Lucas 22

Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Aʼti judíoen fiesta o̱ʼe̱a̱po. Ken fiestate biahueʼ pan onʼbapeʼikaʼ. Eʼbiaʼo̱gʼ okbukhueʼ o̱ʼnepo pan biahueʼ o̱ʼi̱kaʼ. Ken fiesta huakkurueri isiʼpo mabueyhueʼ e̱e̱ʼ okkahuehueʼ fiesta onʼdikkuyate.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Kenokaʼ sacerdote Diosen jakyo huabaaʼeri huairi, Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeriere sueʼda ke̱yo̱ti o̱ʼnepo Jesústaj monig arakdik o̱ʼe̱a̱poy. Kenomey onʼnopo̱e̱po Jesústaj eʼtohuaʼte huakkaʼ aratbuta oroʼtaj enʼtiahuayʼnayo aratbuta boʼhuadiayapey onʼnopo̱e̱po onʼmakmeʼpukuy.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Judas Iscariote Jesúsen doce huamataʼmonaʼeri nogtida o̱ʼu̱yate. Judastaj totoʼ huairia oʼnopoʼto̱e̱denok,
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Sacerdote huairitaj kenpaʼti Diosen jak huato̱e̱ʼeri huairitaj oʼbahuahuaʼpo monig Jesústaj ijbayokapo oʼbatiaʼpakuyate.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Ken sacerdote huairi Diosen jak huato̱e̱ʼeriere Judastaj onʼpe̱e̱depo durugda o̱ʼnepo, “Huakkaʼda huakupe boʼyokapone.” Judastaj oʼnonaʼuyate.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 “Huakkaʼ huakupe onʼyokaponok Jesúste onʼtohuaʼapone.” Judasa oʼmanaʼuyate. “Kente huakkaʼ aratbut ehueʼ e̱ʼneʼyo menpe̱e̱taʼ sacerdotetaj ijbatohuaʼa.” Huaboaʼda Judasa oʼnopo̱e̱ʼuy.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Ken huameʼnoe pan eʼbiaʼo̱gʼa okbukhueʼada onʼbapeʼikaʼnig fiesta o̱ʼe̱de. Kenokaʼ ovejasiʼpo onʼdarakikaʼ.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Pedrotaj Juaneretaj oʼmataʼmonaʼuyate Jesúsa.
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 —‍¿Meya̱ʼ fiesta aypo oʼmanhuada̱ʼapo? —‍Jesústaj oʼnonaʼuy.
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 —‍Jerusalényo̱ yanhuaʼ. Huakkaʼ jakyo yanʼkudondepo, huabokerek hue̱ʼe̱y huaegpuʼte hueda̱ʼ eʼtohuaʼte boʼhuahuayapone. Kentaj yanʼtahuatiʼ. Ken jakyo oʼkudapo. Ken jak kurute yanʼhuahuatiʼ.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 “¿Do huanigpe̱i̱kaʼeriere o̱ʼnen jakyo meya̱ʼ oʼbapeʼapo?” oroʼen huamanmadikaʼeria menaʼne. Ken konig jak hua̱ta̱e̱ʼeritaj ya̱ʼnonatiʼ.
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Ken jak hua̱ta̱e̱ʼeri opudomeytaj oʼpe̱e̱depo jak kutayo huaboroʼ ki̱re̱gyo oʼbatohuaʼnok kutopa huabidda huahuadere monʼtiahuayatu. Ke̱ya̱ʼ aypo yanʼmanhuada̱ʼ. —‍Jesúsa Pedrotaj Juaneretaj oʼmanaʼuyate.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Ken Juan Pedroere oʼnokhuaʼpo, huakkaʼ jak Jerusalényo̱ onʼhuaʼpo kenda Jesúsa oʼmanaʼnig onʼhuahuayʼuyate. Ken jakyo o̱ʼnehuaʼpo fiesta aypo onʼmanhuada̱ʼuyate.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Kenokaʼ aypo eʼmahue̱ydeʼte kutopate Jesús Jesúsen huamataʼmoneriere onʼhuaddepo,
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 —‍Do bueyhued i̱jje̱po in judío huakkurueri isiʼpo mabueyhueʼ e̱e̱ʼ okkahuehueʼ kaʼneʼpo fiesta opudomeyere eʼtobapeʼtaʼ huakkaʼ ijpaki.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Onteʼti in fiesta aypo bapehueʼ i̱jjeonhuahuikaʼapopo. Nogok ayaʼda Diosen Huairitaj enʼnigpe̱e̱deʼte kenpaʼti do Diosen Huasiʼpo eʼnigbueyʼuydeʼte doʼtaj okkahuehueʼada aypo moʼbapeʼikaʼapone. Kenokaʼ nogoknanada onteʼti in okkahuehueʼada aypo ijbapeʼapoy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Ken huabaʼte huamaiʼpuʼ oʼto̱e̱po, Diostaj dakiti onaʼdepo,
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Konige̱po uva huada hue̱ʼe̱y mayhueʼ i̱jjeonhuahuikaʼapoy. Nogokda Dios Huairitaj ayaʼada enʼnigpe̱e̱deʼte onteʼti ijmayapoy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuy.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Kenpaʼ oaʼdepo pan oʼbapadpo Diostaj dakiti oaʼdepo oʼpoʼsakeaʼpo doce huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼbayokeʼpo,
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Ken onʼbapeʼdepo onteʼti huamaiʼpuʼ oʼbayokpo,
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Oynayo ken huabokerek oroʼere oʼbapeʼnigʼa konig huadiʼda oʼbapenigʼa doʼtaj takaʼtaj beʼyokapone.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Ijbueyapoy. Konig Diosa oʼpakpo aʼnennanada oʼnopo̱u̱ya̱tenok, ijbueyapoy. Keʼna takaʼtaj beʼyokapone. Kentaj Diosa diga̱ʼ castiga o̱gkaʼapo. Paiʼnada oʼnopoʼunhuahuikaʼapo. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Ken, huaboaʼda onʼbatiaʼpakepo Jesúsen huataʼmonaʼeriomey huayahuaya onʼbatiaʼpakepo, ¿beʼauru Jesústaj takaʼtaj yaʼbayokapo? onʼbatiaʼpakeʼuyate.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Kenokaʼ onʼbatiaʼpakpo. ¿Oroʼomey beʼaturu hueretda huairi o̱ʼe̱a̱pet? Huayahuaya huamataʼmonaʼeriomeya̱ onʼbatiaʼpakuyate.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 —‍Nog aratbuten gobierno huairi teyda onʼmanaʼikaʼ kenpaʼti onʼmataʼmoneaʼikaʼ. “Huadakda o̱gkikaʼ.” Nog aratbuta kenomeyen huairitaj huaaʼdik o̱ʼnikaʼ.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Opudomeynayo konig nog aratbut gobierno huairi ehueʼdik yaneʼ. Opudomeya̱ hueretda huairi e̱e̱ʼtaʼ eʼpaknayo teyda eʼmataʼmonaʼikaʼtaʼ pakhueʼ yanetiʼ konig huasuedonig yanetiʼ. Kenpaʼti opudomey huairi e̱e̱ʼtaʼ eʼpaknayo konig huanabaʼ yanikatiʼ.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Keʼna kutopate oʼbapeʼ. Keʼna huairi o̱ʼe̱. Keʼna aypo oʼnigtotiakikaʼnig keʼnataj huanabaʼ o̱ʼe̱. Donayo opudomeyere konig opudomeyen huabatihuapokikaʼeri i̱jje̱y. Ken konig Diosa oʼpak.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 Kenokaʼ judío huairi doʼtaj engaña e̱gkaʼtaʼ onʼeretpakpo namaʼda enaʼtaʼ mentipakikameʼne kenokaʼ doʼere moʼi̱kameʼne.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Konig doʼhued Apag Diosa hueretda huairitoneʼ meʼe̱a̱ʼu̱yne. Konig ayaʼtada manaʼdik i̱jje̱po kenpaʼti mataʼmonaʼdik ka̱e̱ʼpo huairi meʼe̱a̱ʼu̱yne. Konigti huairi opudomeytakon o̱ʼneaʼne.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Nogok do gobierno huairitoneʼ e̱e̱ʼte doeretaj moʼtobapeʼapone. Kenpaʼti doere moʼmayapone. Dios Huairien huahuad huahuadte boʼhuadapone. Ayaʼda Israel aratbuttaj, doce tribus aratbuttaj konig huamanoeya̱ʼeri huairionigti moʼe̱a̱pone. Kenda katepiʼ Israel aratbut o̱gkikaʼuyate, kenda moʼpe̱e̱deapone. Dakhueaʼ o̱gkaʼnigtaj moʼnopo̱e̱nok Diosa castiga oʼmagkaʼapo. —‍Jesúsa doce huamataʼmonaʼeriomeytaj oʼmanaʼuyate.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 —‍Yape̱e̱ʼ Simón, yape̱e̱ʼ Simón. “Beyok Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeri konig trigotaj ektipoapaʼ o̱ʼnen huataʼmonaʼeritaj eʼmagkaʼtaʼ ijpaki. Jesúsen huataʼmonaʼeritaj menpaʼti dakaʼ yanoknopoenhuahuiketapo batikhueʼada eʼnoknopoenhuahuikate namaʼda eʼmagkaʼtaʼ ijbatipaki, Dios.” Totoʼ huairia onaʼuyatenigʼa.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Donayo ontaj Simón oʼtionaʼpakne. “Simón Diostaj doʼtakon dakaʼ kaknopo̱i̱keʼ batikhueʼada kaknopo̱i̱keʼ kenpaʼti onaʼti doʼtaj eʼnopoʼkoreaʼdeʼte huamaʼbuy huaknopo̱e̱ʼeritaj teyda eknopo̱e̱ʼ kabatihuapokikeʼ.” Kenda oʼtionaʼpakne. —‍Jesúsa Simón Pedrotaj onaʼuyate.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 —‍On huabakuda̱ʼ jakyo e̱gkuda̱ʼnayo kuddiktion i̱jje̱y. Onere aʼbueyyaʼpo huaʼdiktion i̱jje̱y, ijnopo̱e̱y, Huairi. —‍Simón Pedroa Jesústaj onaʼuyate.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 —‍Oyedda in sikyo huatahuaj sipoghued “Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y,” bapaʼaʼ iaʼapo, Pedro. —‍Jesúsa Pedrotaj onaʼuyate.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 —‍Aʼnenda opudomeytaj doʼhua onʼmataʼmonaʼuyne. Kutamabayoʼ, huakupebayoʼ nog huaʼiotbayoʼ onʼmataʼmonaʼuyne. Enhuaʼdeʼte konig ayaʼda eʼtamaeʼonig moʼe̱meʼne. —‍Jesúsa oʼmanaʼnok,
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 —‍Oynayo huakupe e̱ʼta̱e̱ʼnayo yanʼtohuaʼ. Kutama e̱ʼta̱e̱ʼnayo yanʼtohuaʼ. Sorotataen siro to̱e̱hueʼ e̱e̱ʼnayo huaok yanʼbahuayaʼpo siro yadetiʼ.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Konige̱po “Keʼna dakhueaʼ huakaʼeri o̱ʼe̱. Onʼbatiaʼpakapo.” Apagbaʼa oaʼ. Kenda Apagbaʼa oaʼnig doʼtaj aʼti menʼhuaaʼdeapone ijjay. Ayaʼda Apagbaʼte meʼnigbatiaʼpakuyatenig doʼtaj aʼti meʼnogkaʼapone. Paiʼda ijnopoʼe̱a̱poy. Aʼti ehueʼda i̱jje̱a̱poy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 —‍In bottaʼ sorotataen siro o̱ʼe̱, Huairi. —‍Oʼnonaʼdenok.
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Ken Jesús huakkaʼ jakyaʼ Jerusalénya̱ʼ oʼo̱ro̱konpo oteʼ Olivosyo oʼhuaʼikaʼpo oteʼ Olivosyon oʼhuaʼbeduyate. Kenere huanigpe̱i̱kaʼeriomeyere onʼhuaʼuyate.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Ke̱yo̱ oʼtionaʼpakikaʼnigyo̱ jo̱kye̱depo,
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Ken Jesús meyo̱hueʼda oʼbakhuatoʼpo aʼtionaʼpakyaʼpo huikudate ohuadpo.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 —‍“Paiʼda yanopoʼe̱po bueyhueʼdik ya̱e̱ʼti sion.” On eʼpaknayo menaʼ, Dios. Do konig ijpaknig kahueʼ ya̱e̱ʼ. Konig kenda on iʼpak megkaʼ, doʼhued pag. —‍Jesúsa oʼtionapakuyate.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Ken kurudya̱ʼ Diosen huataʼmoneri oʼhuarakondepo Jesústaj ateypakayaʼpo oʼhuarakondeʼuyate.
43 — ausente —
44 Konige̱po cruzte ijbueyapoy diga̱ʼda oʼnopo̱e̱po nogi̱ti huakkaʼaʼda oʼtionaʼpakpo diga̱ʼda oʼukpakpo konig mimi eʼukpakhue̱ huakkaʼ barakte oʼsurukuyate.
44 — ausente —
45 Ken oʼtionaʼpakonhuaʼdepo oʼbopo huanigpe̱i̱kaʼeriomeytaj oʼbahuahuaʼpo eʼtayte oʼbahuahuayʼuyate. Sueʼnanada o̱ʼnepo onʼbatayʼuyate.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 —‍¿Menaʼpo boʼtaiʼ? Yanʼmaboʼ. Yanʼtionaʼpak. Onteʼti dakhueaʼ kahueʼ hua̱e̱ʼte yanʼtionaʼpak. —‍Jesúsa huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼuyate.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Jesús huanigpe̱i̱kaʼeritaj eʼmanbatiaʼpakonhuaʼte huakkaʼada onʼhuatiakdeʼuyate. Huakkuru Judasa oʼhuatiakpo. Keʼna Jesúsen doce huanigpe̱i̱kaʼeri nogtiaʼ o̱ʼu̱y. Judas huakkaʼ aratbut oʼbatotiakdepo Jesústaj aʼbuyukyaʼpo oʼhuahuaʼuyate.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 —‍Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Doʼtaj inomey doʼhued takaʼtaj aʼyokyaʼpo doʼtaj oʼbuyukne. —‍Judastaj Jesúsa onaʼuyate.
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Huakkaʼ aratbut onʼhuatiakdepo Jesústaj onʼtohuaʼapo. Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria onʼbatiahuayondepo,
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Nogtida huanigpe̱i̱kaʼeria sacerdoteen huanabaʼtaj huadaʼkopen huapesod oktegʼuyate.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 —‍Kejeʼ kennigda yamagkaʼ. —‍Jesúsa oʼmanaʼpo,
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 — ausente —
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 — ausente —
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Ken Jesústaj onʼto̱e̱po onʼtohuaʼbeduyate. Sacerdote huairitoneʼen jakyo onʼtohuaʼbeduyate. Pedroa taʼpote hueytemon oʼtahuaʼpo.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Sacerdote huairitoneʼen jakyo oʼnokye̱ʼdepo jakkurunopote taʼak onʼbakpakaʼpo taʼakope huabirikaʼ onʼtibahuadpo Pedro ke̱yo̱ti kenomeyere oʼhuaduyate.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Pedro taʼakopete eʼhuadte huanabaʼ ettoneʼ oʼboatoʼpo Pedrotaj oʼtiahuaypo dakaʼda oʼtiahuaydepo,
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 —‍Ehueʼ, ettoneʼ. Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y, —‍Pedroa onaʼuyate.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Aʼtimon noga̱kon Pedrotaj oʼtiahuaydepo,
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Aʼti noghoratida noga̱kon oʼmanaʼ,
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 —‍Ehueʼ, kaʼtiaʼ iaʼ nopo̱e̱hueʼ i̱jje̱y, huabokerek. —‍Pedroa onaʼuyate.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Jesúsa Pedrotaj oʼhuakorudpo oʼtiahuaynok, kenda Jesús Huairia onaʼ Pedro okkahuehueʼ o̱ʼe̱po huaboaʼda oʼnopo̱e̱. “Oyedda in sikyo huatahuaj sipoghued ‘Jesústaj jo̱ki̱a̱hueʼya i̱jje̱y,’ bapaʼaʼ iaʼapo, Pedro.” Huairia menameʼnig Pedro okkahuehueʼda huaboaʼda onteʼti oʼnoponʼuyate.
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Jak kuruyo oʼmako̱ro̱kdepo paiʼnada oʼhuikuyate.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Huabokereka Jesústaj onʼto̱e̱po onʼtierikonhuaʼpo onʼbitbitonhuaʼpo
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 huakpotaj tela oʼnokpotidokaʼpo huakoktaʼ onʼpebasbasdepo, “Diosa mennopo̱e̱ʼ, ¿Beʼa ontaj boʼkokbasbas? oroʼtaj monaʼ.” Jesústaj oʼnonaʼuyate.
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Ken nogda nogda dakhueaʼda Jesústaj onʼtidiʼkeunhuaʼuyate.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Emedeʼte judío aratbut huatoneʼ huairi o̱gkupopakpo, sacerdote huairiere o̱gkupopakpo kenpaʼti Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeriere o̱gkupopakpo, Jesústaj onʼmanigtotiakdepo,
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 —‍¿Menpaʼ Cristo i̱ʼe̱? ¿Menpaʼ Diosa metaʼmonaʼuy? Oroʼomeytaj kenda monaʼ. —‍Judío huairiomey o̱gkupopakpo Jesústaj oʼnonaʼuyate.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 “Do Cristo i̱jje̱y. Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. ¿Kenda menpaʼ moʼnopo̱e̱?” Opudomeytaj eʼmanaʼnayo doʼtaj onteʼti aʼtokhueʼ o̱ʼneapone. Kenpaʼti “Yahuaʼ.” Onahueʼdik o̱ʼneapone.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Do huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Aʼti Diosere ijhuadapoy. Dios teyda o̱ʼe̱po ayaʼda kaʼdik o̱ʼe̱nok Dioste huadaʼkopen konig Dios teyda i̱jje̱a̱poy. Ayaʼda kaʼdik i̱jje̱a̱poy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 —‍¿Menpaʼ o̱ʼna Diosen Huasiʼpoda i̱ʼe̱? —‍Ayaʼada Jesústaj oʼnonaʼuyate.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 —‍“Diosen Huasiʼpo i̱jje̱y.” Jesúsa oaʼnok oroada oʼpe̱e̱ne. Dakhueaʼda oaʼpo oʼkaʼ, oʼnopo̱e̱ne. Konige̱po castiga o̱gkaʼdik o̱ʼe̱a̱pone. “Jesús dakhueaʼ oaʼuy.” “Dakhueaʼ oʼkaʼuy.” Noga̱ enʼdapiʼ pe̱e̱hueʼdik o̱ʼe̱a̱pone. —‍Huatoneʼ huairiomeya̱ o̱daʼuyate.
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.