Hebreus 10
Ritonõpo Omiry: A Bíblia Sagrada na língua Aparai do Brasil (APYNT) vs AAI
1 Yrome Moeze nymerohpyry mõpãme rokẽ mana. Kyrixtu nyrihpyry kurã poko enetupuhpotohme rokẽ mana. Imenuru sã roropa mana pape poko, Ritonõpo nekarory kurã poko enetupuhpotohme. Tynekarorykõ etapãko mã toto jeimamyry punero, kakehpyra samo. Yrome morohne ke ekurãkasaromepyra mã toto ekurehnõko, Ritonõpo poko se exiketõ mana.
1 Moses ana ofafar hibi’ufunun i sawar gewasin boro uf hinan ana itinin, men yabin anababatun bi’obaiyihimih. Ana’an nati isan kwamur etei matan hiyi sibor yumatan ta’imon, na baiyubin God kwafirin isan hisisibor, wanawanah hai kakafin men kafa’imo kukusouwimih.
2 Ritonõpo poko exiketõ rypyry tykorokase ahtao, tyyrypyrykõ poko ehxiropyra toh toehse exiry repe. Morarame tynekarorykõme okyno tõkehko onetapazomopyra toh exiry, tyyrypyrykõ tykorokase ahtao.
2 Baise nati siboromaim takukusouwih na’at, nati sibor boro hitihamiy. Anayabin kwafirenayah hisisibor ana veya hai kakafin tutufin etei mar moumurih ina’in isan mar ta’imon kusouwih. Naatu dogoroh naniyan hitatatam hai kakafih etei i sawar.
3 Yrome jeimamyry ae rokẽ tynekarorykõ etapãko mã toto tyyrypyrykõ poko wenikehtohme repe. Yrome wenikehpyra mã toto iirypyryme ro toexirykõke.
3 Baise nati siboromaim kwamur etei nuhih ekukusib i bowabow kakafin wairafih.
4 Pui tõkehko orikyry ahno rypyry onepehmasaromepyra mana ipunaka.
4 Anayabin cow orot naatu goat hai rara’amaim men karam boro bowabow kakafih tabosairen.
5 Morara exiryke Kyrixtu oehsasaka tahtao sero nono pona, ynara tykase ynororo Tumy a:
5 Isan imih Keriso tafaramamaim namih Tamah isan eo, “O men kukokok sibor o siwar, imih ayu biyau ibogaigiwas,
6 Okyno tõkehko zahkary se hkopyra mase.
6 bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafin notawiyen isan sibor teya’ay, o men kubiyasisir.
7 Naeroro moro eneryke ya ynara ase,
7 Imih ayu ao, “God ayu iti, a notamaim abisa kukokok na’atube kuo asinaf, a Bukamaim isau i’o hikirum inu’in na’atube.”
8 Osemazuhme ynara tykase ynororo: “Okyno tõkehko totapasẽ se hkopyra mase. Ahno nekarory se pyra. Okyno tõkehko zatyry tyyrypyrykõ epehpyryme, morohne azamaro pyra mana,” tykase ynororo. Morara tykase Kyrixtu, Ritonõpo nymeropohpyry ae ro mokarohne totapase ahtao, mokaro nekarory poko Ritonõpo a.
8 Wantoro’ot eo, “Sibor naatu siwar o bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafih notawiyen isan tisisibor, o men kubiyasisir.” Basit sabuw i ofafar eo na’atube tisisinaf baise o a naniyan i men ebibasit naatu men kubiyasisir.
9 Mame morara kaxĩpo, ynara tykase roropa ynororo: “Taro ase, Papa, õmipona jehtohme ase ipunaka,” tykase. Naeroro Ritonõpo a pakatokõ okyno etapatoh tonahkase. Tymyakãmase Kyrixtu orikyry ke.
9 Imaibo eo, “Ayu iti God, abisa kunotanot na’atube anasinaf.” Imih God sibor atamanin ya’asair naatu sibor boubun bai na efanin yai.
10 Mame Ritonõpo omipona Jezu Kyrixtu exiryke ipunaka, tukurikase sã sytatose. Kyyrypyrykõ tykorokase mana, tynekaroryme tõsekarose Kyrixtu exiryke toorihtohme. Toorihse toiro, jũme kypynanohtohkõme.
10 Naatu God ana kokomaim Jesu Keriso na it etei ata kakafin isan mar maumurih na’in efanin mar ta’imon maiyow, i taiyuwin biyan siboromih yai, ata kakafinane kusouwit tana biyat kakafiyin matar.
11 Juteu tõ poko Ritonõpo maro oturuketõ erohnõko mana kokoro rokene. Porohpyra mã toto, tynekarorykõ etapazomõko rokẽ toto tuhke. Yrome toto nekarotyã ahno rypyry onykorokara mana.
11 Firis veya matan hiyi hibat kwafiren ana ef eo na’atube bowabow kakafin notawiyen isan sibor yumatan ta’imon hiya’iyai. Baise men kafa’imo nati siboromaim bowabow kakafih kusouwimih.
12 Tamoreme Kyrixtu kynorihne toiro, ahno rypyry epehpyryme. Inekarohpyry kure kuhse mana jumãme. Mame tõtyhkase ahtao kỹporohne tuisame imehxo, Ritonõpo apotunuru wino.
12 Baise Keriso na sibor mar ta’imon maiyow yai, bowabow kakafih etei bosairen, naatu yen God uman asukwafune mare ema’am.
13 Moroto mana tyzehnotokõ poremãkapory eraximãko. Toto poremãkapõko Ritonõpo mana.
13 Yen mamare ana veya’amaim na iti boun titit, i ma ekakaif God ana kamabiy sabuw nabow anamaim naya isan.
14 Kynosekarone toiro toorihtohme. Toorikyry ke kukurãkatone jũme, kyyrypyrykõ tykorokase exiryke tyya.
14 Anayabin Keriso na taiyuwin biyan mar ta’imon sisibor ana veya it iyabowat bowabow kakafinamaim tama’am wanatowan ana kouksouwen itit, naatu kubaituturit tana God ana sabuw tamatar.
15 Ritonõpo Zuzenu roropa kutuarõtanohtorỹko sero poko mana. Ynara ãko ynororo osemazuhme:
15 Anun Kakafiyin wantoro’ot it isat kukurereb ana tur i iti,
16 “Imeĩpo jomiry kasenato ekarõko ase ypoetory tomo a.
16 Regah eo, “Mar boro enan obaibasit sabuw isah boro iti na’atube ana sinaf, au ofafar etei boro dogorohimaim anayai naatu hai notamaim ana kirum saise hinanot hini’ufunun.”
17 Morarame ynara ãko roropa mana:
17 Naatu iban eo maiye, “Hai bowabow kakafih naatu hai sinaf kakafih boro men ana notamih.”
18 Naeroro, kyyrypyrykõ tykorokase exiryke, imepỹ totapasẽ se pyra mana, kynekarorykõme, kyyrypyrykõ korokapotohme.
18 Imih ata bowabow kakafih naatu ata sinaf kakafih etei bosairen naatu sibor ya bowabow kakafin notawiyen auman i sawar.
19 Wekyry tomo, kure Ritonõpo a Jezu orihtopõpyry kyyrypyrykõ epehpyryme. Naeroro seromaroro oturũko sytatose topohme Ritonõpo maro kokoro rokene, Jezu nae kuexirykõke. Kuesemarykõme sã Jezu mana Ritonõpo a.
19 Isan imih taitu, Jesu morob ana rara rara’iy ana maramaim it Sis Kakafiyin Kakafiyin anababatun run isan ana obaibasit i tabai, imih tana’abar totofar tanan tanarun.
20 Kamisa kuroko ytopyra sytatose. Mokaro juteu tõ pake Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomõse kamisa kuroko Ritonõpo maro oturuse. Yrome Jezu a toorihtopõpyry ke osema kasenato tyrise. Osemame exikehpyra mana Ritonõpo a kuytotohkõme.
20 Naatu run isan Jesu etawan boubun botawiy, yawas ana ef anababatun, naatu faifuw hitaiy re efan kakafiyin anababatun hir inu’in i Jesu biyan it isat momorob ana maramaim ef botawiy.
21 Naeroro Ritonõpo maro Oturukety imehxo exikety nae sytatose, kuakorehmanekõme, Ritonõpo tapyĩ esemy.
21 Naatu boun it ata firis gagamin God Ana Bar wanawanan sabuw tutufin etei ekakaif.
22 Naeroro Ritonõpo a ehmaropa oturuse, tukurãkase kuexirykõke eya. Torẽtyke pyra sehtone. Onenetupuhkehpyra roropa sehtone eya kuytorykohtao. Osenekunohpopyra sehtone. Moeze a emero tysapararahmase munu ke Ritonõpo tapyĩ taõkomo. Moro saaro Kyrixtu toorihse exiryke tukurikase sã kukurohtao xine mana. Popyra kuehtopõpyrykõ tykorokase roropa eya mana. Tuzenu tokarose roropa kyya xine ikurikatyã sã kuehtohkõme tuna ke.
22 Isan imih dogorot tutufin etei ere baitumatum auman tanan taniyubin Tamat God sisibinamaim tanabat. Anayabin ata not kakafih ana biya’ohowane etei kusouw, naatu biyat auman harew matan koumedarinamaim ikifuw.
23 “Kure oritorỹko ase,” tykase Ritonõpo exiryke, kure typoetory rĩko mana, tõmihpyry onurumekara exiryke. Moro poko imehnõ zuruxĩpo, nary rokene, kara sehtone. Kypynanopyrykõ seraximatone, tõmihpyry omipona Ritonõpo ehtoh enetuputyryke kyya xine.
23 Baitumatum iti tabai nuhit fot tama isan ta’orereb i tanabukikin tanama, anayabin God ana omatanen etei isah i ebobosunusunub.
24 Imehnõ pyno sehtone. Satakorehmatone imehnõ pyno kuehtohkõ poko, kure imehnõ ritohme kyya xine, enara.
24 Imih taiyuwit wanawanatamaim taituwat bairi taninuwatet tanibaibaisbonen, naatu yabow itinin auman tanasinaf bowabow gewasin tanabow.
25 Toitoine Jezu poetory oximõpyra mã toto. Morara pyra sehtone. Soximõtone Ritonõpo poko. Satakorehmatone. Ritonõpo omipona kuehtohkõ eneryke imehnomo a, aomipona se exĩko roropa mã toto. Yronymyrymehxo Kuesẽkõ omipona sehtone, sykatone itamurumehxo oxime, okyna hkopyra Kuesẽkõ oepyry ropa enetuputyryke kyya xine.
25 Men sabuw afa baita’ay hikwahir bar tema’am na’atube tanasinaf ata kou’ay tanihamiyimih, baise taiyuwit koufair tanitit aumetawat tanabow, anayabin Regah na isan ana veya i na ekakabom.
26 Ynara exiryke, Jezu kynorihne kyyrypyrykõ epehpyryme. Kure kuhse Jezu orihtopõpyry kynexine Ritonõpo a. Naeroro imepỹ etapasẽ se pyra mana. Moro waro toehse sytatose. Naeroro kyyrypyrykõ onurumekara kuahtao xine Jezu waro pyra exiketõ samo, imepỹ tokarosẽ pyra mana kyyrypyrykõ epehmatohme.
26 Baise it turobe ana so’ob i hini’obaiyit tanasoso’ob ufunamaim bowabow kakafih sinaf isan tanayakitifuw tanama tanasisinaf na’at, a tur ao’owen bowabow kakafin ana sibor men ta ema’am.
27 Morara exiryke kyyrypyrykõ onurumekara kuahtao xine ynara rokẽ nae sytatose, kuãnopyrykõ zuno rokẽ exĩko sytatose. Kurãkõ apiakatoh po kuapiakatorỹko Ritonõpo mana, tyyrypyrykõ poko exiketõ wãnohtoh po. Apotoimo konõto htaka tyzehnotokõ emãko Ritonõpo mana, toto enahkatohme.
27 Baise nati efanin it boro birumaim tanama baibatiyen ana veya tanakaif, naatu ana’ar fofor wairaf auman tanakaif, nati wairaf i sabuw iyab God isan tibikamabiy boro na’arahih!
28 Moeze nymerohpyry turumekase ahtao popyra kynexine. Aomipona pyra exiketõ totapapose toto popyra aehtohkõ tonese exiryke asakorõkomo a. Moeze nymerohpyry omipona pyra aehtyã totapapose toto. Epara toh kynexine. Toto anakorehmara roropa imehnõ kynexine. Moeze nymerohpyry turumekase eya xine exiryke totapase toto.
28 Nati ana veya’amaim sabuw iyab Moses ana ofafar hi’a’astu’ub orot rou’ab o tounu hi’itih hina baibatiyenayan orot matah hikukurereb mutufor himomorob baiwan babanih en.
29 Mokaro saaro seromaroro Ritonõpo mũkuru kerekeremananõ nae. Ritonõpo omiry totase eya xine repe: “Umũkuru kynorihne opynanohtohkõme, okurãkarykõ se toexiryke,” kary totase repe. Yrome: “Oty katoh toorihse Ritonõpo mũkuru nae?” ãko mã toto Ritonõpo omiry poihtõko. “Iirypyrymãkõ sã omũkuru kynexine,” ãko roropa mã toto Ritonõpo a ajohpe rokene. Ritonõpo Zuzenu toto pyno repe. Yrome ipoihtõko rokẽ mã toto. Morara exiryke yronymyrymehxo mokaro wãnohnõko Ritonõpo mana Moeze kerekeremahpõkõ wãnohtopõpyry motye kuhse, iirypyrymehxo toto exiryke Ritonõpo kerekeremary poko.
29 Kwanotanot orot yait God Natun nab urar nararauwariy ana baimakiy boro kikimin nab? Naatu obaibasit ana rara’amaim i ana kakafin kukusouw nab ni’ib anayabin en nao, naatu Anun Kakafiyin manaw kabeberayan nigigim isan tur kakafih nao. Kwanotanot nati orot ana baimakiy boro kikimin nab?
30 Ritonõpo waro sytatose. Ynara tykase ynororo: “Ywy roro emỹpõko ase. Ywy roro ypoetory tõ epehmãko ase,” tykase. Ynara tykase roropa ynororo: “Ypoetory tõ apiakãko ase,” tykase Kuesẽkomo.
30 Anayabin it etei tur iti na’atube eo i taso’ob, “Ayu boro sa anabow naatu aniwayow,” naatu eo maiye, “Regah boro ana sabuw nibatiyih.”
31 Iirypyrymãkõ wãnopyry mã oahmame pyra mana. Oserehnõko mã toto. Epara roropa mã toto imyhtoino. Ynoro rokẽ mã isene exiketyme jumanatome.
31 God wanatowan ma’ama’anin na’of nabuwi uman wanawanan inarur boro kakafin kakafin anababatun inab.
32 Wekyry tomo, wenikehpyra ehtoko oehtopõpyrykõ poko. Ritonõpo omiry kurã poko zuaro toehse awahtao xine tuhkãkõ ozehno xine toh nexiase. Oryhmarykõ se toh nexiase. Yrome Kyrixtu onenetupuhkehpyra mexiatose. Poremãpyra mexiatose, eramara ropa mexiatose oorypyrykõ poko ropa.
32 Kwananot boubuntoro’ot God ana marakaw kwabaib ana veya’amaim, biyababan moumurih na’in kwabai, baise a baitumatum kwabukikin kwabat.
33 Typoihtose mexiatose. Tyyryhmase roropa ozehnotokomo a tuhkãkõ neneryme. Imehnõ nupunato tonese oya xine tyyryhmase toto ahtao. Toto maro se mexiatose.
33 Veya afa sabuw etei matahimaim tur kakafih hi’uwi naatu hirukoukuwi biyababan hit, afa turanah tur kakafin hi’uwih biyababan hibaib wanawanah kwarun bairi hai biyababan kwabai.
34 Imehnõ Jezu poetory tõ tõmapose ahtao ãpuruhpyry taka, toto pyno mexiatose. Toto maro mexiatose imehnõ neneryme. Mame atapyĩkõ tupuxihkase ahtao imehnomo a omõkomory tõkehko maro meanahtoatose. Tãkye ro mexiatose Ritonõpo nekarory kurã enetuputyryke oya xine. Omõkomohpyrykõ motye kuhse Ritonõpo nekarory oya xine mana. Moro onupuxihkasaromepyra imehnõ mana, jumãme.
34 Sabuw afa dibur hima’am hai biyababan bairi kwafaram kaununub kwaitih, sabuw afa hiyayakiyi yasisiramaim kwaihamiyih hiyakiyi. Anayabin kwa kwaso’ob sawar gewasin naatu wanatowan sawar boro uf hinan.
35 Naeroro poremãpyra ehtoko. Ritonõpo a õtururukõ onurumekara ehtoko. Orumekara roropa Ritonõpo mana. Kure kuhse oritorỹko mana, imaro õtururukohtao.
35 Isan imih a baitumatum men naririm, baise kaufair kwanab kwanabat kwanan yomaninamaim boro a baiyan kwanab.
36 Penekehpyra ehtoko Ritonõpo enetuputyry poko oya xine, aomipona oehtohkõ poko, enara. Mame inekarotyã apoĩko matose. Kure oritorỹko mana: “Kure oritorỹko ase,” katopõpyry ae ro.
36 Yate nanub kwanitafofor kwanatit God abisa ekokok kwanasinaf, abisa eo’omatani boro nit.
37 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme sero poko:
37 Anayabin,
38 Mame ypoetory tõ kurãkõ isene exĩko mã toto
38 Baise au orot menatan ana ef mutufurin boro baitumatumamaim nama, naatu au’uf nabatabat na’at ayu boro men aniyasisir.”
39 Imehnõ mã Kuesẽkõ rumekãko mã toto. Osenahkãko toh mana. Mãpyra enetuputyryke kyya xine typynanohse sytatose Ritonõpo a. Kuarotorỹko roropa mana tymaro kuehtohkõme.
39 Baise it men sabuw iyab au’uf hibat gurugurusen hibaib na’atube’emih, it i baitumatumayah boro yawas tanab.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.