Romanos 1
Ritonõpo Omiry: A Bíblia Sagrada na língua Aparai do Brasil (APYNT) vs AAI
1 Ynymerohpyry moro onenerykõme Roma põkomo. Ywy ase Pauru. Jezu Kyrixtu poetoryme ase. Ritonõpo nymenekahpyryme roropa ase. Toahmase ywy Ritonõpo a omi kurã poko imehnõ amorepatohme Jezu Kyrixtu poko.
1 Ayu Paul, Jesu Keriso ana akir wairafin, tur abarin isan rubinu, naatu Tur Gewasin binan isan God eafu atit.
2 Ynara tykase Ritonõpo pake urutõ komo a: “Omi kurã ekarõko ase oya xine imeĩpo,” tykase Ritonõpo pake urutõ komo a. Moro poko tymerose eya xine Ritonõpo omiryme,
2 Iti Tur Gewasin i marasika God ana dinab hai veya’amaim eomatanih, dinab oro’orot Buk Kakafiyinamaim hikirum.
3 Ritonõpo mũkuru poko, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu poko. Ahnome tonuruse roropa ynororo, Tawi paryme.
3 Iti tur ana an gagamin i Natun it ata Regah Jesu Keriso isan. Biyanane ana tufuw i David ana rara’ane tufuw.
4 Ritonõpome roropa tyyrypyhpyke pyra ipunaka. Tumũkurume Jezu Kyrixtu exiry poko kutuarõtanohpotone tyjamitunuru ke. Tumũkuru ẽsemãkapone ropa Ritonõpo aorihxĩpo.
4 Baise i Ayubin ana kakafiyinamaim morobone mimisir ana veya, bebeyan ebi’obaiyit turobe i, i God Natun fairin.
5 Tumũkuru a typynanohse jexiryke jerohtoh kurã tokarose Ritonõpo a. Tymenekase ywy eya imehnõ amorepatohme typoko. Kyrixtu akorehmaneme tymenekase ywy, imehnõ pata põkõ eahmatohme ya, Jezu enetupuhtohme toto a, Jezu omipona roropa toto ehtohme.
5 I wanawananamaim naatu i wabin isan ayu manaw kabeber itu ana tur abarayan amatar, saise tafaram wanawanan Ufun Sabuw anabuwih hinan tur hinitumatum naatu hinabosiyasiyar.
6 Amarokõ roropa Roma põkomo, toahmase matose Ritonõpo a roropa Jezu Kyrixtu poetoryme oehtohkõme.
6 Naatu kwa auman i nati sabuw wanawanahimaim Jesu Keriso nowan matar isan God eafi.
7 Naeroro sero merõko ase onenerykõme Roma põkomo. Ritonõpo mã opyno xine ipunaka. Morara exiryke toahmase matose ipoetoryme oehtohkõme. Ynara ãko ase Ritonõpo a opoko xine: “Roma põkõ kure tyriko Papa. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase. Morara ãko roropa ase Kuesẽkomo a, Jezu Kyrixtu a.
7 Naatu Rome wanawanan kwa iyab God iyabuwi naatu rubini i ana sabuwamih kwamatar kwama’am etei, isa ayoyoyoban manaw kabeber, tufuw Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one mar etei kwa isa nama.
8 Jezu Kyrixtu toorihse exiryke kyyrypyrykõ epehpyryme, Ritonõpo ẽpataka oturũko ase opoko xine. Tãkye ase opoko xine: “Jezu tonetupuhse Roma põkomo a,” kary etaryke ya. Morara kary etaryke imehnomo a roropa, tuhkãkomo a tãkye ase. “Kure mase Papa. Tãkye ase Roma põkõ poko,” ãko ase opoko xine.
8 Wantoro’ot Jesu Keriso wabinamaim ayu au God ana merar ayiy kwa etei isa, anayabin kwa a baitumatum i tuw ra’at tafaram wanawanan sabuw etei tenonowar.
9 Aomipona se ase yronymyryme. Naeroro aomiry kurã ekarõko ase imehnomo a Imũkuru poko. Wenikehpyra ase opoko xine. Wenikehpyra opoko xine jexiry waro Ritonõpo mana.
9 God isan dogorou tutufin etei abow i Natun ana tur gewasin abibinan, i so’ob, ayu mar etei kwa anunuhi.
10 Imaro jotururuhtao, ynara ãko ase: “Papa Kapuaono, Roma põkõ enese jytory se ase repe, ajohpãme samo, jaropory se awahtao,” ãko ase Ritonõpo a.
10 Matanfufur isa ayoyoyoban, naatu au yoyobanamaim God abifefeyan nakokok na’at boun ana veya ef nabotawiy isou naham anan kwa aninanawani.
11 Yronymyryme jytory se ase oenese xine. Oururukõ se ase Ritonõpo nekarory kurã poko kyya xine Tuzenu maro, orẽpyrahxo oehtohkõme.
11 Au kok gagamin i mi’itube kwa ayumat ata itin, saise ayubit ana usar kwa atit imaim a fair kwatab.
12 Satakorehmatone orẽpyra kuehtohkõme. Jakorehmãko matose Jezu enetuputyryke oya xine. Ãkorehmatorỹko roropa ase Jezu enetuputyryke ya.
12 Iti tur i men ayu akisu kwa fair bait isan ao’omih, baise kwa auman ayu koufair kwanitu bairi tanibaibaisbonen ata baitumatum nakwat isan ao’o.
13 Wekyry tomo, otuarõtanohporykõ se ase. Tuhke rokẽ jytory se exiase oenese xine repe. Yrome tuhke takorekehkase roropa ywy jytohtome myaro. Imehnõ eahmary se exiase Kuesẽkõ enetupuhtohme eya xine, moero amaro xine, imehnõ juteutõkara amorepatopõpyry saaro ya Jezu poetoryme toto ehtohme imepỹ pata tõ poro. Moro saaro imehnõ amorepary se ase amaro xine.
13 Taitu tuwa’inah ayu akokok tain anayai kwanaso’ob, mar moumurih na’in abogaigiwas atan kwa ata’iti, saise kwa wanawanamaim Ufun Sabuw afa atabow hitan baitumatum wanawanan hitarun, nati’imaim abow hina baitumatum wanawanan hirur na’atube. Baise sawar moumurih maiyow ayu au ef hirufutifut tama tanan iti boun tatit.
14 Ynara tykase Jezu ya: “Ypoko emero pata põkõ zuruta,” tykase. Morara exiryke emero zurũko ase. Ituakyry tõ zurũko ase, imehnõ pata tõ põkõ roropa zurũko ase. Ãtamorepatyã zurũko ase, atamorepahnõ roropa zurũko ase. Emero toto zurũko ase. “Zuruta toto,” tykase Jezu exiryke ya.
14 Ayu i sabuw etei’imak isah bai’akiramih atit, Greek sabuw naatu sabuw iyab men Greek, na’atube sabuw so’ob wairafih naatu men so’ob wairafih etei’imak isah anabow anibaisih.
15 Morara exiryke jytory se ase oya xine Roma pona omi kurã poko Jezu Kyrixtu poko ãmorepase xine.
15 Ana’an nati isan ayu akokok kwanekwan tur gewasin kwa iyab nati Rome kwama’ama auman isa anabinan.
16 Kyrixtu omiry poko ihximyra ase. Kyrixtu omiry enetupuhnanõ kurãkary waro Ritonõpo mana emero porehme. Juteu tõ mã tukurãkase osemazuhme tonetupuhse toexiryke eya xine. Seromaroro emero eahmãko Ritonõpo mana ikurãkatohme tyya, tonetuputyryke eya xine.
16 Ayu Tur Gewasin ao’orereb isan men biyou eo’ohow, anayabin God ana fair i ef iti’imaim tit sabuw iyab tibitumatum ebiyawasih. Iti yawas i wantoro’ot Jew sabuw isah, baise Ufun Sabuw auman.
17 Kyrixtu omiry kutuarõtanohtorỹko mana iirypyrymãkõ kurãkary poko Ritonõpo a, osepune toto ehtohme Ritonõpo kure exiry maro. Jezu enetuputyryhtao kyya xine kukurãkatorỹko mana. Ynara tymerose Ritonõpo omiryme: “Iirypyrymãkõ kurãkaryhtao Ritonõpo a, orihpỹme exĩko mã toto, tonetupuhse exiryke eya xine.”
17 Anayabin yawas mutufurin Godane i tur gewasinamaim orot babin eyayamutufurih, baitumatumamaim ebubusuruf naatu boro baitumatumamaim nasawar. Buk Atamaninamaim hikikirum iti na’atube eo,
18 Yrome kyyrypyrykõ zehno toexiry poko kutuarõtanohtorỹko Ritonõpo mana. Iirypyrymãkõ wãnohnõko Ritonõpo mana iirypyryme toto exiryke. Iirypyrykomo a Ritonõpo omiry tapuruse sã exiryke roropa onetara imehnõ ehtohme. Morara exiryke toto wãnohnõko Ritonõpo mana.
18 Sabuw bowabow kakafih sinafuyah naatu sabuw tafa’asarih, i hai kakafinamaim turobe ana gewasin esumisum, imih maramaim God ana ya so’ar tit ibirerereb nati sabuw isah.
19 Toehtoh poko ahno tamorepase Ritonõpo a. Morara exiryke Ritonõpo waro se toexirykõ se tahtao xine tuaro exiry toto. Yrome tuaro se pyra toto ipunaka. Morara exiryke toto wãnohnõko Ritonõpo mana.
19 Sawar tutufin etei i rereb yah hi’itah tesoso’ob, anayabin God etei bebeyanamaim sinaf tibirerereb.
20 Sero nono ritopõpyry poe ro Ritonõpo jamitunuru enahpyra ehtoh waro toh mana. Ritonõpome nymyry aexiry enetupuhnõko toto. Morara Ritonõpo exiry onenepyra toh mã repe yrome tuaro toto. Ritonõpo poko tuaro mã toto inyrityã eneryke tyya xine. Morara exiryke: “Ritonõpo poko zuaro pyra exiase,” kasaromepyra mã toto tuaro toehse toexirykõke.
20 Anamaim God tafaram sinaf mamatar ana veya, God ana yawas wa’iwa’irin, ana fair wanatowanin naatu i ana itinin etei i sawar sinaf himamataramaim bebeyah hi’itan hiso’ob, imih boro men yait ta God su’ubina’e nao nifufuwenamih.
21 Ritonõpo waro toh kynexine repe. Yrome kure Kyrihpõkõ onyripyra mã toto. “Kure mase, Ritonõpo,” kara roropa toh kynexine. Naeroro aosenetupuhtohkõ toiparo rokẽ toehse roropa mana. Tuaro pyra toehse ropa toto ipunaka.
21 Nati sabuw i God hisu’ub, baise men kafa’imo God hirouw tebora’ara’ah, o merarayow tibitinimih. Nati efanin i hai not bonawiyih kwarikwarisen wanawanan hirun dogoroh eowarar naatu gugumafut.
22 “Zuaro ase,” ãko toh mã repe. Yrome tuaro pyra mã toto ipunaka.
22 Basit i not wairafih hirouw teo, baise hai not botabir hina koko’aw na’atube himatar,
23 Orihpỹme Ritonõpo mana. Yrome tosẽkõme Ritonõpo onyripyra toto. Okyno tõ kuhtopõpyry rokẽ eahmãko mã toto tosẽkõme Ritonõpo myakãme. Orihketõ kuhtopõpyry eahmãko rokẽ mã toto. Ahno sã tynyrityamo te, torõ tõ panõ tynyrityamo, zakare tõkehko panõ tynyrityã roropa. Mokarohne kuhtopõpyry rokẽ eahmãko mã toto, tosẽkõme.
23 God morob atin bonamanamarin kwafirina’e i hitatabir orot hai yumatabe o mamu, o harufor, uma’ar, kok, i hai yumatabe hitar hima tekwakwafirih.
24 Morara exiryke turumekase toto Ritonõpo a, typenetatohkõ poko toto ehtohme, tyyrypyrykõ xihpyry poko roropa oximaro.
24 Isan imih God nati sabuw ihamiyih hitit bowabow kakafih ta ta wanawanan hirun. Dogoroh ana kok na’atube tisisinaf, orot baibin hai faifuw hikwahir naatu baibin ibo orot hai ar hikwahir taiyuwih hi’in hisesebar biyah tebobokarikarit.
25 Zae mã Ritonõpo omiry yrome ise pyra mã toto. Ajohpe ehtoh ke imyakãmary se mã toto. Ritonõpo Kuesẽkõ oneahmara mã toto. Ritonõpo omipona pyra mã toto. Inyrityã rokẽ eahmãko mã toto. Ritonõpo eahmary kyya xine kure mana, mosa rokene.
25 Turobe God nowan i hibotabir efanin baifuwen hiyari’iy, naatu God Sawar Sinafuyan kwafirina’e, hitatabir sawar i sinaf himamatar hai fair babahimaim hirun hikwafirih isah tebowabow. Baise ana gewasin sabuw i God akisinamo hitakwafir hitabora’ara’ah wanatowan, wanatowan, Amen.
26 Yrome tyyrypyrykõ poko rokẽ mã toto. Morara exiryke turumekase toto Ritonõpo a, tyyrypyrykõ poko rokẽ toto ehtohme. Nohpo tõ roropa musurehpe exĩko mã toto, ipenetatohkõ tytyorõmase exiryke. Oxipoko rokẽ exĩko mã toto.
26 Ana an iti isan God ihamiyih insesebar naniyan kakafin anababatun hibai tisisinaf. Baibin oro’orot hai ar hikwahir, i taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan.
27 Morararo orutua komo, typyxiãkõ maro se pyra mã toto. Tyoro sã imehnõ poko penetãko toto, orutua kõ oxipoko xihpyryme exĩko roropa toto, nohpo tõ poko toehtohkõ sã oximaro toto imepỹ orutua maro. Naeroro mokaro wãnohnõko Ritonõpo mana, iirypyrykõ epehpyryme.
27 Ef nati ta’imon oro’orot auman baibin hai faifuw hikwahir i taiyuwih baisesebar isan tibifi’afi. Naatu oro’orot taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan. Ana an nati isan i taiyuwih hai kakafinamaim baimakiy tebaib.
28 Ritonõpo poko tuaro toehtopõpyrykõ rumekary se toh kynexine. Morara exiryke turumekase ropa toto Ritonõpo a, kurã poko osenetupuhpyra toto ehtohme, tyyrypyrykõ poko rokẽ toto ehtohme.
28 Anayabin sabuw God ana so’ob anababatun bain isan hai not kowarar naatu hirutawiy, imih God ihamiyih hitit not kwarikwarisen hibai hima kakafih men hitasisinaf i hima tisisinaf.
29 Pehme toh mana tyyrypyrykõke. Popyra mã toto te, emero otyro se tykyryrykõme rokene, popyra imehnõ rĩko toto, imehnõ zumoxike toto. Imehnõ etapãko toto. Imehnõ wõko roropa toto. Osetapãko toto. Imehnõ enekunohnõko toto. Oxiehno roropa toto. Iirypyryme toehtohkõ poko rokẽ osekãtopõko toto imehnomo a.
29 Dogoroh wanawanan bowabow kakafih ta ta etei awan karatan: not kakafih, kabat, tafa’asar, bobowen, sabuw rouw morob; baiyow, baifufuwen, nuw okwanekwan, yanuw,
30 Imehnõ kerekeremãko mã toto. Ritonõpo zehno mã toto. Imehnõ roropa rĩko mã toto popyra. Epyrypãko mã toto typoko xine. Orẽpyra toexirykõ poko osekãtopõko mã toto. Osenetupuhkehpyra mã toto tyyrypyrykõ poko. Tumykõ omipona pyra mã toto.
30 koutabitabir, God baifa’ifa’in, kakaf en, nuw furuwen, ora’ara’at, naatu bowabow kakafih sinaf isan hai ef boubuh tibimamataren. Naatu hinah tamah fanah tibifanasair.
31 Zae ehtoh waro pyra mã toto. Opehmato pyra roropa mã toto. Imehnõ pyno pyra mã toto. Imehnõ poko enupunara mã toto.
31 Nati sabuw i hai naniyan en, aurih bosunusunub en, yabow, baiwan babanen en.
32 Ritonõpo omihpyry waro toh mã repe. Ynara ãko Ritonõpo omiry: “Iirypyrymãkõ apotoimo htaka ytõko toh mana, tyyrypyry poko exiketomo,” ãko. Moro waro toh mã repe. Yrome tyyrypyrykõ poko ro mã toto. Onurumekara mã toto. Popyra kuhse mã toto. Imehnomo a tyyrypyrykõ poko exiketomo a, “Kure mase,” ãko roropa mã toto.
32 Naatu God ana ofafaramaim sabuw iti na’atube hinasisinaf isan hinamomorob i hiso’ob, baise i hima kakafin tisisinaf. Naatu sabuw afa bowabow iti na’atube tisisinaf auman isah i baibasit hitih hima tisisinaf.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.