Mateus 25

Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Konig Dios Huairien hueretda huanigpe̱i̱kaʼeri, Dios Huairiensiʼpo o̱ʼnepo dakaʼ e̱kpo̱e̱ʼ onʼnigonhuahuikaʼdepo durugda Diosyo onʼbakudapo. Ken konig o̱ʼe̱ ijmanbatiaʼpakapoy. Konig opud judío aratbut o̱gkikaʼ huabokerek aʼto̱e̱pakyaʼpo sikyo hua̱to̱e̱ aeʼyaʼpo oʼtiakapo. Kentaj aʼdeatuyaʼpo diez muneʼyo̱a̱ sikyo onʼhuahuaʼuy. Huasihuaj huakjeysiʼpo oʼnonto̱e̱ʼe̱po onʼhuahuaʼuy. Muneʼyo̱ konig Jesúsen huaknopo̱e̱ʼeri o̱ʼne.
1 “Nati ana veya’amaim mar ana aiwob itinin i boro baibitar nah ten biyah numin tabin boubun itinamih hai ramef hibow hinan na’atube.
2 Huabaniga̱ʼ dakaʼ nopo̱e̱hueʼada o̱ʼnuy. Nog huabaniga̱ʼ dakaʼda onʼnopo̱e̱po huadakda o̱gkikaʼuy.
2 Baibitar five i not wairafih, naatu baibitar five i men not wairafih.
3 Dakaʼ manopo̱e̱ʼ ehueʼada muneʼyo̱ sueʼda huasihuaj oʼnontohuaʼuy. Nog huasihuaj ontohuaehueʼ o̱ʼnuyate.
3 Baibitar men not wairafih hai ramef hibow, baise karisin men ta hirirabar hibaimih.
4 Nog muneʼyo̱a̱nayo nog huasihuaj oʼnontohuaeʼuyate. Diosen Noki̱re̱ga̱ oʼmanopoʼto̱i̱kaʼnok Diosen ʼuruaʼda o̱gkikaʼpo huabokerektaj ke̱yo̱da onʼnigu̱yate. Huasihuaj konig Diosen Noki̱re̱g o̱ʼe̱.
4 Baibitar five not wairafih hai ramef hibow naatu kibubumaim karisin hirirbaren hibow auman hin.
5 Huabokerek aʼto̱e̱pakyaʼpo ijhueʼtaʼda oʼtiaknok ayaʼda oʼnokbataiʼuyate.
5 Tabin boubun ana orot men saise na, baibitar isan hima hikakaif matah fot hi’inurir hi’in.”
6 Ken sikyo nopokaʼ “Ken huabokerek aʼto̱e̱pakyaʼpo oʼtiakde. Kentaj yanʼdej.” ʼUttaʼda ayaʼada onʼpe̱e̱deʼuyate.
6 “Fainaiwan sabuw fanah sibisib hinowar, ‘Tabin boubun ana orot enan kwana kwa’itin.’”
7 Ayaʼada muneʼyo̱ onʼmamaboʼuyate. Huakjeysiʼpotaj aʼbakpakayaʼpo o̱gkaʼuyate.
7 “Imaibo baibitar ten hi’inu’in himisir, hai ramef matah hibobaituturen naatu hito’aben.
8 Dakaʼ manopo̱e̱ʼ ehueʼada hua̱e̱ʼeria muneʼyo̱ nog muneʼyo̱taj onʼmanaʼpo: “Sueʼda huasihuaj beyok. Oroʼen huakjey oʼbakayde.” Onʼmanaʼuyate.
8 Baibitar men not wairafih turahinah not wairafih isah hio, ‘A karisin turin kwaibaisi, aki ai ramef temomorob.’”
9 “Kejeʼ sueʼda moʼta̱e̱ne. Yokhueʼdik o̱ʼnene. Huabahuayaʼerite yanhuaʼ. Ke̱yo̱ ya̱ʼdetuʼ.” Dakaʼda huanopo̱e̱ʼeri muneʼyo̱a̱ onʼmanaʼuyate.
9 “Baise baibitar five not wairafih hiyafutih hio, ‘Men karam boro kwa turin anit naatu aki turin anab. Gewasin boro kwanan sabuw biyahimaim kwabo isa kwanatobon.’”
10 Nog huabaniga̱ʼ dakaʼ nopo̱e̱hueʼada hua̱e̱ʼeri muneʼyo̱ huasihuate enhuadeʼte huabokerekakon oʼtiakuy. Keʼna aʼto̱e̱pakyaʼpo oʼtiakuy. Kenere huabaniga̱ʼ muneʼyo̱ Diosen Noki̱re̱ga̱ oʼmanopoʼto̱i̱kaʼnok dakaʼda Diostaj onʼnigpe̱i̱kaʼpo jakyo eʼto̱e̱pak fiestate onʼkuduyate. Onʼkuddepo akbogpe oʼnokhuikuy.
10 “Basit baibitar karisin tobonamih hinan ufut, tabin boubun ana orot natit, baibitar five hibobuna hima’am bairi hin tabin ana yasisir wanawanan hirun etawan hitufabon.”
11 Aʼtimon huabaniga̱ʼ dakaʼ nopo̱e̱hueʼada hua̱e̱ʼeri muneʼyo̱ onʼtiakuy. “Monigokhuikeʼ, Huairi.” Oʼnonaʼuynigʼa.
11 “Men manin baibitar five hina hitit hi’afririy ‘Regah, Regah, etawan kubotawiy arun!’”
12 “Opudtaj o̱ki̱e̱hueʼ o̱ʼnene. Buttida ijjay.” Huairia oʼmanaʼuy. Ken konig ya̱ʼe̱a̱pet. —‍Jesúsa oʼmanbatiaʼpakuy.
12 “Baise orot efatait eo, ‘Anababatun a tur ao’owen, ayu men aso’ob kwa iyab.’”
13 —‍Konige̱po Diosen dakaʼda ya̱gʼkikatiʼ. Batikhueʼda do eʼtiakapote e̱kpo̱e̱ʼ yanikatiʼ. —‍Jesúsa monaʼuyne.
13 “Isan imih mata to niwa’an kwanama, anayabin veya o sumar men kwa so’ob, mar biy boro iti sawar hinamatar.”
14 —‍Konig Dios Huairien hueretda huanigpe̱i̱kaʼeri, Dios Huairiensiʼpo o̱ʼnepo kiriga̱yo̱ʼ Diosen o̱gkikaʼ. Konig huairi huanabaʼ oʼmato̱e̱po nogbayo aʼti oʼhuaʼdepo huanabaʼtaj keʼnen huakupe oʼbaktoyokeʼuyate. Gana menʼtakadhuahueʼpo oʼbaktoyokeʼuyate.
14 “Maramaim mar ana aiwob itinin ta i iti na’atube. Orot ef yok bainanawan isan bobobunabuna ana veya; ana akir wairafih e’afih hina ana sawar kaifen isan faramih.
15 Nogtatida huabaniga̱ʼ mil huakupe oktoyokuyate. Nogtaj bottaʼ mil huakupe oktoyokuyate. Nogtaj nogtida mil huakupe oktoyokuyate. Konig gana menʼtakeʼpo huakkaʼ huanopo̱e̱ʼeritaj huakkaʼmon oʼbaktoyokuyate. Sueʼda huanopo̱e̱ʼeritaj huakkahueʼ oʼbaktoyokuyate. Oʼbayokdepo nogbayo oʼbakhuaʼuyate.
15 Hai so’ob ana fofoninamaim orot ta ana kabay 5,000 itin, orot ta 2,000, orot ta 1,000. Imaibo i ana nanawan busuruf in.
16 Keʼna huanabaʼ huabaniga̱ʼ mil huakupe oʼedepo nogok nogok oʼbaeʼ kenpaʼti oʼbahuayaʼ. Dakaʼda oʼkikaʼdepo nog huabaniga̱ʼ mil huakupe o̱ʼi̱takaʼuyate.
16 Akir wairafin 5,000 baib in banikamaim yari’iy in bowabow, 5,000 tafan hiya’abar bai.
17 Konigti oʼkaʼpo noga̱ bottaʼ mil oʼto̱e̱po nog bottaʼ mil huakupe o̱ʼi̱takaʼuyate.
17 Akir wairafin bairou’abin i na’atube sinaf. Kabay 2,000 bai in imaim ma bikukumiyaw 2,000 tafan hiya’abar bai.
18 Kennayo nogtida mil oʼedepo sorokyo oʼmaʼi̱re̱ga̱ʼuyate.
18 Baise akir wairafin ta ana kabay 1,000 baib i mutufor in hub bai regah ana kabay hub iwan taunafut in.
19 Huairi ijhueʼda o̱ʼe̱depo onteʼti oʼtiakuyate. “Yanʼtiak.” Huakupe huato̱e̱ʼeritaj oʼmanaʼpo enʼtiakte, “Men doʼhued huakupe moʼto̱e̱,” oʼmanaʼuyate.
19 “Hima manin maiyow, imaibo akir wairafih hai orot ukwarin matabir na tit, naatu hai bowabow nuteteyan itah.
20 Keʼna huabaniga̱ʼ mil huakupe oeʼuy huakkuru oʼhuatiakuy. Huairitaj botbaniga̱ʼ mil huakupekon oʼtabahuaʼuyate. “Huabaniga̱ʼ mil huakupe bekuyne. Nog huabaniga̱ʼ mil i̱ji̱takaʼmey. In botbaniga̱ʼ mil huakupe iʼtamaene, Huairi.” Onaʼuyate.
20 Naatu akir wairafin kabay 5,000 baib na run ana regah nanamaim eo, ‘Regah o 5,000 itu, baise ayu abowabow tafanamaim 5,000 abaib i iti kubai.’”
21 “Huadakda huanabaʼ o̱ʼta̱e̱ne o̱ʼna. Dakaʼda iʼkikaʼnok. Batikhueʼda iʼkikaʼ. Sueʼda doʼhued meʼta̱e̱meʼnigʼa dakaʼda iʼkikaʼtenok huakkaʼda doʼhued meʼta̱e̱a̱pone. Doere iʼdurugpakapone.” Huairia onaʼuy.
21 “Regah iya’afut eo, ‘A merar ayiy, o i bowayan orot gewas naatu bosunusunubayan, bowabow gidigidih ibosunusunub kukakaifen gewas, imih boro anayara’ahi inayen sawar gagamih inakaifen. Kuna kurun au yasisir turin kubai!’
22 Noga̱kon huanabaʼ bottaʼ mil huakupe oeʼuyate huairite oʼhuatiakpo “Bottaʼ mil huakupe bektoyokuyne. Nog bottaʼ mil huakupe i̱ji̱takaʼmey. In bottaʼ bottaʼ mil huakupe iʼta̱e̱ne, Huairi.” Keʼna huanabaʼa onaʼuyate.
22 “Naatu akir wairafin bairou’abin kabay 2,000 baib na run eo, ‘Regah o a kabay 2,000 ibitu i iti, naatu abowabow tafanamaim 2,000 abaib i iti kubai.’
23 “Huadakda huanabaʼ meʼta̱e̱ne. Dakaʼda iʼkikate. Sueʼda doʼhued meʼta̱e̱meʼnigʼa dakaʼda iʼkikaʼtenok huakkaʼda doʼhued meʼta̱e̱a̱pone. Doere iʼdurugpakapone.” Huairia onaʼuy.
23 “Regah eo, ‘A merar ayiyi, o i bowayan orot gewas naatu bosunusunubayan, sawar matan ta ibosunusunub kukakaifen gewas. Imih boro anayara’ahi inayen sawar moumurihika inakaifen. Kuna kurun au yasisir turin kubai.’
24 Keʼna nogtida mil huakupe oeʼuy huairitaj oʼhuatiakdepo “O̱ʼna baʼtey o̱ʼe̱piʼ, ijnopo̱e̱po o̱ʼnen huanabaʼ diga̱ʼda enʼbaaʼtada ayaʼda iʼbakbaeʼikaʼ. Huanabaʼen ehueʼda o̱ʼe̱. Huakid batukehueʼada iʼbakbakayikaʼ.
24 “Imaibo akir wairafin baitonin kabay 1,000 baib na run eo, ‘Regah ayu aso’ob, o i a tur fokarin, turanah hai masaw o aribe kufafaur naatu turanah nowah o kutatanumabe kutaratar.
25 Konige̱po ijmeʼpukpo o̱ʼnen huakupe sorokyo ijmaire̱ga̱ʼuy. In o̱ʼnen iʼta̱e̱ne.” Ken huanabaʼa onaʼuy.
25 Imih ayu o isa abir. A kabay abai an hub agais aibun inu’in, iti abai ana abit maiye kwitin.’
26 “On huanabaʼ dakhueʼda i̱ʼe̱ne. Baahueʼ hua̱e̱ʼeri i̱ʼe̱ne. Do baahueʼda oʼbakbaikaʼ kenpaʼti batukhueʼ e̱ʼe̱a̱da huakid oʼbakbaikaʼ iʼnopo̱e̱po
26 “Ana Regah iya’afut eo, ‘O i orot kakaf nokonokow anababatun! O iso’ob, ayu i tebob nonowatih afafour naatu tetatanum nonowatih ataratar.
27 konige̱po doʼhued huakupe bancoyo eʼkuda̱meʼnayo do eʼtiakdeʼte doʼhued huakupe nogi̱ti huakupe menʼtahuayetnigʼa.” Huanabaʼtaj huairia onaʼuyate.
27 Gewasin au kabay banikamaim itayi ta’in tabowabow, ayu atanan, saise tafan hitaya’abar auman hitutu atab.’
28 Nogomey kenteda e̱ʼneʼte “Ken mil huakupe huanabaʼ oʼto̱e̱ yaʼnokkayʼ. Keʼna diez mil oʼto̱e̱nigtaj yanʼyok.
28 “Naatu orot ukwarin eo, ‘Kabay iti orot umanamaim kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay 10,000 baib i kwaitin.
29 Ayaʼada sueʼda huakkaʼ onʼto̱e̱po dakaʼda eʼto̱i̱kaʼnayo dakaʼda eʼkikaʼnayo kenomeyen huairia oʼpakpo nogi̱ti oʼbayokapo. Nogomey sueʼda onʼto̱e̱po dakaʼda to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼnayo dakaʼda kikahueʼ e̱e̱ʼnayo kenpaʼti nogda i̱takahueʼ e̱e̱ʼnayo kenomeyen huairi kenda sueʼda onʼto̱e̱nigtaj oʼbaktiparatapo.
29 Anayabin orot yait uman ebi’e’etaw boro sawar tafan hinaya’abar moumurihika nabow isan nakaram. Baise orot yait uman nutanub ema’am biyanamaim sawar etei’imak boro hinabosairen.
30 Ken dakhueʼ huanabaʼtaj ke̱yo̱da sikki̱re̱gda o̱ʼi̱kaʼ, ke̱yo̱da kenpaʼda paiʼda onʼnopoʼi̱kaʼ, ke̱yo̱da yaʼnenʼ.” Huairia oʼmanaʼuyate. —‍Jesúsa ken konig oʼmanbatiaʼpakpo oʼmanmadikaʼuy.
30 Imih iti akir wairafin nukunukuwin kwabai kwan kwarauw ufun gugumin wanawanan ere, nati imaim nama narerey wan nayob nitafofofor.’
31 —‍Diosa doʼtaj meʼtaʼmonaʼuyne. Nogok do onteʼti ijtiakapoy. Onteʼti konig huairitoneʼ ʼuruaʼda i̱jje̱po doere ayaʼda Diosen huataʼmoneriere oʼtiakapoy. Kenokaʼ Dios Huairien ʼuruaʼda huahuadte konig huamataʼmonaʼ huairi ijhuadapoy.
31 “Orot Natun ni’aiwob nanan ana maramaim ana tounamatar kakafiyih boro bairi hinan ana urama’am bonamanamarin tafan namare.
32 Ayaʼada nogbayo nogbayo hua̱e̱ʼeria doʼtaj menhuatiakapone. Doʼtaj e̱gkupopakte ijbaktieʼeaʼapoy. Konig oveja huato̱e̱ʼeria ovejataj cabra ʼuhua oʼbakupopakaʼikaʼ ken konig ijkaʼapoy.
32 Naatu tafaram wanawanan sabuw tutufin etei boro hinaru’ay Jesu nanamaim hinabat. Imaibo i boro sabuw nakusib rou’ab hinamatar, nabatanenayan sheep naatu goat bairi ekukusibih na’atube.
33 Oveja konig Diosen huabaktieʼeaʼeri ʼuruda Diosen huaʼa huanigpe̱e̱ʼeri doʼhued huadaʼkopen ijkupopakaʼapoy. Cabra konig Diosen huabaktieʼeaʼeri ehueʼda namaʼda huakaʼeritaj doʼhued opeʼtopen ijkupopakaʼapoy.
33 Sheep i boro uman ana asukwafune hinabat naatu goat boro uman ana beyawane hinabat.”
34 Ijbakupopakaʼdepo doʼhued huadaʼkopen hua̱e̱ʼeritaj “Yanʼtiak. Opudtaj doʼhued Apaga̱ oʼmadurugpakaʼuyate. Huadari kurud Diosa aʼnenda oʼkaʼpo doʼhuedsiʼpo o̱ʼneapo Diosa oʼnopo̱e̱ʼuyate. Oyda Diosensiʼpo moʼe̱ne.
34 “Imaibo aiwob orot boro sabuw uman ana asukwafune isah nao, ‘Kwa i Tamai ebigegewasini, kwana mar ana aiwob nowamih kwabai. Anayabin tafaram matara’e ana veya God kwa isa yabuna.
35 Aypotaʼ eʼkusitokte aypo onʼyokuyne. Maymaya̱ʼ eaʼte hue̱ʼe̱y onʼyokuyne. Nogbayo eʼhuaeʼte huatayʼ onʼyokuyne.
35 Ayu bayumih amomorob bay kwaitu, sikau mamamah harew kwaitu atom, abinanawan au merar kwayi a baremaim ama ra’at ama.
36 Yudtaj to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼte onʼyokuyne. Dakhueʼ, e̱e̱ʼte onʼtaʼhuade̱ʼu̱yne. Huabakuda̱ʼ jakyo e̱e̱ʼte doʼtaj onʼtaʼhuade̱ʼu̱yne.” Do Diosen Huairi huadaʼkopen hua̱e̱ʼeritaj ijmanaʼapoy.
36 Segar ama’am faifuw kwaitu aus, asawow ainu’in, kwakaifu naatu dibur bar ama’am kwana kwainanawanu.’”
37 “Menok kenpaʼ kahueʼ o̱ʼu̱y ontaj. O̱ʼna aypotaʼ eʼkusitokte aypo yokhueʼ o̱ʼu̱yne. Maymaya̱ʼ eaʼte hue̱ʼe̱y yokhueʼ o̱ʼu̱y.
37 “Sabuw gewasih boro hiniya’afut hinao, ‘Regah mar biyika bayumih imomorob ai’it bay ait, o sika mamamah harew ait itom?
38 O̱ʼna nogbayo eʼhuaeʼte oroʼen jakyo katayeʼpo kuda̱hueʼ o̱ʼu̱y. Yudtaj to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼte menok yokhueʼ o̱ʼu̱yne.
38 Naatu biyika inanawan inan ai’it a merar ayiy abuwi ai sebomaim imara’at? O segar ima’am faifuw ait ius?
39 Dakhueʼ e̱e̱ʼte kenpaʼti huabakuda̱ʼ jakyo e̱e̱ʼte onʼtaj taʼhuade̱hueʼ o̱ʼu̱yne, Huairi.” Huadak huakaʼeria doʼtaj kenpaʼ boaʼapone.
39 Naatu mar biyika isawow inu’in akaifi, o dibur bar ima’ama ainanawani?’”
40 “Kenokaʼ inomey doʼhued huamaʼbuytaj boʼkaʼuyate kenda doʼtaj hueretda boʼkaʼuyne.” Do Diosen Huairia ijmanaʼapoy.
40 “Aiwob orot boro niyafutih nao, ‘Anababatun au’uwi, nati ana veya’amaim ayu taitu gidigidih isah kwasisinaf, i ayu isau kwasinaf.’”
41 Aratbut opeʼtopen Diosen huabaktieʼeaʼeri ehueʼ e̱ʼhua̱e̱ʼtaj “Menokbahuaʼ. Opudtaj Diosa diga̱ʼ castiga magkaʼdik moʼe̱a̱pone. Bakpak batikhueʼda e̱ʼi̱kaʼyo yanhuatiʼ. Ken taʼakyo castiga aʼmagkayaʼpo totoʼtaj kenpaʼti totoʼen huataʼmoneritaj Diosa oʼnigkaʼde.
41 “Imaibo sabuw ana beyawane hinabatabat isah boro nao, ‘Biyau’umaim kwatit sa’ab kwan. Kwa i orarafen wanawanan kwarun, Demon Mowan ana tounamatar bairi isah wairaf wanatowan hibobogaigiwas kwan imaim kwarun bairi e’arahi.
42 Aypotaʼ e̱e̱ʼtada yokhueʼ o̱ʼneʼuyne. Maymaya̱ʼ eaʼtada yokhueʼ o̱ʼneʼuyne.
42 Ayu aa amomorob, men abisa ta kwaitu aan, sikau mamamah harew men kwaitu atom.
43 Nogbayo eʼhuaeʼte huatayʼ yokhueʼ o̱ʼneʼuyne. Yudtaj to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼte yokhueʼ o̱ʼneʼuyne. Dakhueʼ e̱e̱ʼte kenpaʼti huabakuda̱ʼ jakyo e̱e̱ʼte doʼtaj taʼhuadehueʼ o̱ʼneʼuyne.” Do Diosen Huairia ijmanaʼapoy.
43 Ai nanawan anan men au merar kwayi a sebomaim amara’at. Segar ama’am faifuw men kwaitu ausimih, a sawow ainu’in, o dibur baremaim ama’am men kwana kwainanawanu.’”
44 “Ehueʼ ontaj eʼkusitokte tiahuayhueʼda maymaya̱ʼ eaʼte tiahuayhueʼda o̱ʼna nogbayo eʼhuaeʼte kenpaʼti yudtaj to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼte kenpaʼti dakhueʼda e̱e̱ʼte huabakuda̱ʼ jakyo e̱e̱ʼte tiahuayhueʼ o̱ʼe̱ʼuyne. Konige̱po ontaj tihuapokhueʼ o̱ʼe̱ʼuy, Huairi.” Opeʼtopen huakupopakeria doʼtaj monaʼapone.
44 “Naatu i boro hiniya’afut hinao, ‘Regah, mar biyika o aa imomorob, o harewamih sika mamamah, o ibinanawan, o segar ima’am, o isawow inu’in, o dibur bar ima’am men aibaisimih?’”
45 “Inomey doʼhued huamaʼbuy doʼhued huaknopo̱e̱ʼeri huairihueʼda kenpaʼti konig paiʼda e̱ʼneʼtada batihuapokhueʼda moʼi̱kaʼuynok konige̱po doʼtada konig tihuapokhueʼ o̱ʼnuyne. Buttida ijjay.” Ijmanaʼapoy.
45 “Imaibo i boro niyafutih nao, ‘Anababatun a tur ao’owen, ayu taitu gidigidih men kwabibaisih, nati i men kwakok ayu kwatibaisu.’”
46 Kenomey opeʼtopen huakupoboʼeri Diosen castigayo kenpaʼda oʼnokbahuaʼapo. Kenpaʼda paiʼda onʼnopoʼunhuahuikaʼapo. Diosen ʼuruda huakikaʼeri kenpaʼda Diosere onʼnoeonhuahuikaʼapo. —‍Jesúsa oroʼtaj monaʼuyne.
46 “Naatu nati sabuw i boro hinan ma’ama wanatowan ana baimakiy hinab. Baise sabuw gewasih boro hinan yawas ma’ama wanatowan hinab hinama hiniyasisir.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 25, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.