Mateus 26
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Kenpaʼ ayaʼda Jesúsa oroʼtaj monaʼdepo nogdakon monaʼpo:
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 —Emeʼtekentaʼ judío huakkurueri isiʼpo mabueyhueʼ e̱e̱ʼ okkahuehueʼ fiesta o̱ʼe̱a̱po, moʼnopo̱e̱ne. Doʼtaj cruzte kanʼarakeʼpo judío huairitaj nogbokerekaʼtida meʼbahuayaʼapone —Jesúsa monaʼuyne.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Jesúsa kenpaʼ eaʼte sacerdote, Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeri, judío huairitoneʼ, Caifás sacerdote huairien jak kurute onʼkupopakuyate.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Ke̱ya̱ʼ monig Jesústaj i̱re̱gi̱re̱g oʼtotiakapet kenpaʼti monig oʼarakapet onʼbatiaʼpakuyate.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 —Fiesta e̱e̱ʼte arakhueʼdik o̱ʼe̱ne. Kenokaʼ eʼaraknayo aratbut moʼhuadiaypo ʼuttaʼda boyʼdik moʼe̱a̱pone. —Judío huairia onʼbatiaʼpakuyate.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Eʼsiʼdaksetaʼ Simóntaj onʼdikkaʼuyate. Oʼsiʼdakyareʼuyate. Betania huakkaʼ jakyo Simónen jakyo Jesús e̱e̱ʼte
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 ettoneʼa̱ Jesústaj oʼhuahuaʼpo huid yerepuʼte ʼuruʼhui̱e̱da huasihuaj huakkaʼteda e̱e̱ʼtada oʼtohuaʼuy. Jesús huabapeʼ kutopate eʼhuadte ʼuruʼhui̱e̱a̱da huasihuaj oʼkutioyʼuy.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Sueʼada Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria eʼkutioy onʼtiahuaydepo onʼhuadiayonpo,
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Onjoyhued e̱e̱ʼnayo huakkaʼteda bahuayaʼdik huakupe paiʼda aratbuttaj bayokdik o̱ʼe̱a̱yʼnigʼa. —Huanigpe̱i̱kaʼeria nopo̱e̱hueʼ o̱ʼnepo onʼdaʼuy.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 —In ettoneʼtaj namaʼda iʼkaʼne onahueʼ yaneʼ. ʼUruaʼda megkaʼne.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Opudere paiʼda aratbut o̱ʼnikaʼapo. Donayo opudere ehueʼ i̱ji̱kaʼapoy.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 In huasihuaj beʼtioyne doʼhued hua̱so̱ʼ eʼkubarakkaʼ ikkenda beʼsihuakaʼne.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Do aratbuttaj aʼmanopoʼkoreayaʼpo moʼnigbueyʼuy. Meya̱piʼ ayaʼda huadaribayaʼ kenpaʼ onʼmanbatiaʼpakikaʼapo kenda in ettoneʼ megkaʼnigkon onʼmanbatiaʼpakikaʼapo. Ken ettoneʼtaj okkahuehueʼ o̱ʼnikaʼapo. —Jesúsa monaʼuyne.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Doce Jesúsen huataʼmoneri o̱ʼnepo nogtida Judas Iscariote e̱ʼe̱a̱da oʼbakhuaʼuy. Judío sacerdote huairitaj aʼbatiaʼpakyaʼpo oʼbahuahuaʼuyate.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 —¿Jesús opudtaj eʼyoknayo meniga̱ʼ huakupe doʼtaj yokdik o̱ʼne? —Judasa sacerdote huairitaj oʼmanaʼuy. Ken Judastaj treinta plata huakupe onʼyokuyate.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Huaboaʼda Jesústaj sacerdote huairitaj monig ijbayokapet Judasa oʼnopo̱e̱ʼuyate.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Ken huameʼnoe judío huakkurueri isiʼpo mabueyhueʼ e̱e̱ʼ okkahuehueʼ fiesta huakkuru huameʼnoe o̱ʼu̱y. Oroʼ Jesústaj oʼhuahuaʼpo,
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 —Jerusalényo̱ yanhuaʼ. Huabokerektaj boʼhuahuayapet, “Aʼti ijbueyapoy. O̱ʼnen jakyo doʼhued huanigpe̱i̱kaʼeriere fiesta aypo oʼbapeʼapoy. Huamanmadikaʼeria oaʼ.” Ken huabokerektaj ya̱ʼnonatiʼ. —Jesúsa monaʼuyne.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Kenda Jesúsa monaʼnig oroʼa oʼkaʼpo fiesta aypo oʼmanhuada̱ʼuy.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Esikdeʼte Jesús doce huanigpe̱i̱kaʼeriere kutopate o̱ʼe̱po
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 oʼbapeʼpo,
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Ken huaboaʼda suhueʼnada o̱ʼu̱y oroʼ. Noga̱ noga̱ Jesústaj onaʼpo:
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 —Keʼna doere aypo huabapeʼte oʼbapeʼdenigʼa keʼnada judío huairitaj meʼbahuayaʼapone.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Konig Apagbaʼte oaʼikaʼ doʼtaj o̱gkaʼaponiga̱ keʼna meʼbahuayaʼapone. Kentaj keʼponada o̱ʼe̱a̱po. Paiʼnada oʼnopoʼunhuahuikaʼapo. Keʼna aʼnen siʼpoe̱hueʼ e̱ʼu̱ynayo huadakda o̱ʼe̱a̱ynigʼa. —Jesúsa oroʼtaj monaʼuyne.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 —Doʼhuapiʼ oʼbahuayaʼapetpiʼ. —Jesústaj Judasa namaʼda onaʼnigʼa keʼna judío huairitaj oʼyokapo.
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Oʼbapeʼpo Jesúsa pan oʼbapadpo, “dakiti Dios” oaʼdepo oʼposakeaʼpo oroʼtaj boʼyokeʼpo,
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Aʼtimon vino huamaiʼpuʼ oʼto̱e̱po “dakiti Dios” onaʼdepo oroʼtaj boʼyokpo,
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Doʼhued mimi o̱ʼe̱. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼ ijbakkahueaʼapoy. Huaboaʼda ijjay. Opudtaj aʼnopo̱e̱a̱yaʼpo ijbueydepo doʼhued mimi oʼhuaʼapo. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼ akkahueayaʼpo doʼhued mimi oʼmanighuaʼapo.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Aʼti in vino mayhueʼ i̱ji̱kaʼapoy. Nogok doʼhued Apag Dios Huairitaj ayaʼda huaknopo̱e̱ʼeria huaboaʼda enʼnigpe̱i̱kadeʼte onteʼti vino ijmayapoy. —Jesúsa monaʼuyne.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Diostaj eʼbatadiʼkeaʼdeʼ huakkaʼ jak Jerusalénya̱ʼ oʼnoro̱kdepo oteʼ Olivosyo sikyo oʼhuaʼuy.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 —In sikyo opud ayaʼda doʼtaj oʼnokmabirada̱pone. Doʼtaj oʼnokmamonapone. “Oveja huamato̱e̱ʼeritaj ekarakte oveja oʼnokmamonapo.” Apagbaʼte kenpaʼ oaʼ.
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Nogok huakudakaʼda e̱ʼe̱a̱da ijnoyhuaddeapoy Galileayo huakkuruda ijhuaʼapoy. Opud taʼpotaʼ boʼtiakapone. —Jesúsa oroʼtaj monaʼuyne.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 —Nogomey bokbiradpo ekmamonpiʼ donayo okbiradhueʼ i̱jje̱a̱poy. —Pedroa Jesústaj onaʼuy.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 —Oyda in sikyo huatahuaj sipoghued “Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y.” Bapaʼaʼ iaʼapone. Buttida ijjay. —Jesúsa Pedrotaj onaʼuy.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 —Ehueʼ onere bueydik e̱e̱ʼpiʼ “Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y,” ahueʼ i̱jje̱a̱poy. —Pedroa onaʼuy. Oroʼ Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria konigti ayaʼada onaʼuy.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Ken sikyoda Getsemaní taʼbayo Jesús oroʼ keʼnen huanigpe̱i̱kaʼeriere o̱kye̱ʼuy.
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Pedrotaj kenpaʼti Zebedeoen bottaʼ huasiʼpo Juan Jacobotaj oʼbatohuaʼdepo Jesús huaboaʼda suhueʼnanada o̱ʼe̱po kenpaʼti paiʼnanada oʼnopoʼe̱po,
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 —Konig ijbueyapopo paiʼnanada ijnopoʼe̱y. I̱yo̱da menʼnige̱ʼ. Doere yanokpoehueʼ. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Ken Jesús nogi̱ti adyonda oʼhuaʼdepo okkubukaʼ oʼhuedpo oʼtionaʼpakpo:
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Ken Pedromeytaj oʼbahuahuaʼpo enʼbatayte oʼbahuahuayʼuy.
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Namaʼda kahueʼ a̱ʼe̱ya̱ʼpo yanokpoehueʼ yanʼtionaʼpak. Huadak eʼkikaʼtaʼ boʼeretpaknigʼa kahueʼdik moʼe̱ne. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Onteʼti aʼtionaʼpakyaʼpo adyonda oʼbakhuaʼuy.
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 onteʼti huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbahuatiakuy. Entayte oʼbahuahuayatoʼuy. Taytayaʼ ijjay. Huakkaʼ oʼdaʼnok.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Oʼbakhuaʼdepo bapaʼaʼ oʼtionaʼpakuyate. Konigti oʼtionaʼpakuyate.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Ken oʼtionaʼpakondepo huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbahuatiakpo,
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Yanʼmaboʼ monhuaʼ. Keʼna menʼbahuayaʼdene oʼtiakde. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesúsa kenpaʼ eʼmanaʼted Judas oʼtiakdeʼuy. Jesúsen doce huanigpe̱i̱kaʼeri Judas nogtida o̱ʼu̱y. Judasere huakkaʼda onʼbatiakbedu̱yate. Sorotataen siroenpa noga̱ hue̱ypa onʼtotiakpo onʼbatiakbedu̱yate. Sacerdote huairi judío huairitoneʼa onʼmataʼmonaʼnok onʼbatiakbedu̱yate.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 —Kentaj boʼpaknigtaj ijbuyukapoy yanʼtohuatiʼ. —Kenpaʼ Judas huabahuayaʼeri tiakhued o̱ʼe̱po oʼmanaʼuyate. Jesústaj kaʼnoki̱e̱ʼpo kenpaʼ oʼmanaʼuyate.
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Ken Judas Jesústaj oʼhuahuatoʼpo,
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 —¿Katete iʼtiak huadiʼ? —Jesúsa onaʼuy.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Ken nogtiada huanigpe̱i̱kaʼeria siroenpa oʼto̱e̱po sacerdote huairien huanabaʼtaj oʼpesodokteguy.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 —Siro yakuda̱ʼ. Kenomey kenpaʼti siroa o̱gkaʼpo siroa mabueydik o̱ʼe̱a̱po.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 — ausente —
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 — ausente —
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Kenokaʼ huakkaʼ aratbuttaj:
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Konig Diosen huamanbatiaʼpakeria Apagbaʼte mentimadoyaʼuyate. Konigda opud doʼtaj kaʼdik o̱ʼnene. —Jesúsa oʼmanaʼuy. Eadeʼte oroʼ Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria Jesústaj okmamonʼuy.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Caifáste onʼtohuaʼuyate. Caifás sacerdote huairitoneʼ o̱ʼi̱kaʼuy. Caifásen jakyo ayaʼ judío huairi onʼkupopakbedu̱y.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pedronayo adteda Jesústaj oʼtaʼhuaʼuyate. Sacerdote huairien kurute oʼtiakdepo eʼtiokpakaʼyo oʼkudpo sorotataere oʼhuadonhuaʼpo, Jesústaj menpaʼ yanogkaʼapet oʼnopo̱e̱po aʼtiahuayaʼpo oʼhuadonhuaʼuyate.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Sacerdote huairiere huatoneʼ huairiere kenpaʼti ayaʼda nog judío huairi o̱gkupopakpo, “Jesúsa dakhueaʼda oʼkaʼ.” “Jesúsa namaʼda oaʼ.” Beʼapiʼ kenpaʼ aʼhuaayaʼpo oʼdikuk. Nogpaʼ nogpaʼ namaʼda aʼhuaayaʼpo kenpaʼti onʼdikukpo Jesús kabueyeʼ, eaʼtaʼ oʼderetpakuy.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Huakkaʼda namaʼda huaaʼeria da onʼhuaaʼnigʼa “Dakhueaʼ oʼkikaʼ, bueydik o̱ʼe̱.” Ahueʼdik o̱ʼnuy. Taʼpote bottaʼ namaʼda huaaʼeria onʼhuaaʼpo,
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 —“Diosen huid jaktoneʼtaj sakdik i̱jje̱y. Bapaʼ huameʼnoe onteʼti kaʼdik i̱jje̱y.” Jesúsa oaʼuy. —Kenpaʼ namaʼda huaaʼeria onʼhuaaʼuyate.
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Kenokaʼ sacerdote huairi oʼbodpo Jesústaj
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Jesúsnayo sohuataʼ aʼtokhueʼda o̱ʼu̱yate.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 —E̱e̱ʼ, Cristo i̱jje̱y. Diosen Huasiʼpo i̱jje̱y. Doʼtaj Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Kurudyo̱ doʼtaj onʼtiahuayapone. Dios teyda o̱ʼe̱. Keʼnen huadaʼkopen i̱jje̱po kurudya̱ʼ e̱ʼsi̱hui̱ya̱ʼ eʼtiakte onʼtiahuayapone. —Jesúsa huairitaj oʼmanaʼuyate.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Konig judío aratbuta o̱gkikaʼuyate onʼdiaypo yudtaj onʼhuisikaʼ. Keʼna sacerdote huairi Jesústaj oʼpe̱e̱depo oʼhuadiayonpo yudtaj oʼhuisʼuyate.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 ¿Menpaʼ moʼnopo̱e̱? —Sacerdote huairia nog judío huairitaj oʼmanaʼuyate.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Jesúsen huakoktaj onʼtisupueʼuy kenpaʼti Jesústaj onʼtuktukuy kenpaʼti Jesúsen huakoktaj onʼpebasʼuy.
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 —¿Ontaj Diosa eʼtaʼmonuyʼnayo beʼa huaboaʼda betuktuk keʼna yaaʼ? —Jesústaj oʼnonaʼuyate.
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Kenokaʼ jak kurute Pedro eʼhuadte muneʼyo̱ huanabaʼa oʼhuahuaʼdepo,
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Ayaʼada enpe̱e̱ʼte,
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Eʼtiokpakaʼ akbogpeyo eʼhuadeʼte noga̱ ettoneʼa̱ oʼtiahuaydepo,
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 —Ehueʼ. Kenbokerektaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y. Buttida ijjay Diosapiʼ oʼnopo̱e̱. —Onteʼti Pedroa oaʼuyate.
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Aʼtimon nogomey meyo̱hueʼda o̱ʼnepo Pedrotaj onʼhuatiakpo,
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 —Kentaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y. Buttida ijjay. Buttida ahueʼ e̱e̱ʼnayo dakhueaʼda doʼtaj ka̱gkeʼ. —Pedroa oʼmanaʼuyate.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Eʼsipogdeʼte “Oyda in sikyo huatahuaa sipoghued, ‘Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y,’ bapaʼaʼ iaʼapo.” Jesúsa menameʼnig. Pedro huaboaʼda okkahuehueʼda onteʼti oʼnoponpo o̱ʼo̱ro̱kdepo paiʼnanada oʼhuikuyate.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.