Lucas 9

Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Doce huanigpe̱i̱kaʼeritaj Jesúsa “Intaʼ mogkupopak,” oʼmanaʼpo. Onʼkupopakdepo, “Doa oʼnonaʼnok nogda nogda dakhueʼ totoʼ noki̱re̱gtaj maendik moʼe̱a̱pone kenpaʼti ayaʼ aratbut dakhueʼ e̱e̱ʼ bayareaʼdik moʼe̱a̱pone.” Kenda Jesúsa oʼmanaʼuyate.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 Docetaj Jesúsa oʼmataʼmonaʼpo huadak huaʼa konig aratbut Dios Huairitaj oʼnoknopo̱e̱a̱pone onʼnigpe̱i̱kaʼapone. Kenda doce kanʼmanmadikeʼpo kenpaʼti dakhueʼtaj kanʼbayareʼpo docetaj Jesúsa oʼmataʼmonaʼuyate.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 —‍Yanhuahuudhuahuikaʼpo dagte kaʼtepiʼ tohuahueʼ yanikatiʼ. Oteypaj tohuahueʼ yaneʼ. Cuperina yudtaj mantoahueʼ yaneʼ. Huenpu tohuahueʼ yaneʼ. Aypo tohuahueʼ yaneʼ. Huakupe tohuahueʼ yaneʼ. Nogtida ʼopiot yanʼot. Bottaʼ ʼopiot tohuahueʼ yaneʼ.
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Huakkaʼ jakyo boʼkuddepo ken jakyo huaboaʼda boʼtayapet ke̱yo̱yoʼda yanikatiʼ. Nogen jakyo huahueʼ yaneʼ. Ken huakkaʼ jakyaʼ enʼbahuadeʼte ke̱yo̱da yanikatiʼ.
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Ken huakkaʼ jakyo opudomeytaj eʼpe̱e̱taʼ pakhueʼ e̱ʼneʼte ken huakkaʼ jakyaʼ yanʼbakhuaʼ. Bohuaʼdepo soroka eʼitimabette yanʼitihuekead. Ken huakkaʼ jak hua̱e̱ʼeriomey onʼtiahuaydepo onʼnopo̱e̱a̱po kenda o̱gkaʼde dakhueaʼda Diostaj o̱ʼe̱nok o̱gkaʼ onʼnopo̱e̱a̱po. —‍Jesúsa docetaj oʼmanaʼuyate.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Ken doce huanigpe̱i̱kaʼeri onʼbahuaʼudhuahuikaʼpo, nog huakkaʼ jakyo nog huakkaʼ jakyo onʼhuaʼpo huadak huaʼa onʼmanbatiaʼpakpo dakhueʼ hua̱e̱ʼeritaj onʼbayareaʼuyate.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Herodes Roma hua̱e̱ʼeri gobierno huairi o̱ʼe̱po Jesústaj tiahuayhued o̱ʼe̱po kenda Jesús oʼkikaʼnig oʼtipe̱e̱depo huaboaʼda oʼnopo̱e̱po oʼmepuʼkepo Herodes Juantaj onʼhue̱renoktegʼuy. Juan eʼbueyada oʼnoyhuadmeʼte sueʼada onʼbatiaʼpaknok, Juan o̱ʼe̱ Jesústaj oʼtinopo̱e̱po oʼmepuʼkeʼuy Herodes.
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 “Diosen huamanbatiaʼpakeri Elíaskudak kurudya̱ʼ oʼhuarakdenok kentaj oʼtiahuayikay Jesús o̱ʼe̱taj.” Nogomeya̱ onʼbatiaʼpakpo, “Diosen huamanbatiaʼpakerikudak nogtida oʼnoyhuadmeʼte Jesús o̱ʼe̱taj.” Nogomeya̱ onʼbatiaʼpaknok Herodes oʼmepuʼkepo,
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 —‍Juantaj yanʼhue̱renokteg ijmanaʼmey. Jesústaj eʼmanbatiaʼpak ijpe̱e̱y. Jesús be ya̱ʼe̱. —‍Herodesa oaʼpo. Jesústaj aʼtiahuayaʼpo Herodesa oʼukʼuyate.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Jesúsen doce huataʼmonaʼeri onʼkumejdepo kenda oʼkaʼmey Jesústaj oʼnonbatiaʼpakuyate. Ken doce huamataʼmonaʼeritaj oʼbatohuaʼuyate. Huakkaʼ jak Betsaidayon onʼbahuaʼpo kente aratbut ehueʼyo onʼbahuaʼuyate.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Jesús oʼpokonde onʼtipe̱e̱po huakkaʼ aratbut huakkaʼ jakyaʼ onʼnokotondepo Jesústaj onʼtahuaʼuyate. Jesúsa oʼbaedpo kenpaʼti huadak huaʼa konig aratbut Dios huairitaj oʼnoknopo̱e̱a̱pone moʼnigpe̱e̱a̱pone Jesúsa oʼmanmadikaʼpo kenpaʼti aratbut dakhueʼ e̱ʼneʼte oʼbayareaʼuyate.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Huaboaʼ eʼsikonyakte Jesúsen doce huataʼmonaʼeria Jesústaj onʼhuahuaʼpo
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 —‍Opudomeya̱ aypo yanʼbayok. —‍Jesúsa docetaj oʼmanaʼuyate.
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 Ken, cinco mil huabokerek o̱ʼneʼuyatepiʼ.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Kenda onʼmanaʼnok ayaʼda onʼbahuadʼuyate.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Ken, Jesús huabaʼte cinco panes bottaʼ biigere oʼbapadpo kurudyo̱ oʼmabopo Diostaj dakiti oʼtionaʼpakdepo panes oʼposakeaʼpo biigkon okpukpukpo huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbayokenok huanigpe̱i̱kaʼeriomeya̱ huakkaʼda aratbuttaj onʼbayokeʼuyate.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 Ayaʼada onʼbapeʼpo dapoteymeya̱ʼ o̱gkaʼuyate. Onʼbapeʼdepo doce kusogyo̱ huataʼsuj hueda̱ʼda onʼdohueaʼ, huaboroʼ huaenmo boroʼtaʼsujmonere onʼtihueda̱ʼuyate.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Nogok nogmeʼnoete aratbut bahueʼyo huanigpe̱i̱kaʼeriereyoʼda Jesúsere o̱ʼnepo Jesúsa oʼtionaʼpakpo, oʼtionaʼpakdepo huanigpe̱i̱kaʼeritaj
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 —‍Juan Bautista keʼna o̱ʼe̱. Sueʼada boʼhuaaʼikaʼne. Noga̱ Elías keʼna o̱ʼe̱. Boʼhuaaʼikaʼne. Nogomeya̱ nogtida Diosen huamanbatiaʼpakerikudak aʼnennada o̱ʼu̱yatenig, oʼnoyhuadde, kena o̱ʼe̱. Boʼhuaaʼikaʼne. —‍Huanigpe̱i̱kaʼeria Jesústaj oʼnonaʼuyate.
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 —‍¿Opuda̱ katedik o̱ʼe̱ doʼtaj onʼtinopo̱e̱? —‍Jesúsa huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼnok.
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 —‍Kenda Pedroa huaboaʼda menaʼnig manahueʼ yaneʼ. —‍Jesúsa i̱ghuaʼda oʼmanaʼuyate. Kenpaʼti
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 —‍Do huabokerek i̱jje̱po Diosyaʼ ijtiakuy. Huakkaʼda paiʼda ijnopoʼe̱a̱poy. Judío huairitoneʼ, sacerdote huairi, kenpaʼti Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeriere doʼtaj pakhueʼ o̱ʼnepo menʼarakapone. Bapaʼmeʼnoe eʼpokdeʼte Diosa meʼnoyhuada̱ʼapone. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Ayaʼtada oʼmanaʼpo,
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Kenomey kenpaʼda hua̱ʼenda onʼpakpo Cristoere kurudyo̱ onteʼti noeonhuahuikahueʼ o̱ʼneapo. Kenomey kenpaʼda hua̱ʼenda pakhueʼ o̱ʼnepo, Diostayoʼda eʼnigpe̱e̱taʼ huakkaʼ onʼpakpo onteʼti Diosere o̱ʼneonhuahuikaʼapo.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Beʼapiʼ huabokerek katetapiʼ huakkaʼtaʼda onʼeretpakpo onʼbaeʼikaʼpo doʼtaj eʼnigpe̱e̱taʼ pakhueʼ o̱ʼnepo kenpaʼda onʼbueyapo. Diosyo noeonhuahuahueʼ o̱ʼneapo. Huakkaʼ onʼmato̱e̱po Diosyo huahueʼdik o̱ʼneapo.
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Doʼtaj eʼnokbiraʼnayo kenpaʼti doʼhued eʼmanmadikaʼtaj enʼtobiraʼnayo nogok do ijtiakdepo kenomeytakon ijbakbiraʼapoy. Huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne konig Apag Dios huakhuairionig i̱jje̱po, ʼuruaʼda i̱jje̱po, Diosyaʼ kurudya̱ʼ ijhuarakdepo kenomeytakon ijbakbiraʼapoy. Kenpaʼti ijhuarakdepo konig Diosen huataʼmonerionig ʼuruaʼda i̱jje̱a̱poy.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Opudomey sueʼda i̱yo̱ moʼe̱nigʼa bueyhued moʼe̱po huakkaʼtada Dios Huairitaj eʼnoknopo̱i̱kaʼte enʼnigpe̱i̱kaʼte moʼbaʼtiahuayapet. Buttida ijjay. —‍Jesúsa ayaʼtada oʼmanaʼuyate.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 Jesúsa kenda eadeʼte ochopiʼ huameʼnoe eʼpokdeʼte Jesús oteʼyo oʼbehuikpo aʼtionaʼpakyaʼpo oʼbehuikpo Pedroere Jacoboere Juanere onʼbehuikʼuyate.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Jesúsa oʼtionaʼpakdepo Jesúsen huakok kokeyda o̱ʼe̱tuy kenpaʼti yudtaj keregnada o̱ʼe̱tuy kenpaʼti senogda o̱ʼe̱tuyate.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Ken kentaʼ Jesústaj bottaʼ huabokereka onʼbopo onʼbatiaʼpakpo adhueaʼpaneʼ Moiséskudak kenpaʼti adhueaʼpaneʼ Elíaskudakere onʼbatiaʼpakpo
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 ʼuruaʼda konig jeynanada o̱ʼnepo ken konig Jesús paiʼda oʼnopoʼe̱a̱po Jerusalénya̱ʼ kenpaʼti ken konig oʼbueyapo onʼbatiaʼpakuyate.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Pedromey diga̱ʼda taytayaʼ eʼada tayhueʼ o̱ʼnepo Jesústaj onʼtiahuaypo Jesústaj ʼuruaʼda jeynanada onʼtiahuaypo. Kenpaʼti nog bottaʼ huabokerektaj onʼtiahuaypo Jesúsere e̱ʼneʼte onʼbatiahuayʼuyate.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Huabokereka Jesústaj eʼnokhuaʼdeʼte
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Pedro kenda eadeʼte e̱ʼsi̱hui̱ʼa̱ kenomeytaj oʼbatibukʼuyate, Eʼbatibukte onʼmeʼpukpo.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 E̱ʼsi̱hui̱ya̱ʼ onʼpe̱e̱po,
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Kenda Diosa eadeʼte Jesústayoʼda onʼtiahuayʼuyate. Soatayoʼ o̱ʼnepo kenda huaboaʼda onʼtiahuaydenig batiaʼpakhueʼ o̱ʼneonhuahuaʼuyate.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Emeʼte oteʼyaʼ Jesúsomey eʼhuarakdeʼte huakkaʼada aratbut Jesústaj onʼhuahuaʼuyate.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Huakkaʼada aratbut e̱gkupopakyo nogtiada huabokereka ʼuttaʼda onaʼpo:
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Totoʼa oʼnopoʼto̱e̱nok oʼsagkiaʼikaʼ, oʼiriga̱ʼikaʼ, huakittayaʼ kutajpoaʼ o̱ʼo̱ro̱kikaʼpo, kenpaʼti huasiʼpotaj diga̱ʼda o̱gkadhuahuikaʼpo e̱ʼenontaʼ pakhueʼ o̱ʼe̱.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 “Totoʼtaj yantaʼmonaʼ.” O̱ʼnen huanigpe̱i̱kaʼeritaj ijmanaʼdenigʼa okenhueʼdik o̱ʼnemeʼ, Huamanmadikaʼeri. —‍Huabokereka ʼuttaʼda Jesústaj onaʼuyate.
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 —‍Opudomey aratbut oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeri moʼe̱po, dakhueaʼda moʼi̱kaʼne. Opudere huakkaʼda huameʼnoe i̱kahueʼdik i̱jje̱a̱poy. Opudomeytaj nogok nogok pe̱e̱hueʼdik i̱jjeonhuahuikaʼapoy. O̱ʼnensiʼpotaj yatotiak. —‍Jesúsa onaʼuyate.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Huasiʼpoa Jesústaj eʼhuahuadeʼte totoʼa barakte o̱ʼhue̱kanpo oʼiriga̱ʼuyate. Totoʼtaj,
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 —‍Kenpihuay ijjay, Dios kutayo huaboroʼda o̱ʼe̱po ʼuruaʼda o̱ʼe̱po konig teyda oʼkikaʼ. —‍Ayaʼada onʼbatiaʼpakʼuyate.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 —‍Dakaʼ yanʼpe̱e̱ʼ. Okkahuehueʼ yaneʼ. Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Doʼtaj huairiomeytaj menyokapone. Huairiomeya̱ doʼtaj dakhueaʼda kaʼnogkeʼpo menyokapone. —‍Jesúsa huanigpe̱i̱kaʼeriomeytaj oʼmanaʼnigʼa
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 huanigpe̱i̱kaʼeri nopoenkahueʼ o̱ʼnenok konig Diosa oʼmaki̱re̱ga̱ʼpo manopoenkahueʼ oʼmaeaʼnok. “¿Monig ya̱ʼe̱?” Anaiʼ eʼnopo̱a̱da onmeʼpukpo onahueʼ o̱ʼneʼuyate.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 “¿Oroʼomeya̱ beʼata hueret huairida e̱ʼdik ya̱ʼe̱a̱po?” Ken huanigpe̱i̱kaʼeria huayahuaya onʼbatiaʼpaknigʼa
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 kenda huanigpe̱i̱kaʼeri huanopoyaʼ onʼnopo̱e̱nig Jesúsa oʼnopo̱e̱. Huasiʼpotaj oʼto̱e̱po oʼboaʼpo
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 oʼmanaʼpo,
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 —‍Huabokerektaj eʼtiahuaydeʼte, keʼna o̱ʼnendik oʼdikkaʼpo totoʼtaj oʼmaenikaʼ, “Kejeʼ, kahueʼ ya̱e̱ʼ.” Oroʼa onaʼnok kenbokereka oroʼere huahueʼ o̱ʼi̱kaʼnok. —‍Juana Jesústaj onaʼnigʼa.
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 —‍Ken huabokerektaj “Kahueʼ ya̱e̱ʼ,” onahueʼ yaneʼ. Ken aratbuta oroʼomeytaj dakhueaʼ e̱gkaʼtaʼ pakhueʼ o̱ʼnepo oroʼomeytaj boʼtihuapokne. —‍Jesúsa onaʼuyate.
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Aʼti kurudyo̱ ijhuaʼapoy Jesús oʼnopo̱e̱po “Jerusalényo̱ ijhuaʼapoy,” meʼpukhueʼada ʼuruaʼda oʼnopo̱e̱depo
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 huakkuruda menigtayoʼda oʼmataʼmonaʼuyate. Samaria huadaribayo huakkaʼ jakyo oʼmataʼmonaʼuyate huatay jak kanʼukeʼpo.
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Jesús Jerusalényo̱ oʼhuaʼnok Samaria huakkaʼ jakyo hua̱e̱ʼeria Jesústaj i̱yo̱ yatayaʼ manahueʼ o̱ʼneʼuyate.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Jacobo Juanere Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeri kenda onʼpe̱e̱depo,
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Jesúsa oʼbatiahuayatupo Jacobotaj Juaneretaj oʼmanaʼpo,
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Aratbuttaj aʼbarakyaʼpo tiakhueʼ i̱jje̱ʼuy. Aratbuttaj aʼmanopoʼyareayaʼpo ijtiakuy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Ken dagte onʼhuaʼpo Jesústaj
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 —‍Nubakuhued huakog o̱ʼta̱i̱kaʼ. Bakoyen kenpaʼti huapak o̱ʼta̱i̱kaʼ. Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Konige̱po donayo jak to̱e̱hueʼ i̱ji̱kay. Nog jakyo nog jakyo ijtayʼikay. —‍Jesúsa huabokerektaj onaʼuyate.
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 —‍Betaʼhuaʼ. —‍Jesúsa nogtaj onaʼnigʼa,
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 —‍Kejeʼ. Huabot oknopo̱e̱hueʼyaʼ hua̱e̱ʼeria nog oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeritoneʼtaj dakaʼ kanʼto̱i̱ke̱ʼ kenpaʼti kanʼkubarakkeʼ. Onnayo yahuatiʼ. Huadak huaʼa konig aratbut Dios Huairitaj oknopo̱e̱ʼdik kenpaʼti nigpe̱e̱dik kaʼneʼpo yamanbatiaʼpakikaʼ. —‍Jesúsa onaʼuyate.
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 —‍Huaboaʼda ontaj etaʼhuaʼtaʼ eʼpakada, Huairi huakkuru huabettaj “Ijhuay,” aʼmanaʼtuyaʼpo jakyo eʼhuaʼtutaʼ ijpaki. —‍Noga̱ Jesústaj onaʼuyate.
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 —‍Aratbut huaboaʼda Diostaj oʼnoknopo̱e̱po onʼnigpe̱e̱po batikhueʼda nigpe̱e̱ʼdik o̱ʼne. Ken konig ʼikken o̱gkikaʼuy onteʼti ken konig nopo̱e̱hueʼdik o̱ʼnikaʼapo. Diostaj oʼnoknopo̱e̱po onʼnigpe̱e̱po eʼbatiknayo konig o̱gkikaʼuy onteʼti eʼnopo̱i̱kaʼnayo nogomey Dios Huairitaj huaknopo̱e̱ʼ kenpaʼti huanigpe̱e̱ʼ tihuapokhueʼdik o̱ʼneapo. —‍Jesúsa onaʼuyate.
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.