Mateus 9
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Ken, Jesús kusiʼpeyo oʼhuadpo akodpen oktegdepo huaen jakyokon oʼtiakuy.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Jesúste aratbuta asukte huabokerektaj oʼnonpahueda̱ʼpo onʼnigtotiakuyate. Keʼna eʼketpak o̱ʼi̱kaʼuy. Jesúsanayo oʼyareapo oʼnoknopo̱e̱po onʼnigtotiakuy. Kenda Jesúsa oʼnopo̱e̱po.
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 “Inbokerek namaʼda oʼnopo̱e̱po Diostaj dakhueaʼda oʼhuaaʼ.” Sueʼda Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeria huanopoyaʼda onʼnopo̱e̱po.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Kenda huanopoyaʼda onʼnopo̱e̱nig Jesúsa oʼnopo̱e̱po oʼmanaʼpo:
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Diostaj dakhueaʼ eʼkaʼ huabokerekada okkahueahueʼdik o̱ʼne. Diosayoʼda dakhueaʼ eʼkaʼ okkahueaʼdik o̱ʼe̱. Huabokerekanayo sigpiʼ yareahueʼdik o̱ʼne. Diosayoʼda yareaʼdik o̱ʼe̱.
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Do huabokerek i̱jje̱po Diosyaʼ ijtiakuy. Diostaj dakhueaʼ eʼkaʼ bakkahueaʼdik i̱jje̱y opudtaj kenda aʼmanopo̱e̱a̱yaʼpo,
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Keʼna oʼboddepo jakyo oʼhuaʼuyate.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Huakkaʼda aratbut o̱gkupopakpo kenda onʼtiahuaypo onʼmameʼpukpo Diosa oʼtihuapoknok Jesús teyda o̱ʼe̱po konig Diosonigti okkahueaʼdik o̱ʼe̱. Yareaʼdik o̱ʼe̱. ʼUruaʼnanada Dios o̱ʼe̱. Onʼhuaaʼuy.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Ken ke̱ya̱ʼ Jesús oʼtiakuy. Do Mateotaj Jesúsa beʼhuahuayʼuyne. Jaksiʼpoyaʼ gobiernoen huakupe ijtabaeʼikaʼuy.
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Ken jakyo Jesúsere Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeriere ijbapeʼpo huakkaʼada gobiernoen huakupe huatabaeʼeri onʼbakudpo oroʼere onʼbapepo kenpaʼti nogomey Moisésenbaʼ dakaʼ pe̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeri onʼbapeʼuy.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Kenda fariseo huamanmadikaʼeria onʼtiahuaypo:
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Jesúsa kenda oʼmape̱e̱depo,
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 “Nog aratbuttaj diʼ yanʼmaepo yanʼmatinepahuikaʼ. Kenda huakkaʼda ijpaki. Doʼtaj ʼuhua eʼnigarakikaʼ kennayo sueʼda ijpaki.” Apagbaʼa oaʼ. Kenda dakaʼ yanʼnopo̱i̱kaʼ. Konige̱po “Yanʼnopoʼkoreaʼ, onteʼti Diostaj yanʼnigpe̱i̱kaʼ.” Dakhueaʼ huakaʼeritaj eʼmanaʼtaj ijpakpo ijtiakuy. Huadak huakaʼeritaj “Yanʼnopoʼkoreaʼ,” aʼmanayaʼpo Diosyaʼ tiakhueʼ i̱jju̱y. —Jesúsa oʼmanaʼuy.
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Juan Bautistaen huanigpe̱i̱kaʼeria Jesústaj onʼhuatiakpo:
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 —Huabokerek oʼto̱e̱pakpo keʼnen huadiʼa fiestate onʼtiakdepo onʼbapikaʼ. Ken huabokerekere o̱ʼnepo paiʼda ehueʼdik o̱ʼne. Do kenpaʼti doʼhued huanigpe̱i̱kaʼeriere i̱ji̱kaʼnok durugda o̱ʼnikaʼ. Paiʼda ehueʼ o̱ʼnepo onʼbapikaʼ. Nogok doʼtaj moʼbaktohuaʼapone. Kenokaʼ paiʼda o̱ʼneapo. Nogok nogok Dios kamape̱e̱ʼpo bapehueʼ o̱ʼnikaʼapo.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Huatoneʼok keʼpoda eʼparaʼte akbetyaʼpo huabo huaoktaj okteghueʼ o̱ʼi̱kay oroʼomey judío aratbut. Huaboenpa huatoneʼoktaj ekbetnayo onteʼti keʼpoda oʼparaʼapo kenpaʼti huabo huaok dakhueʼda o̱ʼe̱a̱po. Konigti adhueaʼpaneʼa̱ eʼmanmadikaʼ huatoneʼdik onteʼti nigpe̱e̱hueʼdik yaneʼ. Doʼhued huabodikyoʼda eʼmanmadikaʼ nigpe̱e̱dik yanikaʼ.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Huatoneʼsiʼdak vino hua̱to̱e̱ʼ ayda kenpaʼti kuruga̱da o̱ʼe̱po konige̱po huabo vino sineʼ hue̱biahued onjoyhueʼdik o̱ʼe̱ne. Huatoneʼsiʼdakyo huabo vino onjoyhueʼdik o̱ʼi̱kaʼne. Huatoneʼsiʼdakyo huabo vino enjoynayo oʼhue̱poagpo huasiʼdak onʼtitagonapo. Vino oʼsurukapo kenpaʼti huasiʼdak keʼpoda oʼsuʼhuitonapo, dakhueʼda o̱ʼe̱a̱po. Huabo vino huabosiʼdakyo onjoydik o̱ʼe̱ne. Huasiʼdak vinoere huadak o̱ʼneapo. —Jesúsa oʼmanaʼuy.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Juan Bautistaen huanigpe̱i̱kaʼeritaj Jesúsa eʼmanaʼte judío huairia oʼhuatiakpo Jesúsen huaʼite huikudate oʼtisakotpo:
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Kenda Jesúsa oʼpeeonpo oʼbodpo kenere oʼhuaʼuy. Oroʼ Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeriere Jesúsere oʼhuaʼuy.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 — ausente —
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 — ausente —
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Eʼnejdeʼte Jesúsa oʼtikorudpo oʼtiahuaypo:
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Aʼkubarakkaʼdeyaʼpo música huakaʼeri onʼtiakdepo huairien jakyo o̱ʼnedepo kenpaʼti huakkaʼada aratbut onʼbahuik. Jesús oʼtiakdepo oʼbatiahuaydepo:
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 —Yanʼmaoro̱k. Ettoneʼsiʼpo bueyhueʼada o̱ʼe̱. Oʼtaypo o̱ʼe̱. —Jesúsa oʼmanaʼuy. Aratbuta kenda onʼpe̱e̱po Jesústaj onʼtierikuy.
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Jesúsa oʼmaoro̱kaʼdepo oʼkudpo ettoneʼsiʼpobuey eʼhuedyo oʼhuahuaʼpo huabaʼtaj oʼto̱e̱a̱toʼnok oʼnoyhuadonpo oʼbodu̱y.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Jesúsa judío huairien hua̱yo̱busiʼpotaj oʼnoyhuada̱ʼ aratbuta Capernaum ayaʼbayoda onʼbatiaʼpakuyate.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Jesús huairien jakyaʼ oʼbakhuaʼdepo eʼpokte bottaʼ ekpobiga̱ onʼtatiakpo:
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Jakyo eʼkudondeʼte ekpobiga̱ onʼhuahuaʼnok
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Ekponejdeʼte:
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Oʼnokpoyarudpo onʼtiahuayonʼuy.
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Oʼnoro̱kondepo, Jesúsa bokpoyareaʼne huabada onʼbatiaʼpakuyate.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Jesúsomey eʼnoro̱kondeʼte sueʼda nogomeya̱ huabokerektaj onʼtotiakuy. Ken huabokerek aʼpakhueʼda o̱ʼi̱kaʼuy, totoʼa oʼnoʼto̱i̱kaʼnok. Jesúste onʼtotiakuy.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Jesúsa totoʼtaj okenonnok aʼpakhueʼda hua̱e̱ʼeria i̱dada oaʼpakonʼuy.
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 —Totoʼ huairia oʼteypakaʼnok totoʼtaj oʼmaen Jesúsa. —Fariseo huamanmadikaʼerianayo namaʼda onʼhuaaʼuy.
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Kendariyo ayaʼda huakkaʼ jakyo Jesús oʼhuaeʼuy. Nogyo̱ nogyo̱ oʼhuaeʼuy. Judíoen hua̱i̱takeʼ jakyo oʼmanmadikikaʼuy. Dios Huairia meʼnopoʼto̱i̱keʼpo yanʼnopoʼkoreaʼ. Dios Huairitaj yanoknopo̱e̱ʼ yanʼnigpe̱i̱kaʼ. Diosensiʼpo moʼe̱a̱pone. Oʼmanmadikaʼuy. Eʼdigpaktaj kenpaʼti nogpaʼ nogpaʼ dakhueʼ e̱e̱ʼ enʼto̱e̱ʼtada oʼbayareaʼuyate.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Huakkaʼ aratbut e̱gkupopakte oʼbatiahuaypo oʼmatinepahuiʼuy. Kenomey konig oveja ʼuhua o̱ʼnepo konig huamato̱e̱ʼeri to̱e̱hueʼ o̱ʼnikaʼuy. Paiʼda o̱ʼneonhuahuikaʼpo kate kaʼdik nopo̱e̱hueʼ o̱ʼnepo, kenpaʼti Diostaj buttida manmadikahueʼ o̱ʼnenok kenomeytaj Jesúsa oʼmatinepahuiʼuy.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 —Huakkaʼada Diosensiʼpo e̱e̱ʼtaʼ eʼpakada Dios Huairitaj eknopo̱e̱ʼtaʼ eʼpakada sueʼada huadak huaʼa huamanmadikaʼeri o̱ʼne.
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Konige̱po Diosa huadak huaʼa huamanmadikaʼeritaj yamataʼmonaʼ, Diosa aratbuttaj kamanopoʼyareʼpo yamataʼmonaʼ, Diostaj yanʼtionaʼpakikaʼ. —Jesúsa oroʼ huanigpe̱i̱kaʼeriomeytaj monaʼuyne.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.