João 4
Jesucristo oy oa’pak: Kenda Jesucristoa; monigka’uyatenok; Diostaj mo’manopo’yarea’ika’ne (AMRNT) vs AAI
1 — ausente —
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 — ausente —
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 Ken oʼmaknokotpo, Judeayaʼ oʼbakhuaʼuy. Galilea huadariyo oʼkumeʼuy.
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 Ken Galilea huadariyo oʼhuaʼpo, Samaria huadariyo pokdik o̱ʼu̱y.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Samaria huadariyo huakkaʼ jak Sicarte oʼtiakuy. Sicar Jacobkudaken taʼbate ibodteda o̱ʼe̱. Taʼba Jacobkudaken huasiʼpo Josékudaktaj oʼyokuyate.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 Kenteda Jacobkudaken hue̱ʼe̱y sorokkogya̱ʼ huaʼeg o̱ʼu̱yate. Jesús bidteda oʼhuaʼepo o̱ʼa̱ro̱gpo, oʼhuaduy. Tokhuada̱ʼ eʼhuadte oʼhuaduyate. Hue̱ʼe̱y sorokkogte oʼmanighuadʼuy.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 — ausente —
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 — ausente —
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 Judío aratbuta Samaria hua̱e̱ʼeritaj batiaʼpakhueʼ o̱ʼi̱kaʼnigʼa Jesústaj ettoneʼa̱ oʼpe̱e̱depo,
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 —Diosa huanounhuahuikaʼ hue̱ʼe̱y eʼyoktaʼ beʼtipakne. “Hue̱ʼe̱y beyok.” Ontaj onaʼnigʼa, “Huanounhuahuikaʼ hue̱ʼe̱y beyok.” Doʼtaj meknopo̱e̱po enaʼnayo huanounhuahuikaʼ hue̱ʼe̱y oʼyokapone. —Jesúsa ettoneʼtaj onaʼuyate.
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 —Huaʼeg to̱e̱hueʼ i̱ʼe̱ne. Sorokkog huabidkogyoda hue̱ʼe̱y o̱ʼe̱. ¿Meya̱ʼ huanoeanhuahuikaʼ hue̱ʼe̱y iʼegapo, huairi?
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 Oroʼen adhueaʼpaneʼa̱ Jacobkudak in sorokkog boʼyokuyne. Keʼnada oʼmayikaʼuyatenig. Keʼnen huasiʼpo kenpaʼti onʼmamayʼikaʼuyate. Keʼnen vacakon oʼmamayʼikaʼuyate. Oroʼomeytaj in sorokkog boʼyokonʼuyne. ¿Menpaʼ Jacobkudakitipi sigda huairi o̱e̱ʼuynigʼa, o̱ʼna huahuak huairi i̱ʼe̱? —Ettoneʼa̱ onaʼpo,
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 —Beʼapiʼ in sorokkog hue̱ʼe̱y oʼmaypo, onteʼti maymaya̱ʼ oʼdaʼikanigʼa,
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 ayaʼada doʼtaj moknopo̱e̱po Diosere onʼnoeonhuahuikaʼapo. Konig huanoeanhuahuikaʼ hue̱ʼe̱y oʼyoknok onʼmayʼpo, huanopoyo o̱ʼunhuahuikaʼapo, onteʼti “maymaya̱ ijjay” ahueʼ o̱ʼneonhuahuikaʼapo. Doʼtaj moknopo̱e̱po Diosere onʼnoeonhuahuikaʼapo. —Jesúsa onaʼuyate.
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 —Ken hue̱ʼe̱y beyok. Onteʼti maymaya̱ ahueʼdik a̱ʼe̱ya̱ʼpo, i̱yo̱ sorokkogyo̱ hue̱ʼe̱y aʼegyaʼpo tiakhueʼdik a̱ʼi̱kayaʼpo o̱ʼnen hue̱ʼe̱y ijmayapoy, huairi. —Ettoneʼa̱ onaʼpo, Jesúsen huaʼataj nopoenkahueʼda kenpaʼti Jesús Diosen Huasiʼpo o̱ʼe̱ oknopo̱e̱hued o̱ʼe̱po kenda Jesústaj onaʼuyate.
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 —Yahuatiʼ. O̱ʼnen hua̱to̱e̱ʼtaj yatotiak. —Jesúsa onaʼuyate.
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 —Hua̱to̱e̱ to̱e̱hueʼ i̱jje̱y. —Ettoneʼa̱ onaʼuyate.
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 Huabaniga̱ʼ iʼta̱e̱ʼuynigʼa. Oyda kentaj eʼdipakada o̱ʼnen hua̱to̱e̱ ehueʼ o̱ʼe̱. Kenda buttida iaʼ. —Jesúsa onaʼuyate.
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 —Diosen huaʼa huamanbatiaʼpakeri o̱ʼe̱, oʼtinopo̱e̱ne, huairi.
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 In oʼteʼyo “Huaboroʼda i̱ʼe̱, Apag Dios.” Oroʼ onaratbutyoʼ adhueaʼpaneʼkudak Samaria huadari hua̱e̱ʼeriomeya̱ onʼtionaʼpakikaʼuyate. Jerusalén huakkaʼ jakyo “Huaboroʼda i̱ʼe̱, Apag Dios.” Tionaʼpakdik moʼe̱ne. Opuda̱ judío aratbut onʼmanaʼikaʼ. —Ettoneʼa̱ onaʼuyate.
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 —Menʼpe̱e̱ʼ, ettoneʼ. Aʼti meyo̱piʼ moʼe̱po Apag Diostaj tionaʼpakdik moʼe̱ne. Apag Diostaj aʼtionaʼpakyaʼpo in oteʼte tiakhueʼdik moʼe̱a̱pone. Kenpaʼti aʼtionaʼpakyaʼpo Jerusalényo̱ huahueʼdik moʼe̱a̱pone.
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 Opud Samaria hua̱e̱ʼeria Diostaj nopo̱e̱hueʼda namaʼda moʼtionaʼpaknigʼa, oroʼomeynayo judío aratbut o̱ʼe̱po Diostaj oknopo̱e̱po dakaʼ oʼtionaʼpakikay. Diosen huamanopoʼkoreaʼeri judío aratbut o̱ʼe̱.
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 — ausente —
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 — ausente —
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 —Nogok Diosa Cristotaj oʼtaʼmonaʼapo, yoknopo̱e̱y. Eʼtiakdeʼte ayaʼda oʼmanmadikaʼapo. —Ettoneʼa̱ onaʼuyate.
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 —Cristo do i̱jje̱y. Doa onʼbatiaʼpaknig Cristo i̱jje̱y. —Jesúsa onaʼuyate.
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Jesúsa ettoneʼtaj kenda eʼnadeʼte oroʼomey Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeri Jesúste oʼtiakuy. Jesúsa ettoneʼtaj oʼbatiaʼpaknok oroʼa oʼtiahuaypo oʼmeʼpukeʼuy. (Aʼnennada judío huamanmadikaʼeri ettoneʼtaj batiaʼpakhueʼ o̱ʼnikaʼuy.) “¿Kaʼtiaʼpo ettoneʼtaj inaʼpak?” “¿Kate iʼpakpo iaʼ?” Jesústaj onahueʼ o̱ʼu̱y.
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 Ettoneʼ sorokkoso oʼhuadanpo okhuaʼuyate. Keʼnen huakkaʼ jakyo Sicar okhuaʼuyate. Huakkaʼ jakyo oʼkudondepo, huakkaʼ jak hua̱e̱ʼeritaj oʼmanaʼpo,
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 —Sorokkogte huabokereka behuatiakpo doʼtaj ʼuruaʼda menbatiaʼpakne. Nog huadaribayoeri o̱ʼe̱nigʼa ayaʼda nogok nogok ijkikameʼnig kenda menaʼne. Ayaʼda oʼnopo̱e̱po menaʼne. Keʼna Cristo ya̱ʼe̱tpiʼ. —Ettoneʼa̱ keʼnen ayaʼ huakkaʼ jak hua̱e̱ʼeritaj oʼmanaʼuyate.
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 Ken huakkaʼ jakyaʼ huakkaʼada onʼmaoro̱konpo, Jesústaj onʼhuatiakuyate.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Huakkaʼda aratbut tiakhued e̱ʼneʼte,
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 —Bapeahueʼ i̱jje̱y. Nogda aypo ijto̱e̱nig opud nopo̱e̱hueʼ moʼe̱ne. —Monaʼuyne.
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 —Beʼapiʼ kentaj aypo yanigtotiaketpiʼ, oʼnopo̱e̱po oroʼomey huanigpe̱i̱kaʼeria huayahuaya oʼbatiaʼpakuy.
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 —Diosa doʼtaj meʼtaʼmonaʼuyne. Katepiʼ Dios oʼpak kenda ijkikay. Ayaʼda keʼnen ijkuhuitapoy. Keʼnen ijjeretpakpo ijkikaʼpo, doʼhued aypo konig o̱ʼe̱.
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 Opudomey aypotaj huakkaʼ moʼnopo̱e̱po, “Aypopiʼ boyoghued e̱e̱ʼte aʼti bottaʼ bottaʼ puug oʼboyogaponok jakyo totiakdik o̱ʼe̱a̱poy.” Moʼbatiaʼpakikaʼnig. Oy konig eʼboyog a̱ʼe̱ya̱ʼpo huakkaʼ aratbut onʼbatiakdenok, yanʼtiahuayʼ. Oy huakkaʼada eʼnopoʼkoreaʼtaʼ onʼpak. Huakkaʼada Diostaj eknopo̱e̱ʼtaʼ onʼpak.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 — ausente —
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 — ausente —
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 Nogomeya̱ onʼmanmadikadhuaʼdeʼuy. Aratbut i̱dada oknopo̱e̱hueʼ o̱ʼnuypo kanoknopo̱e̱ʼpo opudomeya̱ kanʼmanmadikeʼpo doʼa onʼtaʼmonaʼuyne. Opudomey huakkuru huamanmadikaʼeriere moʼmanmadikaʼnok moʼmaknopo̱e̱a̱ʼapo. —Jesúsa oroʼtaj monaʼuyne.
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 Ken jakte huakkaʼ Samaria hua̱e̱ʼeri o̱ʼnikaʼpo, “Ayaʼ nogok nogok ijkikaʼuynigda.” Menaʼne. Ettoneʼa̱ oʼmanbatiaʼpaknok, huakkaʼada Samariayo hua̱e̱ʼeria Jesústaj oʼnoknopo̱e̱ʼuy.
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 Samaria hua̱e̱ʼeri onʼhuatiakde. “Oroʼomeytaj botaʼhuadunhuaʼ.” Jesústaj oʼnonaʼuy. Kente bottaʼ huameʼnoe o̱ʼu̱ynok.
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Jesúsen huaʼataj onʼpe̱e̱po nogi̱ti huakkaʼada oʼnoknopo̱e̱ʼuy.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 —Ontayoʼda onʼpe̱e̱po oknopo̱e̱hueʼ o̱ʼe̱ʼnigʼa oy Jesústakon onʼpe̱e̱depo oknopo̱e̱y. Jesús Diosen Cristo o̱ʼe̱. Diosa moʼnigtaʼmonaʼuyne. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼ kabakkahueʼpo, huamanopoʼyareadhuaʼ o̱ʼe̱ monoknopo̱e̱y. —Ettoneʼtaj oʼnonaʼuy.
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 Botmeʼnoe Sicar huakkaʼ jakyo o̱ʼe̱depo oroʼomeyere Jesúsa oʼbakhuaʼuy. Galilea huadariyo oʼhuaʼuy. Galilea huadariyo Jesús oʼkerekuyate.
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 Diosen huaʼa huamanbatiaʼpakerien jak hua̱e̱ʼeriomeynayo Diosen huamanbatiaʼpakeritaj eʼpe̱e̱taʼ pakhueʼ o̱ʼnikaʼ. Jesúsa Galilea hua̱e̱ʼeritaj oʼmanbatiaʼpakuynigʼa.
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Galilea huadari hua̱e̱ʼeri Jerusalényo̱ aypo fiestate o̱ʼnemeʼte. Jerusalényo̱ Jesúsa ʼuruaʼnanada konig Dios ekapaʼ oʼkameʼnok onʼtiahuayʼuyate, Galilea hua̱e̱ʼeria. Jesúsa teynanada oʼkameʼnok Galileayo eʼkumejdeʼte durugteda Jesústaj oʼdeʼuy.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Ken, Caná huakkaʼ jak Galilea huadariyo ke̱yo̱ hue̱ʼe̱ytaj vino oʼkameʼ onteʼti Jesús oʼtiakuy. Capernaum huakkaʼ jak meyo̱hueʼda o̱ʼe̱po Capernaum gobierno huairiensiʼpo oʼdigpakuyate.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 Judea huadariyaʼ Jesúsa oʼtiakdepo, Galilea huadariyo Jesús o̱ʼi̱kaʼ. Kenda Capernaum huairi oʼtipe̱e̱depo Jesústaj oʼhuahuaʼdepo, “Capernaum huakkaʼ jakyaʼ doʼhuedsiʼpo oʼbueyapo. Bohuaʼ. Betayareaʼ.” Diga̱ʼda onaʼuy.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 —Opud Galilea hua̱e̱ʼeri doʼhued huaʼa eknopo̱e̱ʼtaʼ pakhueʼ moʼe̱. ʼUruaʼda ekaʼnayo konig eʼbayareaʼnayo doʼhued huaʼataj yanoknopo̱e̱a̱petpiʼ. —Jesúsa Capernaum huairitaj onaʼuy.
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 —Bueyhued e̱e̱ʼte doʼhuedsiʼpote bohuaʼ, huairi. —Jesústaj onaʼuy.
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 —Yahuatiʼ. O̱ʼnensiʼpo oʼyarede oʼnoe. —Jesúsa onaʼuy. Jesúsen huaʼataj buttida oknoponpo jakyo oʼkumeʼuyate.
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Jakyo eʼkumejte dagte keʼnen huanabaʼa onʼhuatiakpo, onʼdejpo,
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 —¿Menokaʼ yaʼyarud? —Oʼmanaʼuy.
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 Kente niokpo eʼhuadte “O̱ʼnensiʼpo oʼyarede oʼnoe.” Jesúsa menameʼne. Huasiʼpoed huaoa oʼnoponpo. Keʼnen huabetomeya Jesús Diosen Huasiʼpo Diosyaʼ oʼtiakuyate, oʼnoknopo̱e̱ʼuyate.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Judea huadariyaʼ Jesús oʼkumejdepo Galilea huadariyo oʼtiakuy. Galilea huadariyo hue̱ʼe̱ytaj vino oʼkaʼuy. Kenpaʼti gobierno huairiensiʼpo oʼyareaʼuy.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.