Lucas 9

Ngünechen ñi Küme Dungu (ARNNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jesus trawülüy ñi mari epu disipulu, fey elufi fentren newen ka pepiluwün tañi wemünentuafiel fill kakerumechi weküfü ka tañi mongelafiel tati kutrankülechi pu che.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Fey werküfi ñi wewpiyeafiel Ngünechen ñi longko ülmenngen ka femngechi tañi mongeltuafiel tati pu kutrankülelu.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 Ka feypifi:
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Fey chem ruka mew rume puwülmün, mülewenagmün tüfey mew, kañpüle wüla amualmün tripatuaymün ti ruka mew.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Fey ka femngechi kiñeke waria mew llowngenolmün, tripatuaymün tüfey mew fey mütrowafimün ti trufür mülelu tamün okota mew, fey femngechi ngüneduamayngün tamün wesa duamün.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Feymew tripay ti pu disipulu, fey rumerpuy engün kom pichike trokiñ ruka che mew, wewpiniefingün ti werken montuluwün dungu ka mongelfingün ti pu kutran.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Tati longko ülmen Erode allküy ñi nütramyengen ta Jesus ka kom ñi femelchi dungu. Fey Erode kimlay ñi chem chumael, kiñeke che am feypilu Juan tañi wiñomongetun.
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 Fey kakelu feypingün tañi pewfaluwtun tati pelon wentru Elia, welu ka kiñeke feypingün ta kiñekentu ti kuyfi mülekechi pelon wentru ñi wiñomongetun.
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 Welu Erode feypi: “Iñche nga werkün ñi katrüñmangeael ñi longko ta Juan. ¿Fey iney anchi tüfa, tañi allküñmakefiel ñi femel rume fentren afmatufal dungu?” Feymew Erode ayülerkefuy ñi kimafiel ta Jesus.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Fey ti pu apostol dew wiñomelu engün, fey nütramelpatufingün ta Jesus kom tañi femelchi dungu. Fey Jesus püntütripay ñi pu disipulu engün ñi amuael Betsayda pingechi waria mew.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Welu ti pu che kimlu Jesus ñi amun kañpüle, amuy engün chew ñi mülepumum ta Jesus. Feymew Jesus llowfi ti pu che, fey kimeltufi Ngünechen ñi longko ülmenngen ka mongelfi ti pu kutran.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Fey dew putrafialu, tati pu disipulu fülkonpay Jesus mew, fey feypifi engün:
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Fey Jesus feypifi ñi pu disipulu:
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 Kom tüfa engün mew mülerkey kechu warangka wentru.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Femngechi femürkey engün, fey kom anükünuwi ti pu che.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Feymew Jesus pürüm nüfi ñi kuwü mew ti kechu kofke ka ti epu challwa. Fey pürakintuy wenu mapu ka mañumtufi ta Ngünechen ti kofke mew ka ti challwa mew, fey wükafi ti kofke ka eluyefi ñi pu disipulu ka ñi pu kompañkiyawületew ñi wüdamkalelafiel tati pu che.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Fey ti pu che iyeyngün ka küme wedayngün, welu ka apolyetuyngün mari epu kanasta ti sofrachi wükanke kofke mew ka challwa.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Kiñe antü Jesus amuy lelfün mew ñi kisutu ngillatumeael, fey ñi pu disipulu mülerkey tüfey mew, feymew Jesus ramtufi ñi pu disipulu:
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 Fey llowdungueyew engün:
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 —Eymün kay, ¿iney pimuken anta iñche? ―ramtuy ta kisu.
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Welu Jesus werküfi ñi pu disipulu tañi feypinoafiel engün iney no rume tüfachi dungu.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 Fey ka feypifi:
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Fey wüla ka feypifi kom tati pu che mülelu tüye mew:
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Tati ayülu ñi montulael ñi mongen, fey ta montul-layay, welu tati ütrüflu ñi mongen ta iñche ñi duam, fey ta montulay ñi mongen.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 ¿Chem am nentuay ta che ngenngele kom chemkün mew mülelu tüfachi mapu mew, welu montunole, fey kisutu wesalkaway?
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Fey iney rume yewentukuelimew ka yewentukuñmaelimew iñche ñi dungu, ka femngechi llemay ti Wentrukünuwpalu yewentukuaeyew feychi küpatule kisu ñi fütra pepiluwün mew ka ñi Chaw ñi fütra pepiluwün mew ka ti lif mongen pu werken püllü engün.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Rüf dungu feypiwayiñ kiñeke eymün mülelu tüfa mew lalayay petu tañi penofiel Ngünechen ñi longko ülmenngen itrokom dungu mew.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 Fey dew rupalu pura antü tüfachi nütramkan, Jesus pürapuy kiñe wingkul mew tañi ngillatumeael. Kompañyeeyew ta Pedro, Santiaw ka Juan.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Petu ngillatulu kisu, kangerumetuy ñi ad ka ñi takuwün rume lingarüy ka llümllümi.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Fey epu wentru pewfaluwi ka nütramkamekey Jesus engün. Moyse engu Elia ürke ñi pewfaluwün.
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 Alofmanieeyew kiñe fütra pelon, fey nütramkarkeyngün chumngechi ñi kutrankawael ka ñi layael ta Jesus Jerusalen mew.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Fey Pedro ka ñi epu kompañ rume küpa umawturkefuy engün, welu eluwürkelay ñi umawtuael engün. Feymew perkefi engün ta Jesus tañi fütra pepiluwün ka ti epu wentru engün ñi mülen.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Fey tüyechi epu wentru petu püntütripatulu Jesus mew, Pedro feypifi ta Jesus:
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Fey petu dungumekelu, nagpay kiñe tromü, fey munulpaeyew kiñe llawfeñ reke. Fey mülelu engün am ti tromü ñi llawfeñ mew, rume llükay engün.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 Fey ti pu tromü mew tripay kiñe dungun, fey feypi:
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Feychi lelen mew allküngelu ti dungun, Jesus kisulewetuy. Welu ti küla disipulu feypirkelafi iney no rume tüfachi dungu tañi peel engün.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Fey kangelu antü mew, nagpatulu engün ti wingkul mew, kiñe fütra trokiñche tripay ñi trafyemetuafiel ta Jesus.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Fey kiñe wentru tati pu trokiñche mew feypieyew fütra newentu dungun mew:
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Kiñe weküfü kontukeeyew, fey wirarelkakeeyew ka lalatulkeeyew ka trorfan entukey kowün ñi wün mew. Rume wesa tülaykalkeeyew ka neykümkelaeyew.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Llellipufuiñ tami pu disipulu ñi wemünentuafiel ti weküfü, welu pepi wemünentulafi engün.
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 Feymew Jesus llowdunguy:
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Fey petu fülpalu ti weche wentru, tati weküfü ütrüfpuwüleyew ka kiñe nag lalatuleyew, welu Jesus wemünentufi ti weküfü, fey tremoltufi ti weche wentru, fey ka wiñoleltufi ti ngen fotüm.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Feymew kom afmatulewey engün Ngünechen ñi fütra pepiluwünngen.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 —Küme allkütumün tüfa ka ngüyükilmün. Ti Wentrukünuwpalu ta chalintukungeay tati pu yafkafe che mew.
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 Welu kisu engün longkontukulay tañi feypietew, Ngünechen am elunoetew ñi kimafiel ti dungu. Welu ka femngechi llükay engün tañi “kimelmuiñ” ñi piafiel ta Jesus.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 Feymew ti pu disipulu eluwi ñi notukamekewael iney ñi longkoletuael kisu engün mew.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Jesus, ngüneduamlu ñi femngechi rakiduamkülen engün, fülümtukupafi kiñe pichiwentru kisu mew.
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 Ka feypifi ñi pu disipulu:
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Feymew feypieyew ta Juan:
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 Fey Jesus llowdunguy:
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Petu fülpalu dewma tati antü Jesus tañi amutuael ta wenu mapu, yafüluwi ñi amuael ta Jerusalen.
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 Werküy kiñe werken tañi wüne amuael Samaria tañi pichike trokiñ ruka che mew tañi kintulelngeael chew ñi umañtuael.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Welu ti pu samariache pilay engün tañi llowaetew, kisu engün am kimnielu ñi amuael ta Jerusalen.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Feymew ñi epu disipulu Santiaw ka Juan, kimlu ñi femngechi femün ti pu che Samaria mapu mew, feypieyew:
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Welu Jesus wiñokintufi ñi epu disipulu, fey katrütudungufi:
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 Tati Wentrukünuwpalu küpalay tati pu che ñi apümafiel, welu may ñi montulafiel.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Petu amulelu engün ti rüpü mew, kiñe wentru feypifi ta Jesus:
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Fey llowdungueyew Jesus:
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Fey Jesus feypifi ta kangelu wentru:
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Fey Jesus llowdungufi ti wentru:
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Fey kangelu feypi:
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Feymew Jesus llowdungufi ti wentru:
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.