Tiago 2
Ritonõpo Omiry: A Bíblia Sagrada na língua Aparai do Brasil (APYNT) vs AAI
1 — ausente —
1 Taitu kwa i ata Regah Jesu Keriso marakaw ana Regah kwabitumitum. Imih sabuw men ufuhine hai itininamaim kwanabuwih hai merar kwanayimih.
2 — ausente —
2 Veya ta orot sawar wairafin boro na’abur gewas uman gold ring niyoun nan a kou’ayamaim narun; naatu orot ta yababan wairafin auman boro ana sawar kakafih na’osen nan narun.
3 — ausente —
3 Kwa orot e’abur gewas enan boro kwanab ana merar kwanay kwanao, “Aro, efan gewasin iti kumare kuma.” Baise orot yababan wairafin isan boro kwanao, “Aro nati haw kumare kuma o nati’imaim kubat.” Nati na’atube kwanasisinaf na’at
4 Imehnõ zupõ eneryke toto apiakaryhtao oya xine, popyra matose Ritonõpo a.
4 kwa i kouseb wanawanamaim kwaimatar. Orot ta efan gewasin kwaitin, orot ta efan kakafin kwaitin, afufunen nati na’atube i men gewasin.
5 Jakorõ tomo, otato ehtoko. Opoko xine jenupunaryke ynara ãko ase oya xine, tymõkomokãkara tymenekase Ritonõpo a tonetupuhtohme yronymyryme. Morara toto riryke tymõkomokã sã exĩko toh mana. Toto poko ynara tykase Ritonõpo: “Yse exiketõ rĩko ase tuisame Umũkuru maro,” tykase.
5 Imih taitu au yabow, kwananowar gewas, sabuw iyab iti tafaramamaim yababan wairafih God rubinih baitumatum wairafih himatar God ana aiwob boro ninowah hinab, sabuw iyab God hibiyabuw eomatanih bairi.
6 Yrome tymõkomokãkara kure onyripyra matose. Oty katohme? Tymõkomoke exiketõ mã otuarimanohpotorỹko mana. Aarotorỹko roropa mã toto terekatu ẽpataka.
6 Baise kwa i yababan wairafih kwabi’orot bai’ibih. Sabuw sawar wairafih hibokwarakwarar baibatiyenamaim teyaya’i kwa’itih kwasoso’ob ai en?
7 Kure kuhse Jezu mana. Ipoetoryme kuekarotorỹko roropa imehnõ mana. Yrome mokaro Jezu poetory kerekeremãko mã toto.
7 Sabuw nati i kwa Jesu wabin gewasin kwabaib isan tur kakafin hio tibi’ibi kwa’i’itin ai en?
8 Pake ynara tykase Ritonõpo tosẽkõme tonetupuhnanomo a: “Imehnõ pyno ehtoko osepyno oehtohkõ samo,” tykase. Morara tymerose Ritonõpo omiryme. Moro omipona awahtao xine kure kuhse matose.
8 God ana obaiyunen tur ofafar bukamaim iti na’atube hikirum, “Taituwa iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.” Iti ofafar i anababatun turobe’emaim kwanabi’ufunun na’at, nati i ef gewasin kwasisinaf.
9 Yrome imehnõ zupõ eneryke oya xine: “Popyra mokyro,” ãko matose. Oty katohme? Morara awahtao xine popyra matose ipunaka Ritonõpo a. Iirypyryme ro matose Ritonõpo mã awãnohtorỹko mana tõmipona pyra oexirykõke.
9 Baise sabuw ufuhine hai itininamaim ta efan gewasin kwanitin, naatu ta efan kakafin kwanabitin, nati i bowabow kakafin kwasisinaf, imih kwa i ofafar asto’obenayah.
10 Ritonõpo omipona exisasaka awahtao xine popyra ro matose. Toiro aomipona pyra awahtao xine iirypyryme ro matose ipunaka.
10 Orot yait ofafar etei ebobosiyasiyar, baise wanawanahimaim ofafar ta’imon ea’astu’ub, ofafar etei i ea’asto’oben.
11 Ynara tykase Ritonõpo: “Imehnõ nohpo poko pyra ehtoko. Imehnõ orutua kõ poko pyra roropa ehtoko,” tykase Ritonõpo. Ynara tykase roropa ynororo: “Imepỹ onetapara ehtoko,” tykase. Morara exiryke imehnõ nohpo poko pyra awahtao xine, yrome imepỹ etaparyhtao roropa, iirypyryme ro matose. Ritonõpo omipona pyra.
11 Anayabin ofafar eo, “Taituwa aawan ufun men inan.” Naatu eo maiye, “Taituwa men ina’asabun.” Naatu o tura aawan ufun men inamih, baise tura i’asabun momorob o i ofafar etei i’asto’oben.
12 Morara exiryke zae rokẽ ehtoko õtururukõ poko, otytyko poko roropa, enara, tuaro oexirykõke. Aomipona pyra awahtao xine awãnohtorỹko mana, tõmipona pyra tokurehse oexirykõke. Aomipona awahtao xine orẽpyra exĩko matose, oorypyrykõ poko pyra exĩko matose.
12 Sabuw iyab roufamen ana ofafar ebibatiyih na’atube o auman boro nibatiyi, imih mata toniwa’an abisa kubowabow naatu abisa kuo ina’itin gewas.
13 Imehnõ poko enupunara awahtao xine opoko xine enupunara roropa Ritonõpo exĩko mana. Yrome imehnõ poko oenupunarykohtao orẽpyra exĩko matose. Opoko xine enupunãko roropa Ritonõpo mana. Awãnohpopyra xine mana.
13 Anayabin o yait taituw men kukakabibirih baibabatiyen ana veya God boro men nakabibirimih. Kabeberamaim boro God dogoron inabotabir baibatiyen boro inisnowah.
14 Wekyry tomo, ynara karyhtao imepyny a oya xine: “Ritonõpo enetupuhnõko ase,” karyhtao, yrome imehnõ kure onyripyra ynororo ahtao, ajohpe rokẽ mana. Ritonõpo poetoryme exipyra ekurehnõko mana. Ekurãkapopyra mana Ritonõpo a.
14 Taitu, orot ta nao, ayu i baitumatumayan, baise men nabi’a’it na’at ana gewasin boro abistan namatar? Baitumatum nati na’atube men karam boro niyawasi.
15 Imepỹ Jezu poetory etuarimary eneryhtao oya xine tupoke pyra, tohke pyra roropa.
15 Ana itinin ta i iti, taituwa aurih ar faifuw en naatu mar etei ana fofonin isan aurih bay en.Taituwa aurin sawar en inibais|src="C069.tif" size="span" loc="Jas 2.15" copy="Illustration used with permission of New Tribes Mission." ref="2.15-16"
16 Mame ynara karyhtao eya: “Torẽtyke pyra ytoko. Oxiõtota. Otuhko,” ãko matose repe. Yrome tõsẽ onekaropyra, upo roropa onekaropyra. Otãto ke etuarimara exĩko nae? Etuarimãko ro.
16 Nati ana veya’amaim o bay men initih naatu ar faifuw men initih, baise ina’uwih. “Kwana’abur gewas biya hinafora’ab naatu bay kwanaa ya hinagadid, God nigegewasini kwanama.” Tur nati na’atube inao ana gewasin boro abisa namatar?
17 Morararo Ritonõpo enetuputyryhtao kyya xine, imehnõ rĩko kure sytatose. Kure imehnõ onyripyra kuahtao xine, ajohpe rokẽ, enetupuhnõko ase, ãko sytatose.
17 Itininaban nati na’atube, imih baitumatum akisin nabin nabat, aurin bai’a’it en nati baitumatum i murubin.
18 Imepỹ ynara ãko kyya xine mã repe: “Enetupuhnõko matose. Ywy kure imehnõ rĩko ase,” ãko mã kyya xine. Mokyro a ynara ãko ase: “Otãto imehnõ riryhtao kure onenetupuhpyra hma rorohpa? Popyra imehnõ riry oya eneryke tyya xine Jezu poetoryme pyra oekarõko mã toto. Yrome kure imehnõ riry ya eneryke tyya xine, ipoetoryme jenetupuhnõko mã toto,” ãko ase eya.
18 Baise orot boro iti na’atube nao. “Orot ta i baitumatumayan, naatu orot ta bai’a’aitayan, hairi’ika i karamam,” baise ayu abibatiy, “Orot baitumatumayan aurin bai’a’ait en kwi’obaiyu aitin, baise ayu karam boro au baitumatum abi’a’it ani’obaiy kwana’itin.”
19 Toiro Ritonõpo mana. Moro enetuputyryke oya xine Ritonõpo poetoryme osekarõko matose repe. Yrome joroko tõ roropa moro enetupuhnõko Ritonõpo kure exiry poko. Oserehnõko mã toto, ekurãkara tokurehse toexirykõke.
19 Kwa kwabitumatum God i ta’imon? Gewasin! Demon auman hitumatum hibir ah umah teo’oror.
20 Tuaro pyra ro hmatou? “Ritonõpo enetupuhnõko ase,” karyhtao, yrome imehnõ onyripyra kure awahtao xine toiparo rokẽ: “Ritonõpo enetupuhnõko ase,” ãko matose, tuaro pyra oexirykõke.
20 Kwabikoko’aw! Ani’obaiyi kwana’itin baitumatum aurin bai’a’it en ana ub i murubin.
21 Kytamurukõ Aparão poko ourutorỹko ase tuaro oehtohkõme. Iirypyry tykorokase Ritonõpo a, otato aexiryke. Tumũkuru tarose eya etapatohme repe tynekaroryme Ritonõpo a, aomipona toehtohme.
21 Kwaso’ob aisim ata agir Abraham yamutufuren bai God nanamaim tit? Ana bai’a’itamaim taiyuwin natun Isaac bai gem tafanamaim siboromih yara’ah.
22 Menetupuhtou? Ritonõpo omipona Aparão toehse. Tosẽme Ritonõpo tonetupuhse eya. Morara exiryke, aomipona toehse Aparão, tonetupuhse eya ipunaka. “Toiro ise ro ase kure oehtohme,” kara Ritonõpo eya.
22 Imih kwana’itin Abraham ana baitumatum naatu ana bai’a’it hairi hai bowabow i ta’imon, imih ana bai’a’itamaim ana baitumatum in yomanin easa’ub.
23 Zae Ritonõpo omihpyry, ynara katopõpyry: “Ritonõpo tonetupuhse Aparão a. Morara exiryke Ritonõpo enetuputyryke eya kurãme tonese eya,” tykase. Mame: “Jepeme Aparão mana,” tykase roropa Ritonõpo ipoko.
23 Imih Bukamaim iti na iturobe eo, “Abraham God itumitum naatu ana baitumatumamaim God Abraham bai ana orot mutufurin matar.” Naatu ana begon rouw eaf.
24 Menetupuhtou? Kukurãkatorỹko Ritonõpo mana, tõmipona kuahtao xine, enetuputyryhtao kyya xine roropa.
24 Imih kwana’itin baitumatum naatu bai’a’it hairi i tanita’imon ata ef boro namutufor God matanamaim, men baitumatum akisin nabin nabat.
25 Morararo Raape kynexine. Mokyro orutua kõ poko exikety kynexine. Yrome Ritonõpo enetuputyryke tyya, Jozue poetory tõ towomase eya tytapyĩ tao. Mame taropose ropa toto eya tyoro osema ae, onetapara toto ehtohme. Morara exiryke kure mokyro tyrise ropa Ritonõpo a tõmipona toehse exiryke.
25 Ana’itinin ta kwana’itin. Efamaim baiwa’an kwanekwaneyan babin wabin Rahab Israel sabuw hai rafot rouwayah hinan hai merar yi buwih, naatu ibaisih ef ta’awat iuwih hibihir. Imih ana bowabowamaim yamutufur God matanamaim.
26 Tokoke sytatose repe, yrome tuzenuke pyra kuahtao xine orihnõko sytatose. Oty katohme pyra kuokokõ mana, tuzenuke pyra ahtao. Moro saaro Ritonõpo enetuputyryhtao kyya xine, yrome kure imehnõ onyripyra kuahtao xine. Toiparo rokẽ: “Ritonõpo enetupuhnõko ase,” ãko sytatose. Osenekunohnõko rokẽ sytatose.
26 Biya aurin ayubin en, biya i murubin na’atube baitumatum aurin bai’a’it en baitumatum i murubin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.