö tontado capitäö tönö tontadoidi ïnänite angantapa.
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Angä ëñente wædinque tontadoidi guiquënë ñæ̈næ̈ wipo në cædäni näni awëmö gocæ cædimpo gæguincamë aa wiyæ̈näni ïninque guiyæmpo tæi guiite æ̈mæ̈wo gotimpa.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Tæcæ oque pönente ïñonte Pabodo ïñömö, Tömämïni cænguï cæ̈edäni, ante nanguï äninque,
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Ñöwo ïñömö mïnitö ïmïnite, Cæ̈edäni, ämopa. Cænte quëwenguënë cæmïnii, ämopa. Mïnitö æcämenque incæ tömämïni wæ̈nämaï incæmïnimpa.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Äninque tömänäni waa ayönäni Pabodo päö æ̈ninque Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mönipa. Ante apæ̈nedinque ao mænte cængä.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Adinque tömënäni, Mönö quëwengæ̈impa, ante gancæ pönente wædinque tömänäni cæ̈nänitapa.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Wipodë möni adopodë gocabo ïñömö dotiento tetenta i tei mänimpomöni intamönipa.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Mänömaï cædinque tömënäni eyepæ̈ cæ̈näni ate edæ, Wipo teëmë ëmïñænte önætamö ïñömö gobaimpa, ante guïñente wædinque, Wodæ̈ï bacæ̈impa, ante cædinque mönitö cænguï tömëmö incæ æpæ̈në gäwapæ̈në wido cægadänimpa.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Mänïï ñäö bayö ömæ adinque ñæ̈næ̈ wipo në cædäni ïñömö, Ïïmæ quïmæmë impa, ante ëñënämaï ïnäni ïnänitapa. Wæætë cöwä ayönäni, Æpæ̈ wedeca togaa paodämæ̈ ïñömö ëmönai impa, ante adinque, Eyepæ̈ ïmö ïninque mönö ëmönaiboga wipo näñe ñongæ̈impa.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Ante cædinque teëmenca näni guitodönincacoo ëmö cæte gocæte ante gæguincamë aa wiyæ̈ninque ñimpo cædäni tadömengadæ̈ ee ongontapa. Ayæ̈ wiyaimpa mempaa tömënäni wäï wocæ̈ñedë yæmïñæmpoya ïnö näni goti wïnimpa incæ ñöwo wæætë edæ, Wipo töö gocæ̈impa, ante ñï cædinque æpæ̈në wæætë pædæ guidönänitapa. Ayæ̈, Woboyæ̈ pæ̈mænte mäo gocæ̈impa, ante ñæ̈næ̈ wipo weocoo adocooque yæcadopo pædæ æ̈æ̈nonte wo cædäni ate ëmönaiboga togaa paodämæ̈ ïñömö töingä mäo gotamönipa.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Incæte tæcæ goyömöni önætamö ïñömö näñe ñongæntapa. Wipo yæcado näñe ñongæ̈ adinque mönitö, Mönö ædö cæte goquïï, ante wæyömöni æpæ̈ nanguï mængonta mængonta cæ beyænque yæmïñæmpo nä tobæ̈ninque panguïmæ̈ panguïmæ̈ æ̈mæ̈wo gopotapa.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Tæcæ tobæ̈ñö tontadoidi guiquënë, Në tee mönete ongönäni wïï tæi tæi pante wodii wïnonguïnäni, ante wææ cædinque tömënäni ïnänite wæ̈noncæ cædänitapa.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Adinque tontado capitäö ïñömö, Pabodo cöwë quëwencæcäimpa, ante cædinque tömënäni näni cæcæ cædïnö ante wææ angä ëñente ñimpo cædänitapa. Ayæ̈ mönitö ïmönite, Në ipo cæmïni ïñömö täno æpæ̈në tæi guiidinque önompoca compo compo go tömæ̈wæ̈ ömaa goedäni, angä ëñente gotamönipa.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Wadäni ipo cædämaï ïnäni ïnänite tömengä, Mïnitö guiquënë awæmpaa incæ wipopa tobæ̈nimpaa incæ näñe ñongæ̈ninque wiyacæ wiyacæ goedäni, angä ëñente godänitapa. Mänömaï ëñente cædinque mönitö edæ tömämöni æpæmpo becadote wæ̈nämaï inte ömaa edæ tömæ̈wæ̈ pongamönimpa.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.