Marcos 14
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Emeʼtekentaʼ biahueʼ pan huapeʼ fiesta o̱ʼe̱a̱po. Jesústaj monig i̱re̱gi̱re̱g aʼarakyaʼpo huatotiak onʼukpo,
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 —Fiesta e̱e̱ʼte arakhueʼdik o̱ʼe̱ne. Kenokaʼ eʼaraknayo aratbut moʼhuadiaypo ʼuttaʼda boyʼdik moʼe̱a̱pone. —Huairia onʼbatiaʼpakuyate.
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Eʼsiʼdakset Simóntaj onʼdikkaʼuyate. Oʼsidakyareʼuyate. Betania huakkaʼ jakyo Simónen jakyo Jesús mesate eʼhuadte ettoneʼ oʼkudonpo huid yerepuʼte ʼuruʼhui̱e̱da huasihuaʼa huakkaʼteda e̱e̱ʼtada oʼtotiakpo Jesústaj oʼkutioyʼuyate.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Sueʼada onʼtiahuaydepo onʼhuadiayonpo,
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Paiʼda aratbuttaj kabayokeʼpo onjoyhued e̱e̱ʼted huakkaʼteda bahuayaʼdik o̱ʼe̱a̱yʼnigʼa. —Huayahuaya onʼbatiaʼpakpo.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 —In ettoneʼtaj namaʼda iʼkaʼne onahueʼ yaneʼ. ʼUruaʼda megkaʼne.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Opudere paiʼda aratbut o̱ʼnikaʼapo. Menokapiʼ huadakaʼda kikaʼdik moʼe̱a̱pone. Batihuapokikaʼdik moʼi̱kaʼapone. Bayokikaʼdik moʼi̱kaʼapone. Donayo opudere ehueʼ i̱ji̱kaʼapoy.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 In ettoneʼa̱ ʼuruʼhui̱e̱da huasihuaj eʼto̱e̱a̱da beʼkutioyne. Doʼtaj hua̱so̱ʼ eʼkubarakkaʼ ikkenda beʼsihuakaʼne.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Doʼhua aratbuttaj aʼmanopoʼkoreayaʼpo moʼnigbueyʼuy. Meya̱piʼ ayaʼda huadaribayaʼ kenpaʼ onʼmanbatiaʼpakikaʼapo kenda in ettoneʼ megkaʼnigkon onʼmanbatiaʼpakikaʼapo. Ken ettoneʼtaj okkahuehueʼ o̱ʼnikaʼapo, buttida ijjay. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Doce Jesúsen huamataʼmoneri o̱ʼnepo nogtiada Judas Iscariotea oʼbakhuaʼuyate. Huakupete Jesústaj huatitotiak judío huairitaj aʼbatiaʼpakyaʼpo oʼbahuahuaʼuyate.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Judas Iscariote huakupete Jesústaj eʼhuatitotiaktaʼ oʼpaknok judío huairia kenda onʼnopondepo onʼdurugpakpo, “huakupe boʼyokapone,” oʼnonaʼuyate. Judas kenda oʼpe̱e̱depo huaboaʼda sacerdote huairitaj monig ijbayokapet oʼnopo̱e̱ʼuyate.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Pan biahueʼ fiesta huakkuru huameʼnoe e̱e̱ʼte kenmeʼnoe oveja ʼuhua Diostaj onʼnigbatiarakikaʼuyate.
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Bottaʼ huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼpo:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Ke̱yo̱da eʼkudte jak hua̱ta̱e̱ʼeritaj “Meya̱ʼ adkorepen pan biahueʼ fiesta aypo doere doʼhued huanigpe̱i̱kaʼeri oʼbapeapoy. Huamanmadikaʼeria oaʼ.”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ken jak hua̱ta̱e̱ʼeri oʼpe̱e̱depo jak kutayo huaboroʼ ki̱re̱gyo̱ boʼtohuaʼapone. Kutopa huabidda huahuadere boʼhuahuayapone. Ke̱ya̱ʼ fiesta aypo yanʼmanhuada̱ʼ. —Jesúsa oʼmanaʼuyatenok.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Bottaʼa oʼnokhuaʼpo Jerusalényo̱ onʼhuaʼpo kenda Jesúsa oʼmanaʼnig onʼhuahuayʼuyate. Ken jakyo o̱ʼnehuaʼpo fiesta aypo onʼmanhuada̱ʼuyate.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Eʼsikdeʼte Jesús doce huanigpe̱i̱kaʼeriere ken jakyo oʼnokye̱po
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 kutopate o̱ʼnepo onʼbapepo,
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 suhueʼnada o̱ʼnunpo huaboaʼda Jesústaj:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 —Doceyaʼ nogtiada doere pan oʼoyeʼepo konigti platoʼ oʼoyeʼe. Keʼna meʼbahuayaʼapone.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Konig Apagbaʼte menʼtimadoyaʼuyatenig doʼtaj mogkaʼapone. Keʼnanayo doʼtaj huairitaj oʼbayokapo kentataj keʼponada o̱ʼe̱a̱po. Paiʼnanada oʼnopoʼunhuahuikaʼapo. Keʼna aʼnen siʼpoe̱hueʼ e̱ʼu̱ynayo huadakda o̱ʼe̱a̱ynigʼa. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Ken onʼbapeʼpo Jesúsa pan oʼbapadpo, “dakiti Dios” onaʼdepo oʼposakeaʼpo oʼbayokeʼpo,
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Aʼtimon vino huamaiʼpuʼ oʼto̱e̱po “dakiti Dios” onaʼdepo oʼbayokeʼnok ayaʼada onʼmayʼuyate.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 —In doʼhued mimi o̱ʼe̱. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼ ijbakkahueaʼapoy, huaboaʼda ijjay. Opudtaj aʼmanopo̱e̱a̱yaʼpo ijbueydepo doʼhued mimi oʼhuaʼapo. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼ akkahueayaʼpo doʼhued mimi oʼmanighuaʼapo.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Onaʼti vino mayhueʼ i̱ji̱kaʼapoy. Nogok keneʼhua̱ya̱ʼ doʼhued Apag Dios Huairitaj ayaʼda huaknopo̱e̱ʼeri huaboaʼda Diosyo enʼbahuadeʼte onteʼti vino ijmayapoy. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Diostaj eʼbataʼdikeaʼdeʼ Jerusalénya̱ʼ oʼnoro̱kdepo Olivos oteʼyokon sikyo onʼhuaʼuyate.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 —In sikyo opud ayaʼda doʼtaj oʼnokmabirada̱pone. Doʼtaj oʼnokmamonapone. Apagbaʼte kenpaʼ oaʼnig konig: “Oveja huamato̱e̱ʼeritaj ekarakte oveja oʼnokmamonapo.”
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Nogok huakudakaʼda e̱ʼe̱a̱da ijnoyhuaddepo opudte Galileayo huakkuruda ijhuaʼapoy. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 —Nogomeya̱ bokbiradpo ekmamonpiʼ donayo okbiradhueʼ o̱ʼe̱a̱pone. —Pedroa Jesústaj onaʼuyate.
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 —Oyda in sikyo huatahuaj bottaʼaʼ sipoghued “Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y.” Bapaʼaʼ iaʼapone. Buttida ijjay. —Jesúsa Pedrotaj onaʼuyate.
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 —Ehueʼ onere bueydik e̱e̱ʼpiʼ “Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y,” ahueʼ i̱jje̱a̱poy. —Pedroa i̱ghuaʼ onaʼuyate. Ayaʼada huanigpe̱i̱kaʼeria konigti oʼnonaʼuyate.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Ken sikyoda Getsemaní taʼbayo Jesús huanigpe̱i̱kaʼeriere oʼnokye̱ʼuyate.
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Pedrotaj Jacobotaj Juantere oʼbatohuaʼpo huaboaʼda suhueʼnanada o̱ʼe̱po kenpaʼti paiʼnanada oʼnopoʼe̱po,
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 —Konig ijbueyapopo paiʼnanada ijnopoʼe̱y. I̱yo̱da menʼnige̱ʼ, doere yanokpoehueʼ. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Nogiti adyonda oʼhuaʼdepo okkubukaʼ oʼhuedpo oʼtionaʼpakpo:
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 —Do paiʼda nopoʼe̱hueʼ ka̱e̱ʼpo tihuapokdik e̱e̱ʼnayo konig do ijpaknig kahueʼ ya̱e̱ʼ. Konig kenda on iʼpak megkaʼ, doʼhued pag. —Jesúsa oʼtionaʼpakuyate.
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbahuahuapo enʼbatayte oʼbahuahuayʼuyate.
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Dakhueaʼ kahueʼ a̱ʼe̱ya̱ʼpo yanokpoehueʼ yanʼtionaʼpak. Huadak eʼkikaʼtaʼ boʼeretpaknigʼa kahueʼdik moʼe̱ne. —Pedrotaj onaʼuyate.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Onteʼti Jesús oʼhuaʼpo konigti huadik Diostaj oʼtionaʼpakpo
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 aʼtimon onteʼti once huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbahuatiakʼuyate. Enʼtaytetion oʼbahuahuayatoʼuyate. Taytayaʼ huakkaʼ oʼdapo kate aʼtokhueʼdik o̱ʼnuyate.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Onteʼti oʼbakhuaʼpo oʼtionaʼpakdepo bapaʼaʼ oʼbahuatiakdepo,
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Yanʼmaboʼ, monʼhuaʼ. Keʼna meʼbahuayaʼdene oʼtiakde. —Jesúsa once huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼuyate.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 I̱da Jesúsa kenpaʼ eʼmanaʼted Judas o̱kye̱ʼuyate. Jesúsen doce huanigpe̱i̱kaʼeri Judas nogtida o̱ʼu̱y. Judasere huakkaʼda onʼbatiakbedʼuyate. Sorotataʼen siro onʼtotiakpo noga̱ hue̱ypa onʼtotiakpo onʼbatiakbedʼuyate. Sacerdote huairi Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeri judío huairitoneʼa onʼmataʼmonaʼnok onʼbatiakbedʼuyate.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 —Kentaj boʼpaknigtaj ijbuyukapoy yanʼtohuatiʼ. —Kenpaʼ Judas huabahuayaʼeria tiakhued o̱ʼe̱po oʼmanaʼuyate. Jesústaj kaʼnoki̱e̱ʼpo kenpaʼ oʼmanaʼuyate.
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Judas oʼtiakdepo Jesústaj oʼhuahuatoʼpo,
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Jesústaj ontaʼkoyatoʼpo onʼtohuaʼuyate.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Ken nogtiada huanigpe̱i̱kaʼeri siro oʼto̱e̱po sacerdote huairien huanabaʼtaj oʼpesodoktegʼuyate.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 —Konig dakhueaʼ huabakbereeritaj aʼtohuayaʼpo moʼbahuahuikaʼ konigti doʼtaj onʼhuatiakbedne. Siro moʼto̱e̱po hue̱ypa moʼto̱e̱po doʼtaj onʼhuatiakbedne.
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Diosen jakyo ayaʼ huameʼnoeda ijhuadpo ijmanmadikaʼikay. Kenokaʼ doʼtaj tohuahueʼ o̱ʼnikaʼne. Konig Diosen huamanbatiaʼpakeria Apagbaʼte mentimadoyaʼuyate konigda opuda̱ doʼtaj kaʼdik o̱ʼnene. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Kenda eadeʼte Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeri ayaʼada Jesústaj oʼnokmamonʼuyate.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Huabokerek oʼtahuaʼpo yudtayoʼda nogtida kuperina oʼkudopo oʼtahuaʼnok onʼtaʼkoyatoʼnigʼa
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 kuperina oʼmatienonpo oʼmakmonʼuyate.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Jesústaj onʼtohuaʼpo sacerdote huairitoneʼte onʼtohuaʼuyate. Nog sacerdote huairi, huairitoneʼ, Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeri o̱gkupopakuyate.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pedronayo adteda Jesústaj oʼtahuaʼuyate. Sacerdote huairitoneʼen kurute oʼtiakdepo eʼtiokpakaʼyo oʼkudpo policíasere oʼhuadonhuaʼpo taʼak oʼtihuadonhuaʼuyate.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Sacerdote huairi nog judío huairiere o̱gkupakdepo “Jesúsa dakhueaʼda oʼkaʼuy.” “Jesúsa namaʼda oaʼuy.” Beʼapiʼ kenpaʼ aʼhuaayaʼpo onʼdikuk. Nogpaʼ nogpaʼ namaʼda aʼhuaayaʼpo kenpaʼti onʼdikukpo Jesús kabueyeʼ, eaʼtaʼ oʼderetpakuyate. Onʼdikuknigʼa dikhuahuayhueʼ o̱ʼnuyate.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Huakkaʼada Jesústaj da onʼhuaaʼnigʼa jondikyoʼ huaahueʼ o̱ʼnuyate.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Sueʼada onʼbopo da onʼhuaaʼpo:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —“Diosen huid jaktoneʼtaj sakdik i̱jje̱y. Ken jak huabokereka o̱gkaʼuyatenig. Bapaʼ huameʼnoe onteʼti kaʼdik i̱jje̱y huabokerekapiʼ kahueʼtada.” Oroʼomeya̱ kenda oʼpe̱e̱mey.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 —Noga̱ kenpaʼ oʼdaʼnigʼa ondikyoʼ huaahueʼ o̱ʼnuyate.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Kenokaʼ nopoyaʼda sacerdote huairitoneʼ oʼbodpo,
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Jesúsnayo soataʼ aʼtokhueʼda o̱ʼu̱yate. Sacerdote huairitoneʼ onteʼti onaʼpo:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 —E̱e̱ʼ, Cristo i̱jje̱y. Diosen Huasiʼpo i̱jje̱y. Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Dios teynanada o̱ʼi̱kaʼpo kenere eʼhuadte kurudya̱ʼ e̱ʼsi̱hui̱ya̱ʼ eʼtiakte onʼtiahuayapone. —Jesúsa sacerdote huairitoneʼtaj onaʼuyate.
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 — ausente —
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 — ausente —
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Jesúsen huakoktaj onʼtisupuʼeʼuyate. Oʼnokpotidokaʼpo onʼtuktukpo,
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Ken jak kurute Pedro eʼhuadte sacerdote huairien muneʼyo̱ huanabaʼa oʼtiakpo
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 taʼak eʼtihuadte oʼtiahuaypo,
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 —Ehueʼ jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y. Kateaʼ iʼet nopo̱e̱hueʼ i̱jje̱y. —Pedroa oaʼuyate. Eʼtiokpakaʼ akbogpeyo eʼhuadeʼte huatahuaa oʼsipoguyate.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Muneʼyo̱ huanabaʼ onteʼti oʼtiahuaypo,
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 —Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeri ehueʼ i̱jje̱y. —Pedroa onteʼti oʼmanaʼuyate. Aʼtimon Pedrotaj onteʼti nogomeya̱kon oʼnonaʼpo:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 —Kentaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y. Buttida ijjay. Buttida ahueʼ e̱e̱ʼnayo dakhueaʼda doʼtaj ka̱gkeʼ. —Pedroa oʼmanaʼuyate.
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Kenpaʼ eaʼte huatahuaa onteʼti oʼsipogʼuyate. Eʼsipogdeʼte “Huatahuaa bottaʼaʼ sipoghued e̱e̱ʼted doʼtaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y bapaʼaʼ iaʼapo.” Menameʼnig Pedro huaboaʼda onteʼti oʼnoponpo paiʼnanada oʼhuikuyate.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.