Marcos 12
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 Jesúsa konig o̱ʼe̱ oʼmanbatiaʼpakpo oʼmanmadikaʼpo:
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Kenokaʼ uva huada oʼboyogdenok taʼbayo keʼnen huanabaʼ oʼtaʼmonaʼuyate. Sueʼda huada kaʼtotiakeʼpo oʼtaʼmonaʼuyate.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Eʼtiakdeʼte taʼba hua̱ta̱to̱e̱ʼeria huairien huanabaʼtaj onʼto̱e̱po onʼbitbitpo uvabayoʼ onʼtaʼmonaʼuyate.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Onteʼti huairia nog huanabaʼtaj oʼtaʼmonaʼuyate. Taʼbayo eʼtiakdeʼte onʼpaʼeaʼpo huakutaj onʼbitbitpo onʼtidikeʼuyate.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Huairia nogtakon oʼtaʼmonaʼuyate. Kentaj oʼdarakuyate. Nogok nogomey huakkaʼmontaj oʼmataʼmonaʼuyate. Nogtaj onʼmabitbitpo konogtada onʼbatiarakuyate.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Huairien huasiʼpoyoʼda o̱ʼta̱e̱po kentaj diʼnanada o̱ʼi̱kaʼuyate. Taʼpoteda huasiʼpo oʼtaʼmonaʼuyate. Kentanayo ʼuruaʼda yanʼdeapet oʼnopo̱e̱po.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Taʼba hua̱ta̱to̱e̱ʼerinayo dakhueaʼda onʼnopo̱e̱po, “Huairi eʼbueydeʼte huasiʼpoa ayaʼ huaoen oʼbaeapo. Onʼnopo̱e̱po huairien taʼba oroʼen kenpaʼda moʼta̱e̱ʼpo huasiʼpotaj monʼarak.” Onpayoʼ onʼbatiaʼpakuyate.
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Ken huasiʼpotaj onʼto̱e̱po oʼdarakpo taʼbayaʼ hua̱so̱ʼ o̱ʼnenʼuyate. —Ken konig Jesúsa oʼmanbatiaʼpakpo oʼmanmadikaʼpo,
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 —Huairi oʼtiakdepo hua̱ta̱to̱e̱ʼeritaj menpaʼ yaʼmagkaʼapet moʼnopo̱e̱. Hua̱ta̱to̱e̱ʼeritaj oʼbarakpo taʼba nogomeytaj oʼbayokapo.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Apagbaʼkon tiahuayhueʼ moʼi̱kaʼ.
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Kenda Dios Huairia oʼkaʼapo ʼurudapitaʼ oʼkaʼ, oʼnopo̱e̱ne. Apagbaʼte kenda oaʼ.
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Judío sacerdote huairi nog judío huairiere Jesústaj onʼpe̱e̱depo oroʼomeytaj boʼtiaʼpakne. Oroʼ konig huairien taʼba hua̱ta̱to̱e̱ʼeri o̱ʼneaʼ boʼtiaʼpakne onʼnokotdepo Jesústaj huabakuda̱ʼ jakyo eʼtohuaʼtaʼ onʼtipaknigʼa aratbuttaj onʼmakmeʼpukpo tohuahueʼ o̱ʼnuyate. Jesús Diosen huamanbatiaʼpakeri o̱ʼe̱. Aratbuta oʼnoknopo̱e̱nok onʼmakmeʼpukpo onʼbakhuaʼuyate.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Jesúsa namaʼda kaeʼpo dakhueʼda oaʼ aaʼyaʼpo judío huairia Jesúste fariseotaj kenpaʼti Herodesen huapakeritere onʼmataʼmonaʼuyatenok
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 onʼhuatiakpo,
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Namaʼda meʼnonaʼne Jesúsa oʼnopo̱e̱po,
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 ken denario huakupe eʼyokte oʼtiahuaypo,
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 —Gobiernoen e̱ʼhua̱e̱ʼ yanʼyokikatiʼ. Kenpaʼti Diosen e̱ʼhua̱e̱ʼ ya̱gʼkikaʼpo yanʼyokikatiʼ. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Saduceo huamanmadikaʼeri aratbut kubarakyaʼ onteʼti noyhuadhueʼ o̱ʼneapo onʼbatiaʼpakikaʼuy. Saduceomey Jesústaj onʼhuahuaʼpo oʼnonaʼpo:
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 —“Huabokerek eʼto̱e̱pakada huasiʼpo to̱e̱hueda̱da eʼbueynayo keʼnen huamaʼbuy ayhuataj to̱e̱pakdik o̱ʼe̱po huamaʼbuykudakendik huasiʼpo dikto̱e̱dik o̱ʼe̱.” Moisésa oʼmanigmadoyaʼuyate.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Oroʼere siete huamaʼbuy o̱ʼnuy. Huakkurueria oʼto̱e̱pakdepo nogok sigpiʼ huasiʼpo to̱e̱hueʼada okbueyʼuy.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Nog huamaʼbuy ayhuataj oʼto̱e̱pakuy. Keʼnakon huasiʼpo to̱e̱hueʼada oʼbueyʼuy. Noga̱kon konigti oʼkaʼuy.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Ken konig ayaʼada siete huamaʼbuey kentaj onʼto̱e̱pakuy. Huasiʼpo to̱e̱hueʼada onʼtimabueyʼuy. Taʼpotaʼ ayhuakon oʼbueyʼuy.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 ¿Nogok aratbut kubarakyaʼ onteʼti enʼnoyhuaddeʼte keʼna ayhua beʼed hua̱to̱e̱a̱ʼtaj ya̱ʼe̱a̱pet? Ayaʼada huamaʼbuya onʼto̱e̱ʼuy, huamanmadikaʼeri. —Saduceomeya̱ Jesústaj oʼnonaʼuyate.
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 —Namaʼda moʼnopo̱i̱kaʼne. Apagbaʼ nopo̱e̱hueʼ moʼe̱ne kenpaʼti Dios teyda o̱ʼe̱ nopo̱e̱hueʼ moʼe̱ne.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Aratbutkudak kubarakyaʼ onʼnoyhuaddepo to̱e̱pakhueʼdik o̱ʼneapo kenpaʼti hua̱yo̱bu kato̱e̱pakeʼpo bayokhueʼdik o̱ʼneapo. Konig Diosen huataʼmoneri kurudyo̱ o̱ʼne konigti o̱ʼneapo. Diosen huataʼmoneri to̱e̱pakhueʼ o̱ʼnikaʼ.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Aratbut eʼbuey onteʼti kubarakyaʼ noyhuadhueʼ ya̱ʼneapet opud namaʼda onʼbatiaʼpakikaʼnigʼa kubarakyaʼ onteʼti onʼnoyhuada̱po nopo̱e̱dik moʼe̱ne. Moisésenbaʼte boʼtiahuaypo kenpaʼ nopo̱e̱dik moʼe̱ne. Kente Moisésenbaʼte hue̱ymey eʼbakpakte Moisésa Diostaj oʼtiahuayʼuy oʼtimadoyaʼuyate. “Abrahamen Dios i̱jje̱y. Isaacen Dios i̱jje̱y. Jacoben Dios i̱jje̱y.” Diosa onaʼuyate.
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Eʼbueyen Dios ehueʼ e̱e̱ʼtada huanoeʼerien Dios o̱ʼi̱kaʼ. Aratbut noyhuadhueʼ o̱ʼneapo opud namaʼda moʼnopo̱i̱kaʼne. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Jesús saduceo huairiere enʼbatiaʼpakte Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeri oʼbahuatiakpo oʼmape̱e̱po Jesúsa ʼuruda oʼmanaʼ oʼnopo̱e̱depo,
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 —Huairi oroʼen Dios kenyoʼnanada Dios o̱ʼe̱. Yanʼpe̱e̱ʼ, Israel aratbut.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Dios Huairitaj diʼnanada yanikaʼ. Huanopoʼabetaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Hua̱so̱ʼa̱betaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Huanoki̱re̱ga̱betaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Eʼnopo̱i̱kaʼa yanʼeretpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Kenda Diosen eʼmanaʼ menata hueretda inigpe̱e̱po kikaʼdik ya̱ʼe̱.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Diosen taʼpotaʼ eʼmanaʼ konigtimon o̱ʼe̱. “Konig huataʼ diʼda moʼi̱kaʼne konigti nog aratbuttaj diʼda yanʼmaikaʼ.” Kenda eʼmanaʼ Diosa huakkaʼnanada oʼpakikaʼ nogda sueʼda oʼpakikaʼ. —Jesúsa onaʼuyate.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 —ʼUrunanada onaʼne, huamanmadikaʼeri. Buttida onaʼne. Nogtiyoʼda Dios o̱ʼe̱. Nogda ehueʼ o̱ʼe̱.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Dios Huairitaj diʼnanada yanikaʼ. Huanopoʼabetaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Eʼnopo̱i̱kaʼa yanʼeretpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Hua̱so̱ʼa̱betaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Huanoki̱re̱ga̱betaʼ huakkaʼda yanʼpakpo Diostaj diʼ yanikaʼ. Kenpaʼti konig huataʼ diʼda moʼi̱kaʼne konigti nog aratbuttaj diʼda yanʼmaikaʼ. Kenda Diosa huakkaʼnanada oʼpakikaʼ. ʼUhua Diostaj onʼyokikaʼpo Diostaj kutopate onʼmahui̱gikaʼ Diosa sueʼda oʼpak. —Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeria onaʼuyate.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeria dakaʼ oaʼnig Jesúsa oʼpe̱e̱po,
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Diosen jakyo Jesúsa oʼmanmadikaʼpo:
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Doere teyda yamanikaʼ. Ayaʼda o̱ʼnen takaʼ oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼerikon nogokda huaboaʼda ontaj nigpe̱i̱kaʼdik o̱ʼneapo. Doʼhued huairi Cristotaj Dios Huairia onaʼuy.
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 “¿Doʼhued Huairi Cristo o̱ʼe̱,” David eaʼnayo Cristo Daviden adhueaʼ huayayo menpaʼ e̱ʼdik ya̱ʼe̱? —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Jesúsa nogi̱ti oʼmanmadikaʼpo:
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Kenpaʼti judíoen hua̱i̱takeʼ jakyo huairied huahuadte eʼhuadtaʼ onʼeretpakikaʼ. Kenpaʼti fiestate konig huairied huahuadte eʼhuadtaʼ onʼeretpakikaʼ.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Kenpaʼti ayhuaen huakupe jakpiʼ katepiʼ enʼta̱e̱ʼte konig engaña o̱gkaʼpo onʼbakkayikaʼ. Kenda o̱gkikaʼpo onokteteyoʼ Diostaj ijhueʼda onʼtionaʼpakonhuahuikaʼ. Aratbuta menʼtiahuayeʼpo huadakda o̱ʼne menʼtinopo̱e̱ʼpo kiriga̱yo̱ʼ onʼtionaʼpakonhuahuikaʼ. Kenda o̱gkikaʼnok Diosa dakaʼ oʼnopo̱e̱po huakkaʼ castiga oʼmagkaʼapo. —Jesúsa oʼmanaʼuyate.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Diosen jakyo huakupe huabaeʼ cajate meyo̱hueʼda Jesúsa oʼhuadpo huakkaʼ aratbut huakupe enʼkuda̱ʼte oʼbatiahuayʼuyate. Huairia huakkaʼda onʼkuda̱ʼuyate.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Paiʼda ayhua oʼtiakdepo bottaʼ sigkupe oʼbakuda̱ʼuyate.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 — ausente —
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 — ausente —
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.