Mateus 21
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Jerusalén meyo̱hueʼda e̱ʼe̱deʼte Betfagé huakkaʼ jakyo oʼtiakuy. Olivos oteʼ kenteda o̱ʼe̱. Jesús bottaʼ huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmataʼmonaʼpo:
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 —A̱yon Jerusalén dagyon huakkuruyon huakkaʼ jakyo yanhuatiʼ. Ke̱yo̱ burra ʼuhua burrasiʼpoere enukuʼ boʼhuahuayapone. Yanogkujpo doʼtaj menigtotiak.
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 “¿Menaʼpo boʼtohuaʼ?” Beʼapiʼ enaʼnayo “Huairia oʼpaknok oʼkay. Huaboaʼda onteʼti oʼtotiakapoy.” Ya̱ʼnonatiʼ. —Jesúsa bottaʼ huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼuy.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 Konig Diosen huamanbatiaʼpakeria oaʼuyatenok Jesúsa burrate kanʼtotiakeʼpo oʼmataʼmonaʼuy. Oʼmadoyaʼpo:
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Jerusalén aratbuttaj yanaʼ: “Yanʼmaboʼ. O̱ʼnen Huairi opudtaj boʼhuatiakne. Konig huanabaʼ huiyokaʼ ahueʼ o̱ʼe̱po burrosiʼpote oʼhuadpo oʼtiakapo. Burra katepiʼ huamabaʼhuiʼeri o̱ʼe̱.” Diosen huamanbatiaʼpakeria kenpaʼ oʼmadoyaʼuyate.
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 Ken Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria konig Jesúsa oʼmanaʼdenig onʼhuaʼdepo o̱gkaʼuyate.
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 Burra huasiʼpoere onʼtotiakuy. Huanigpe̱i̱kaʼeriomeyen huaokaʼ burrataʼpite onʼhueda̱ʼdenok Jesúsa burrataʼpite oʼhuaddeʼuy.
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 Jesúsere huakkaʼda aratbut onʼkupopakdepo dagte huakkuruyon huaok dagte onʼbahueda̱ʼpo kente Jesús oʼpokapo onʼnopo̱e̱po huaok onʼbahueda̱ʼuy. Huakkaʼ nogomey o̱hue̱y ʼopi baʼkutaj onʼbaktega̱ʼdepo dagte onʼbahueda̱ʼuy.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 Huakkurute hua̱e̱ʼeria kenpaʼti huataʼpoeria ayaʼada huaboaʼda ʼuttaʼda onʼdaʼpo:
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 Jerusalényo̱ Jesúsa eʼkuddeʼte ayaʼ huakkaʼ jakyo hua̱e̱ʼeria diga̱ʼda onʼbatiaʼpakpo:
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 —Galilea huadaribayo huakkaʼ jak Nazaret hua̱e̱ʼeri o̱ʼe̱. Jesús o̱ʼe̱. Diosen huamanbatiaʼpakeri o̱ʼe̱. —Huakkaʼ aratbut e̱gkupopakyaʼ onʼbatiaʼpakuy.
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 Jesúsa Diosen jakyo oʼkudondepo ayaʼ ʼuhua huabahuayaʼeritaj oʼmaoro̱kaʼ. Kenpaʼti ayaʼ huabakbaeʼeritaj oʼmaoro̱kaʼuy. Kenpaʼti huakupe huakabiaʼerien kutopa oʼmakmaenaʼuy. Kenpaʼti tukkuʼ ʼuhua huabahuayaʼerien huahuadtaj oʼmakmaenaʼuy.
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 Oʼmanaʼpo:
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 Diosen jakyo sueʼda huakpobig sueʼda huakketkon Jesústaj onʼhuatiaknok oʼbayareaʼuy.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 Sacerdote huairi kenpaʼti Apagbaʼ huamadoyaʼeri o̱ʼnepo, Jesús eʼbayareaʼte onʼtiahuaydepo, Diosen jakyo huasiʼpo Jesústaj “On ʼuruaʼnanada huairitoneʼ i̱ʼe̱. Daviden adhueaʼ huayayo i̱ʼe̱.” Huasiʼpoa ʼuttaʼda eʼnonaʼte huairi onʼpe̱e̱depo onʼdiaypo:
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 —¿Inomey huasiʼpoa boʼhuaaʼnig menpaʼ iʼpe̱e̱? —Jesústaj oʼnonaʼuy.
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 Judío huairitaj oʼbakhuaʼdepo huakkaʼ jak Betaniayo oʼhuaʼuy. Ke̱yo̱ oʼtayʼuy.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 Sikyoedmon onteʼti Jerusalényo̱ Jesús oʼkumejdepo aypotaʼ o̱e̱ʼuy.
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 Hue̱ymey higuera dagte oʼtiahuaypo oʼhuahuaʼuy. Huakutayoʼda o̱ʼe̱nok,
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 Oroʼ oʼtiahuaydepo,
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 —Dakaʼ eknopo̱e̱ʼnayo konig higuerataj ijkaʼdey konigti ʼuruaʼda kaʼdik moʼe̱a̱pone opuda̱kon. Nog kenpaʼti dakaʼ moknopo̱e̱po “In oteʼ yatohuaʼ, Dios. E̱ʼpo̱gyo̱ yaen.” Tionaʼpakdik moʼe̱a̱pet. Kenpaʼ eʼtionaʼpakdeʼte Diosa oʼenapo.
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 Eknopo̱e̱ʼnayo katepiʼ iʼpakpo iʼtionaʼpaknok Diosa oʼkikaʼapo. —Jesúsa oroʼtaj monaʼuyne.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 Nogok Diosen jakyo Jesúsa oʼkudondepo eʼmanmadikaʼte sacerdote huairi huatoneʼ huairiere Jesústaj onʼhuatiakpo:
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 —Huakkuru doʼtaj meʼnakonen. Opud enaʼnayo keʼna “yabayareaʼ,” menaʼuyne do kenpaʼti oʼnonaʼapone.
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 “Bautiza yamagkikaʼ.” ¿Beʼa Juantaj yanaʼuy, huabokereka Diosapiʼ? —Jesúsa oʼmanaʼnok. Ken huairiayoʼ huayahuaya onpayoʼ onʼbatiaʼpakpo:
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 “Huabokereka Juantaj onaʼuy.” Oroʼa enaʼnayo aratbuta oroʼtaj dakhueʼda mogkaʼapet konige̱po Diosen huamanbatiaʼpakeri Juan o̱ʼe̱ʼuy aratbut oʼnoknopo̱e̱. —Judío huairia huayahuaya onʼbatiaʼpakdepo:
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 —Beʼa Juantaj yanuye̱t oroʼ nopo̱e̱hueʼ o̱ʼe̱y. —Huairia Jesústaj oʼnonaʼuy.
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 —Huabokerek bottaʼ huasiʼpo oʼto̱e̱ʼuy. Nogtatida huasiʼpotaj “Oy doʼhued uva taʼbayo yahuaʼpo yabaaʼ.” Huaoa onaʼuy.
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 “Keʼ baahuey.” Eʼada aʼtimon huadakda oʼnopo̱e̱po aʼbaayaʼpo oʼhuaʼuyate.
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 Aʼti huaoj nogsiʼpotaj oʼhuahuaʼ. Konigti onaʼuy. “Oy doʼhued uva taʼbayo yahuaʼpo yabaaʼ.” Huaoa onaʼuynigʼa. “E̱e̱ʼ ijkaʼapoy.” Keʼna huaojtaj onaʼuy. Kenpaʼ enaʼada huahueʼ o̱ʼu̱y.
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 — ausente —
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 — ausente —
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 —In ijmanbatiaʼpakapoy dakaʼ yanʼpe̱e̱tiʼ. Huairien taʼbayo uva huakpi onʼbatukeʼuy. Uva setda huada huakpi onʼbatukeʼuy. Onʼtiokpakaʼuy. Uva huada huasapaʼaʼ sipanaʼ ʼuruda oʼkogkaʼ. Huaʼia aʼsapayaʼpo oʼkogkaʼuy. Taʼba huatiokaʼ kutayoda kutopa oʼkaʼuy.
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Kenokaʼ uva huada oʼboyogdenok taʼbayo oʼmataʼmonaʼuyate. Huanabaʼtaj oʼmataʼmonaʼuyate. Sueʼda huada kanʼtotiakeʼpo oʼmataʼmonaʼuyate.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Taʼbayo enʼtiakte hua̱ta̱to̱e̱ʼeria huairien huanabaʼtaj onʼmato̱e̱po nogtaʼtida onʼbitbituyate. Nogtaj oʼdarakuy. Nogtaj onʼpaʼeaʼuy.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 Onteʼti nogi̱ti huakkaʼ huanabaʼtaj oʼmataʼmonaʼuy. Huada kanʼtotiakeʼpo oʼmataʼmonaʼuy. Taʼbayo enʼtiakdeʼte hua̱ta̱to̱e̱ʼeria konig huakkurueri huanabaʼtaj onʼmagkaʼuy konigti kenomeytaj onʼbarakuyate.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 Keneʼhua̱ya̱ʼ huairia huasiʼpo oʼtaʼmonaʼuy. Kentanayo ʼuruaʼda onʼdeapet oʼnopo̱e̱po.
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Huasiʼpokon eʼtaʼmonaʼtada taʼba hua̱ta̱to̱e̱ʼeria huasiʼpotaj onʼtiahuaydepo “Huairi eʼbueydeʼte huasiʼpoa ayaʼ huaojen baeʼdik o̱ʼe̱a̱po. Huairien taʼba oroʼen kenpaʼda moʼta̱e̱ʼpo huasiʼpotaj moʼdarak.” Onpayoʼ onʼbatiaʼpakuy.
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 Ken huasiʼpotaj onʼto̱e̱po taʼbayaʼ onʼto̱o̱ro̱kpo, oʼdarakuy, ken. —Jesúsa ken konig oʼmanbatiaʼpakuy.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 —¿Taʼbayo huairi oʼtiakdepo, hua̱ta̱to̱e̱ʼeritaj menpaʼ magkaʼdik ya̱ʼe̱? ¿Menpaʼ moʼnopo̱e̱? —Jesúsa judío huairitaj oʼmanaʼnok,
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 —Matinepahuihueʼda dakhueaʼ huakaʼeritaj oʼbarakapo. Taʼba nogomey hua̱ta̱to̱e̱ʼeritaj oʼbayokapo. Kenomeya̱nayo i̱da keʼnen uva huada onʼtatotiakapo. —Jesústaj oʼnonaʼuy.
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 —In Apagbaʼ boʼtiahuaydeʼuy:
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Konige̱po Diosen Huairitaj nogomeya̱ oʼnoknopo̱e̱po ʼuruaʼda onʼnigpe̱i̱kaʼapo. Diosen ʼuruda huasiʼpo o̱ʼneapo. Opudomeytanayo moʼeneapone.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 Konig huidtoneʼtaj oʼtikudeʼpo oʼnokketo̱gkaʼapo ken konig e̱ʼdik o̱ʼneapo. Diosen Huairitaj oknopo̱e̱hueʼ o̱ʼnepo dakhueʼda o̱ʼneapo. Huidtoneʼ kutahueyaʼ eʼtikotnayo konig hua̱o̱ga̱da yaʼmagkaʼapet. Ehueʼda o̱ʼneapo. Konigti nopoʼkoreahueʼ hua̱e̱ʼeritaj Diosa castiga oʼmagkaʼapo. Kenpaʼda ehueʼdikda o̱ʼneapo. —Jesúsa judío huairitaj oʼmanaʼuy.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Sacerdote huairi fariseo huamanmadikaʼeriere Jesúsen eʼmanbatiaʼpaktaj onʼpe̱e̱depo, Jesúsa oroʼtaj boʼtiaʼpakne onʼnokotuy. Oroʼa huairien taʼba hua̱ta̱to̱e̱ʼeri o̱ʼneaʼ Jesúsa boʼtiaʼpakne judío huairiomeya̱ oʼnokotdepo,
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 Jesústaj huabakuda̱ʼ jakyo eʼtohuataʼ onʼpaknigʼa aratbuttaj onʼmakmeʼpukpo tohuahueʼdik o̱ʼnuy. Jesús Diosen huamanbatiaʼpakeri o̱ʼe̱. Aratbuta oʼnoknopo̱e̱nok aratbuttaj onʼmakmeʼpukuy huairia.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.