Atos 2
Ritonõpo Omiry: A Bíblia Sagrada na língua Aparai do Brasil (APYNT) vs AAI
1 Morarame Oseahmatoh Pẽtekoxite toehse ahtao oximõme tapyi tao Jezu poetory tõ kynexine.
1 Pentecost ana veya na tit, etei’imak hiru’ay efan ta’imonamaim hima.
2 Morarame tyryrykane konõto panõ totase toto a topozakoxi xine. Tyhtose tapyi taka tyryrykane panono.
2 Naniyan meyemeye yaurabad nidun wowogabe marane rena bar hima’am imaim run awan karatan.
3 Morarame apoto panõ tõtumakase. Tororokane panõ toepukase tapyi taõkõ pona.
3 Naatu abisa hi’i’itin i wairaf orot menan na’atube tamunimun na ta’ita’imon tafahimaim mara’ara’at.
4 Morarame morotõkõ aka Ritonõpo Zuzenu tomõse. Tyotyorõkõ omiry ae tõturupitose toto Ritonõpo Zuzenu poe.
4 Etei’imak Anun Kakafiyin iwanih menah botabir tur tata’amaim hio, Anun Kakafiyin fair bitih na’atube.
5 Moroto Jerusarẽ po juteu tõ kynexine, Ritonõpo omipona exiketõ tuhke. Juteu tõ otuhtoh konõto pokoino, tuhke tosae xine toh tooehse, imeimehnõ maro tuhke toh tooehse morotona.
5 Nati ana veya, Jew sabuw God ana bowayah orot gagamih etei tafaram tata’ane hiru’ay Jerusalemamaim hima’am.
6 Morarame moro ekary etaryhtao morohnome toytose toto tururume, enese.
6 Iti nidun hinonowar ana maramaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay hima’am, hai kasiy ra’at naatu hifofofor men kafaita, anayabin etei hai turamaim hio hinowar.
7 Tõsenuruhkase toto tõmirykõ ae Jezu poetory otururuke.
7 Kasiy gagamin maiyow isah matar naatu taiyuwih hibabatiyih. “Iti sabuw tur teo etei i Galilee oro’orot?
8 Karirea põkõ amarokõ repe. Yrome yna omiry waro amarokomo!
8 Naatu mi’itube’emih it ata turamaim hio tanonowar?
9 Taro ynanase, Paratia põkomo, Metia põkomo, Erão põkomo, Mesopotamia põkomo, Jutea põkomo, Kapatoxia põkomo, Põtu põkomo, Azia põkomo,
9 It i tafaram ta ta’ika tana, Partia, Media, Ilam naatu afa i Mesopotamia’ane hina, Judea, Kapadosia, Pontus naatu Asia,
10 Piritia põkomo, Pãpiria põkomo, Ejitu põkomo, Xirene põkomo (Ripia põ Xirene), Roma põkomo,
10 Firigia, Pamfilia, Egypt naatu Libia wanawanan turin Sairini na’atune auman hina tema’ama. Naatu Romene nanawan auman hina Jerusalem tema’am. Nati i Jew sabuw naatu sabuw afa hai baitumatum hibotabir hina Jew sabuw himamatar auman.
11 Arapia põkomo, enara. Toitoine Kereta poe aehtyã ynanase. Imehnõ Arapia poe aehtyã roropa ynanase. Toitoine juteu tõme ynanase. Toitoine juteu poenopyhpõkõme ynanase. Moxiaro etãko ynanase yna omiry ae toto exiryke. Morararo nase moxiamo tõmirykõme exiryke etãko toto Ritonõpo kypyno xine exiry poko, tykase toto.
11 It afa i Kurit naatu Arab sabuw. Baise God sawar gewasih maiyow sisinaf isan ata turamaim hio tanonowar!”
12 Moroto toh kynexine tõsenuruhkarykõ poko. Toepohnohse toto.
12 Sabuw hifofofor naatu hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti sawar anayabin i abisa?” Peter sabuw rou’ay gagamin isah ebibinan|alt="Peter speaking to crowd" src="CN01892B.TIF" size="col" loc="Act 2.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2.12"
13 Yrome imehnomo a tounohse toto:
13 Baise sabuw afa hi’iyab hio, “Nati sabuw i harew fokarin, hitom imih teo kwanekwan!”
14 Morarame Peturu tooehse 11mãkõ maro. Opore tõturuse imoihmãkomo a:
14 Tur Abarayah etei 11 hai founamaim Peter misir fanan aumetawat sabuw rou’ay gagamin na’in isah eo, “Taitu tuwai’inah Jew sabuw naatu kwa iyab Jerusalem wanawanan kwama’am, akokok tain kwanarub gewas sawar iti mamatar anayabin anakubuna kwananowar.
15 Oty katohme: “Toetỹse,” ãko matou yna poko? Etỹtoh zano pyra nase. Xixi onuhpyra ro nase. Etỹpyra ynanase.
15 Kwa kwanotanot iti orot i harew fokarin hitom tibikoko’aw, baise, boun i nine korok mar auman.
16 Yrome pake Ritonõpo nymeropohpyry Joeu a sero poko. Ynara tykase:
16 Imih i men harew hitomamih, baise dinab orot Joel ana Bukamaim Atamaninamaim kirum eo,
17 “Imeĩpo ynara tyrĩko ase, ãko Ritonõpo,
17 ‘Mar ana yomaninamaim God eo,
18 Ỹ, ypoetory pona emero Juzenu aropõko ase,
18 Isa’amih, nati ana veya ayu au akir wairafih, oro’orot naatu baibin etei,
19 Morarame jomiry ekarõko toh mã rahkene.
19 Ayu boro maramaim baifofofor ana sinaf
20 Xixi zarumãkapõko ase.
20 Veya matan boro nagugum
21 Morarame ‘Tuisa oenupunako ypoko,’ karyhtao oya xine ynymenekahpyry a,
21 Orot yait
22 — Etatoko pahne orutua komo, juteu tomo. Jarao nexiase Jezu Nazare pono. Ritonõpo zamaro ynororo kynexine. Morara exiryke tyjamihtanohpose eya kurãkõkara kurãkatohme ropa eya. Zuaro ro matohu?
22 “Israel sabuw tur iti kwananowar! Jesu Nazareth mowan i God rubin naatu i wanawanamaim ina’inan yumatah ta ta, baifofofor ta ta God kwa biyamaim sinaf kwa’itin kwaso’ob.
23 Pake Ritonõpo zuaro kynexine, Jezu exixihmapotoh waro. Toxixihmapose oya xine, zehnotokomo a. Moro waro Ritonõpo kynexine Jezu orihpyra ro ahtao. Yrome: “Ah nexixihmã toto,” tykase Ritonõpo.
23 Iti orot hibai kwa umamaim hiyai kwa’a’asabun i God ana kok naatu marasika yakitifuw inu’inumaim matar, naatu kwa sabuw kakafih hai baibaisamaim Jesu kwabai onaf afe’en kwa’onaf morob.
24 Mame tõsemãkapose ropa ynororo Ritonõpo a. Jũme orihpynỹpo sã toehse ropa ynororo typoremãkapory se pyra toexiryke toorihtopõpyry a.
24 Baise God morobone iyawas maiye misir, naatu morob ana biyababanane rufam tit, anayabin morob ana fair men karam boro diburamaim tabotan tama.
25 Ynara tymerose kytamurukomo Tawi a, Jezu poko:
25 David nati orot isan eo,
26 Tãkye ase ukurohtao. Kure mase Papa.
26 Isan imih ayu dogorou ebiyasisir
27 Toorihse jahtao jekepyry onymotanohpopyra mase omũkuru nymyryme jexiryke.
27 Anayabin o boro men ininatbuhuruwu rahemaim ana’in,
28 Jẽsemãkapõko ropa mase, orihpỹme jehtohme.
28 O yawas ana ef i’obaiyu, naatu o ataragub wanawananamaim aiyasisir boro iniwansumu.’”
29 — Wekyry tomo, topohme oturuxi amaro xine. Pake kytamurukõ Tawi toorihse. Ekepyry tonẽse. Ekepyry esary mõto mana seroae ro.
29 “Taituwau Jew, bebeyan a tur ao’owen aiwob orot David ata agir wabin gagamin, morob hiyai naatu ana rah i iti biyatamaim inu’in.
30 Yrome Tawi urutõme kynexine Ritonõpo Zuzenu omi poe. Zuaro ynororo Ritonõpo omi poe, Kyrixtu typaryme exiry waro. Tuisa konõtome Kyrixtu exiry poko tuaro roropa, tymyakãme aexiry waro.
30 Naatu David i dinab orot God omatanen ana obaifaro auman yayare i so’ob, veya ta David ana rara’ane i uwan ta boro ni’aiwob.
31 Ritonõpo omiry waro Tawi kynexine. Jezu ẽsemamyry ropa waro roropa kynexine. Morara exiryke morara tykase ynororo:
31 God mar boro nanan abisa nasisinaf David i so’ob, Keriso morobone misir maiye isan ana tur i nowar.
32 Tõsemãkapose ropa Jezu Ritonõpo a. Ynanenease. Morara exiryke ourutorỹko ynanase.
32 “God iti Jesu i boun morobone iyawas maiye misir, naatu aki i iti sawar himamatar ana sif robonayah.
33 Seromaroro Jezu tuisamehxo tyrise Ritonõpo a. Ritonõpo maro mana. Pake Ritonõpo tõturuse eya: “Juzenu ekarõko ase oya,” tykase Ritonõpo. Mame Tuzenu tokarose Jezu a rahkene. Morara exiryke senohne enẽko matose. Õmirykõ ae Ritonõpo omiry etãko matose.
33 God iti Jesu bora’ah yen uman asukwafune mare, naatu Tamah biyanane Anun Kakafiyin eo’omatan bai aki tafai yan isuwai re’er boun iti kwa’i’itin naatu kwanonowar.
34 Kapu aka onuhpyra Tawi ekepyry kynexine. Jezu rokẽ tõnuhse. Ynara tymerose roropa Tawi a:
34 Naatu David i men au mar yenamih, baise iti tur i eo,
35 oepetõkara ke anamotomatohto ya,’ tykase Ritonõpo Tumũkuru a.”
35 Inama’am a kamabiy sabuw ana bow
36 — Izyraeu tomo, tuaro ehtoko. Jezu mokyro onexixihmahpyrykomo. Tuisame tyrise ynororo Ritonõpo a Kuesẽkõme aehtohme, tykase Peturu eya xine.
36 Isan imih kwa Israel sabuw iti tur ao i kwanaso’ob gewas. God iti Jesu kwabai kwao’onaf i bai yen ata Regah naatu ata Roubininenayan matar!”
37 Morarame toemynyhmase toto Peturu omiry etaryke tyya xine:
37 Sabuw iti tur hinonowar ana veya dogoroh rusib Peter naatu Tur Abarayah hibatiyih, “Taitu tuwai’inah aki boro mi’itube ana sinaf?”
38 Peturu a tozuhse toto:
38 Peter iyafutih eo, “Kwa etei dogor hinikitabir naatu Jesu Keriso wabinamaim bapataito kwanab, saise a bowabow kakafih nanotawiyen, naatu God ana usar Anun Kakafiyin boro kwanab.
39 Ritonõpo mã Tuzenu ekarory se oya xine, opoenomo a, moemoẽkõ pata tõ põkomo a roropa, emero tyneahmatyamo a, tykase Peturu toto a.
39 Iti omatanen i kwa isa naatu kwa natunat isah, na’atube sabuw tutufin etei iyab ef yok tema’am ata Regah God boro na’a’afih isah.”
40 Morarame Peturu toto zurune itamurume Jezu poko. Otuhparo turuse toto:
40 Peter tur maumurih na’in imaim imatnuwih naatu ifefeyanih eo, “Sabuw tafa’asarih wanawanah kwama’am saisewat kwanatit kwaniyawasi!”
41 Morarame mokaro a Jezu tonetupuhse Peturu omiry etaryke tyya xine. Tõpurihkase toto Peturu tomo a. Moro ẽmepyry ae tuhke tomãse toto Jezu poetoryme, 3.000me.
41 Sabuw maumurih na’in iti tur hinonowar hitumatum naatu bapataito hibai, nati ana veya’amaim sabuw etei 3000 na’atube nati kou’ayamaim hirun.
42 Morarame kokoro rokẽ tõximõse toto Jezu omiry etatohme, Peturu tomo a ekarory etatohme. Kure tõturuse toto. Oximõme tõtuhse toto. Kokoro rokẽ tõturuse roropa toto Ritonõpo maro.
42 Naatu hai veya hiya’asair Tur Abarayah biyahine tur hinowar bairi hibita’ay, rafiy himseseb hifaram hi’aa naatu hiyoyoyoban.
43 Morarame emero Ritonõpo zuno toehse toto, Peturu tõ nukurãkatyã eneryke roropa tyya xine, kurãkõkara tukurãkase ropa exiryke Peturu tomo a.
43 Tur Abarayah wanawanahimaim ina’inan naatu baifofofor maumurih maiyow hisisinaf sabuw awah ha’e.
44 Morarame Jezu omipona exiketõ oximõme kynexine. Tymõkomorykõ tapiakase eya xine imehnõ Jezu poetory tomo a.
44 Bai’ufununayah mar etei hina hita’imon sawar i nowah etei nena hifafarambonen.
45 Tymõkomorykõ tokarose roropa eya xine imehnomo a tineru apoitohme tyya xine, apiakatohme imehnõ Jezu poetory tomo a, etuarimara toehtohkõme.
45 Naatu hai sawar was arin, roumukur arin etei hibow hin hitobon kabay hibai hina wanawanahimaim sabuw iyab hai kok abisa isan hibiyababan etei ana fofonin hifafarambonen.
46 Kokoro rokẽ morohnome Ritonõpo tapyĩ tao toh kynexine aomiry poko. Morarame Ritonõpo tapyĩ tae xiaxiake tõtuhse toto. Tãkye rokẽ toh kynexine:
46 Veya matan hiyi Tafaror Bar gagaminamaim hiruru’ay. Naatu hai baremaim bay himseseb dogoroh ere yasisir auman hi’aa,
47 — Ritonõpo kure mana, tykase toto. Tãtãkyemase toto. Jerusarẽ põkomo a tyyrypyrykõ turumekase Jezu omipona toehtohkõme. Kokoro rokẽ Jezu poetory tomãkapose Ritonõpo a.
47 God hibobora’ara’ah naatu sabuw etei tur abarayah isah i hibiyasisir. Naatu veya ta’ita’imon ana fofonin sabuw iyab God biyawasih Regah bow ana kou’ay wanawanan yababar rara’at.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.